Digitaalisia työkaluja elämyksellisten sisältöjen luomiseen – käsikirja luontopalvelu- ja matkailuyrittäjille

Digitaalisuuden lisäyksen mahdollisuudet luontopalveluissa ja matkailualalla

Ne eivät ainoastaan paranna elämyksellisten materiaalien laatua ja laajuutta vaan myös auttavat erottumaan kilpailijoista ja houkuttelemaan uusia asiakkaita. Digitaalisten työkalujen ja alustojen mahdollisuudet laajenevat jatkuvasti ja moni asia myös helpottuu.

Tämä käsikirja tarjoaa luontopalveluyrittäjille, majoituspalveluille ja matkailutoimijoille käytännönläheisiä esimerkkejä siitä, kuinka he voivat ottaa käyttöön 360-kamerat ja muut digitaaliset ratkaisut liiketoiminnassaan – olipa tavoitteena itsenäinen sisällöntuotanto tai palveluiden hankkiminen ammattilaisilta. Käsikirjan avulla haluamme auttaa yrittäjiä tuottamaan tai hankkimaan digitaalisia, elämyksellisiä sisältöjä, joita yritys voi käyttää brändin, asiakasmäärän, näkyvyyden ja palvelujen kehittämiseen.

Avaamme käytännön esimerkkien kautta, millaisia keinoja on monipuolisten audiovisuaalisten materiaalien hankintaan ja kuinka materiaalit saadaan osaksi yrityksen näkyvyyttä tai palvelua. Ensimmäiset esimerkit ovat yksinkertaisempia ja helpompia toteuttaa itse, kun taas myöhemmät ratkaisut vaativat enemmän resursseja ja osaamista.

Kaikissa esimerkeissä näkökulma on käytännönläheinen ja suunnattu erityisesti yrittäjille, joilla ei ole ammattilaiskokemusta audiovisuaalisen sisällön tuotannosta. Lukijan ei siistarvitse olla tekninen asiantuntija: tarjoamme helposti ymmärrettävät ohjeet digitaalisten työkalujen käyttöön.

Tarkoituksena ei ole tarjota yhtä oikeaa mallia vaan antaa rohkaisua ja suuntaa. Digitaalisuus ei ole päämäärä vaan väline vahvistaa asiakaskokemusta, parantaa saavutettavuutta ja tuoda palveluja näkyvämmäksi – myös silloin, kun asiakas ei vielä ole fyysisesti paikalla.

Toivomme, että tämän käsikirjan avulla löydät juuri oman yrityksesi kokoiset ja näköiset digiratkaisut. Seuraavat askeleet ovat sinun käsissäsi!

360-materiaalit ja niiden hyödyntäminen

Ensimmäiset caset keskittyvät 360-kameraan ja sen mahdollisuuksiin käytännössä. Ne tarjoavat askel askeleelta -ohjeita 360-materiaalin hyödyntämiseen yrityksen markkinoinnissa, asiakaskokemuksen kehittämisessä ja palveluiden esittelyssä. Case-esimerkit näyttävät, miten yritys voi itse tuottaa 360-kameran avulla

• video- ja valokuvamateriaalia markkinointiin
• virtuaalikierroksia
• 360-materiaalia jaettavaksi VR-laseille.

360-kameran tuottama materiaali tarjoaa merkittävää lisäarvoa perinteiseen valokuvaukseen ja videotuotantoon verrattuna. Se mahdollistaa immersiivisen sisällön luomisen, jossa asiakas voi virtuaalisesti ”astua sisään” majapaikkaan, tutustua retkeilyreittiin tai nähdä palvelut autenttisessa ympäristössä. Lisäksi 360-kamera toimii loistavana tilannekamerana, jossa samasta tapahtumasta saadaan materiaalia eri kuvakulmista.

Virtuaalikierrokset ovat hyödyllisiä matkailuyrittäjille, majoituspalveluille, luontokohteille ja tapahtumajärjestäjille, sillä ne antavat potentiaalisille asiakkaille realistisen kuvan kohteesta ennen vierailua.

Tästä pääset kokeilemaan Repoveden kansallispuiston kiipeilykalliolle tehtyä virtuaalikierrosta.

Välineet ja alustat

360-kameran lisäksi tarvitset huomaamattoman jalustan, mahdollisen lisävalaistuksen sekä tarvittavat ohjelmistot materiaalin jatkojalostamiseen. Ulkokuvauksessa hyödyllisiä ovat myös pidemmät 2–3 metrin jalustat. Todella hyödyllinen lisä ulkona toteutettaviin virtuaalikierroksiin on kuvausdronet, joilla pystyy ottamaan 360-asteen valokuvia.

Virtuaalikierroksen julkaisuun on tarjolla paljon eri alustoja, joista hyviä esimerkkejä ovat

• Marzipano (ilmainen, avoin lähdekoodi, mahdollisuus muokata kierrosta vapaasti)
• 3DVista (maksullinen, monipuoliset muokkausmahdollisuudet ja lisätoiminnot, kuten VR-yhteensopivuus)
• Matterport (maksullinen, helppokäyttöinen ja automaattisesti muokattava kierros)

Miten valmistella 360-kuvaukset?

Hyvin valmisteltu kuvauspaikka varmistaa laadukkaan lopputuloksen ja helpottaa editointia. Sisätiloissa tämä tarkoittaa tilan järjestämistä esteettisesti houkuttelevaksi, valaistuksen säätämistä luonnolliseksi ja tarpeettomien heijastusten poistamista. Ennen kuvausta tila kannattaa siistiä ja poistaa ylimääräiset esineet, jotka voivat häiritä kokonaisuutta. Heijastavat pinnat, kuten peilit ja ikkunat, on hyvä huomioida siten, ettei kamera heijastu niissä. Lisäksi testikuvien ottaminen auttaa varmistamaan, että tila näyttää hyvältä 360-muodossa.

Ulkotiloissa valmistelu tarkoittaa oikean kuvausajankohdan valitsemista ja sääolosuhteiden huomioimista. Auringonpaiste pienen pilviverhon takaa on ihanteellinen sää, sillä se vähentää kovia varjoja ja ylivalotusta. Ennen kuvausta alue kannattaa siistiä ja poistaa kohteet, joiden ei haluta näkyvän kuvassa. Lisäksi kameran sijoittelussa on hyvä miettiä kuvakulmat siten, että ne korostavat kohteen parhaita puolia.

Kameran jalusta ja kuvaaja tulee myös huomioida kuvatessa. Insta360-tuoteperheen omat jalustat on suunniteltu siten, että ne leikkautuvat lopullisesta kuvasta automaattisesti. Tämä helpottaa jälkikäsittelyvaihetta ja parantaa kuvan laatua. Kuvaajan tulee pystyä siirtymään pois kuvausalueelta, joka erityisesti ulkokuvauksissa avoimilla alueilla on mietittävä tarkkaan.

Näiden valmistelujen avulla voidaan varmistaa, että 360-kuvamateriaali näyttää selkeältä, ammattimaiselta ja houkuttelevalta, sekä tarjoaa katsojalle mahdollisimman luonnollisen ja immersiivisen kokemuksen.

Seuraavissa esimerkeissä käydään läpi, miten 360-kameraa on onnistuneesti käytetty sisällön tuottamiseen.

Case 1. Markkinointivideo melonnasta 360-kameralla

Tässä kuvitteellisessa esimerkissä tavoitteena on tuottaa lyhyt markkinointivideo kajakkimelonnasta Röykkä Resortin alueella julkaistavaksi Instagramissa. Videolla halutaan välittää alueen kauneus ja antaa katsojalle käsitys siitä, millaista melonta kyseisellä järvellä voi olla. Tavoitteena on herättää katsojassa tunne: ”Minäkin haluan ja voin kokea tämän.”

360-kamera mahdollistaa vaikuttavan ja immersiivisen sisällön luomisen, erityisesti optimaalisissa valaistusolosuhteissa ja lähiympäristön kuvauksissa. Se tarjoaa tavan tallentaa ympäristöä monipuolisesti yhdellä kuvauskerralla.

Perinteinen videoformaatti, kuten Instagram-video, ei tue 360-videota. Tässä esimerkissä tavoitteena oli tallentaa sekä maisemia että melojaa monesta eri kuvakulmasta. Lisäksi haluttiin luoda video, jossa kuvakulma videolla kääntyy 360 astetta kesken melontatilanteen tuoden katsojalle kokemuksen ympäröivästä luonnosta.

Kuvauspaikka ja kuvaussuunnittelu

Kuvaukselle valittiin ajankohta, jossa valaistus ja sääolosuhteet tukivat parhaalla mahdollisella tavalla alueen visuaalista ilmettä: tyyni järvi ja syksyinen, aurinkoinen keli. Ennen kuvausta suunniteltiin tarkasti, miten eri kuvakulmat tuovat esiin maiseman ja melontakokemuksen vaiheittain.

1. Aloituskuva rannalta: Meloja valmistautuu lähtöön.
2. Ensimmäiset vedot: Meloja lähtee liikkeelle kajakilla.
3. Maisema ja meloja: Kuvaa, jossa näkyvät sekä meloja että järvimaisema.
4. Liukuminen veden pinnalla: Kajakki etenee tyynessä järvimaisemassa.

Toteutus

1. Kameran valinta ja kiinnitys
   • Käytettiin INSTA360 X4 -kameraa.
   • Kamera kiinnitettiin kajakin etuluukkuun jalustalla.
   • Kamera asetettiin jalustalla melojan silmien korkeudelle. Tämä varmisti immersiivisen ja todenmukaisen kuvakulman.
2. Tallennusasetukset ja kuvaaminen
   • Kuvaus 8K-laadulla, jotta varmistettiin korkea resoluutio ja hyvä muokattavuus editoinnissa.
   • Kameraa ohjattiin puhelimen Insta360-applikaatiolla.
   • Kuvattiin ensin 2 minuutin video kajakkiin noususta ja lähdöstä.
   • Sen jälkeen kuvattiin 1 minuutin mittainen video melonnasta rannan tuntumassa.
3. Sopivien kuvakulmien varmistaminen
   • Reitti suunniteltiin niin, että se tarjoaa upeita maisemia syksyisestä rannasta ja tyynestä järvestä.
   • Auringonpaiste huomioitiin siten, että se valaisee sekä melojaa että rantaa.

Editointi ja jälkikäsittely

Materiaali editoitiin ilman ammattilaisten apuja. Instagram-julkaisuun valittiin kolme eri videota, jotka edustavat melonnan eri tilanteita.

Video muokattiin INSTA360-applikaation editorilla suoraan kännykällä ja valittiin 9:16-kuvasuhde Instagram-jakamista ajatellen. Videon lisättiin siirtymät, tekstit, toimintokutsut ja taustamusiikki.

• Efekti 360 asteen pyörähdysvideo, joka näyttää koko ympäristön
• Siirtymä, jossa kuvakulma vaihtuu edestä melojaan
• Lopetus “tiny planet” -kuvakulmaan

Case 2. Virtuaalikierroksen rakentaminen sisätiloihin (Hawkhill)

Hawkhill on Nuuksiossa sijaitseva majoitusyritys. Hawkhillin nettisivut ovat korkeatasoiset ja majoitusten kuvaukset sekä kuvat ovat kattavat ja laadukkaat. Kuvista voi kuitenkin olla vaikea saada tarkkaa näkemystä kohteen pohjasta, eikä pelkästään kuvilla voi näyttää aivan kaikkea ymmärrettävästi.

Hawkhillille tehtiin virtuaalikierrokset vuokramökki Villa Taavettiin ja kokoushuvila Villa Adeleen, joista toisessa keskityttiin tilan yleisesittelyyn erityisesti kokousasiakkaiden tarpeet huomioiden ja toisessa pyrittiin antamaan todenmukainen kuva ulko- ja sisätilojen esteettömyysominaisuuksista.

Esteettömän Villa Taavetti -mökin verkkosivuilla oli jo ennestään alan asiantuntijan laatima esteettömyysraportti kuvien kera, mutta tämä yksin koettiin riittämättömäksi tavaksi tuoda ilmi tilojen ominaispiirteitä. Tähän haasteeseen lähdettiin hakemaan ratkaisua virtuaalikierroksen avulla. Asiakas näkee virtuaalikierroksen avulla kaiken tilassa olevan, joka voi vaikuttaa ostopäätökseen. Asiakas voi myös itse arvioida tilojen esteettömyyttä omiin tarpeisiinsa nähden. Hawkhillille tehty virtuaalikierros sisältää myös mökin piha-alueen sekä kulkureitin mökin yksityiselle laiturille.

Villa Adelen yritysasiakkaat esittivät usein samoja kysymyksiä kokousfasiliteetteihin ja muihin tilojen ominaisuuksiin liittyen. Tähänkin tarjottiin ratkaisuksi informatiivista virtuaalikierrosta.

Kuvauspaikka ja kuvaussuunnittelu

Villa Taavetin ja Villa Adelen kuvauksen ajankohdaksi pyrittiin valitsemaan aurinkoinen tai puolipilvinen päivä, jolloin valo on mahdollisimman tasainen. Jokaisesta huoneesta otettiin stailatut 360-kuvat, ja ympäröivästä alueesta kuvattiin myös 360-asteinen dronekuva ylhäältä.

Ennen kuvaamista mökissä tulee tehdä kierros, jossa päätetään kuvauspaikat etukäteen. Tällä kierroksella on tärkeää varmistaa, että kaikki tarpeellinen tulee kuvatuksi, myös käytävät. Isoista tiloista kannattaa ottaa useita kuvia eri kulmista: keskeltä huonetta, käytävän tai oviaukon suulta — riippuen tilan muodosta. Pelkät huoneiden keskeltä otetut kuvat eivät välttämättä anna selkeää käsitystä siitä, miten huoneiden välillä liikutaan.

Stailaus on tärkeä osa sisätilojen kuvaamista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ylimääräisiin tavaroihin, sillä 360-kuvauksessa kaikki kohteet näkyvät – et voi piilottaa esineitä huoneen toiselle puolelle. Peileihin ja muihin heijastaviin pintoihin on myös syytä kiinnittää huomiota ja sijoittaa kamera siten, ettei heijastukset häiritse kuvaa.

Ulkoalueiden kuvaamisessa tulee noudattaa yhtä huolellista suunnittelua. Yksi kuva mökin etuovelta ei riitä antamaan kokonaisvaltaista käsitystä ympäristöstä. Ennen kuvausta kannattaa suunnitella tarkasti, mitä kaikkea on tarpeellista näyttää, jotta katsoja ymmärtää ympäristön ja sen tarjoamat mahdollisuudet.

Toteutus

Sopivat olosuhteet ja valaistus

Alueen ilmansuunta oli koilliseen ja itään, mikä tarkoitti, että aamun aurinko paistoi suoraan ulkokuvauksiin. Myös tyyni keli auttoi parantamaan kuvien laatua ulkokuvissa. Ulkokuvat otettiin toukokuisena aamupäivänä, jolloin aurinko oli riittävän korkealla, mutta metsässä ei vielä ollut lehtipuiden lehtiä varjostamassa. Tämä loi luonnollisen ja tasaisen valaistuksen.

Mökki pyrittiin saamaan mahdollisimman edustavan näköiseksi:

• Kaikki ylimääräiset tavarat poistettiin tiloista.
• Stailauksessa käytettiin kukkia, tekstiilejä ja muita sisustuselementtejä tuomaan kodikkuutta.
• Jokainen mökin huone kuvattiin huomioiden kameran asettelu ja peilien sijainnit
• Kuvattiin keskeltä huonetta kaikki tilat.
• Huomioitiin siirtymäkohdat, kuten käytävät ja oviaukot, jotta tilojen välinen yhteys hahmottuu selkeästi.
• Otettiin jokaisesta kuvaussuunnitelman mukaisesta kohteesta kolme kuvaa.

Kuvaamiseen käytettiin INSTA360 X4 ja X5 -kameroita, ja jalustana oli 1–3 metrin säädettävä jalusta. Kuvauskorkeus oli noin 1,5 metriä, hieman keskimääräisen katselukorkeuden alapuolella. Rakennuksista otettiin kuvat kaikista sisätiloista, terassilta, ulkotilojen tärkeimmistä kulkuväylistä sekä rannasta. Lisäksi koko Hawkhillin alueesta otettiin yksi 360-kuva dronella puiden yläpuolelta, josta näkyvät mökit parkkipaikkoineen ja rantoineen.

Tallennusasetukset ja kuvaaminen

• Kamera asetettiin ottamaan kuvat korkeimmalla mahdollisella resoluutiolla (72Mb) ja 360 muodossa. Tällä varmistettiin hyvä muokattavuus editoinnissa.
• Kameraa ohjattiin puhelimen Insta360-applikaation avulla sekä ajastimella, jotta kuvaajat eivät näy kuvissa.
• Kuvausasetukset optimoitiin siten, että kuvista saatiin mahdollisimman tarkkoja ja luonnollisia.

Sopivat kuvakulmat ja valaistus

• Auringonpaiste huomioitiin siten, että se valaisi mökin luonnollisesti ja tasaisesti.
• Kuvaukset ajoitettiin aamupäivään, jolloin valo oli pehmeää ja luonnollista.
• Dronekuva otettiin keskipäivällä, kun aurinko oli korkeimmillaan, jotta ympäristöstä saatiin selkeä ja tasapainoinen kuva.
• Sisätilojen valaistuksessa pyrittiin tasaisuuteen. Lisävaloja käytettiin tasapainottamaan varjoja ja korostamaan yksityiskohtia.

Jalustan huomioiminen kuvauksessa

• Jalustan asettelu varmistettiin siten, että se ei näy kuvissa häiritsevästi. Kuvauksessa käytettiin kameran omaa jalustaa, jossa ei ole perinteisen kamerajalustan kahvoja. Näin kameran teknologia pystyy suurimmaksi osaksi poistamaan jalustan kuvista.
• Säädettävä jalusta mahdollisti kameran sijoittamisen sopivalle korkeudelle ja vakautti kuvat, mikä paransi lopputuloksen laatua.

Kuva 2. 360-kuva normaalin kameran jalustalla. Kuvaaja: Janina Rannikko.

Kuva 3. 360-kuva kameran omalla jalustalla. Kuvaaja: Sanni Aromaa.

Editointi ja jälkikäsittely

Kuvauksista saatiin 15 kuvaa, joista virtuaalikierrosta alettiin rakentamaan Marzipano-alustalle.

• Kuvat siirrettiin ensiksi kameralta tietokoneen muistiin.
• Kuvat avattiin yksitellen INSTA360 ohjelmistossa ja tarkistettiin valaistus.
• Tummempiin kuviin lisättiin valoa ja kirkkaampia kuvia säädettiin hieman tummemmaksi.
• Jokaiseen kuvaan lisättiin yksilöllinen ja helposti tunnistettava nimi.
• Kuvat tallennettiin .jpeg 360 muotoon, jotta käytettävä alusta tunnistaa ne.

Virtuaalikierroksen rakentaminen

Avaa Marzipano Tool -työkalu selaimessa.

• Lisää 360°-kuva/kuvat
• Marzipano Tool:in avautuessa lisää haluamasi kuva/kuvat klikkaamalla ”select files” tai raahamalla ne ikkunaan
• Valitse laitteeltasi haluamasi 360°-kuvat (muoto: .jpg tai .png)
• Klikkaa “Add more panoramas”, jos et saanut kaikkia kuvia lisättyä alussa

Nimeä 360-kuvat

• Kuvien nimet näkyvät lopputuotoksessa, joten pyri nimeämään ne mahdollisimman selkeästi
• Nimeäminen myös selkeyttää esittelyn rakentamista seuraavassa vaiheessa

Lisää hotspotit

• Klikkaa “Add Link Hotspot” lisätäksesi linkin toiseen näkymään, näin lopullinen käyttäjä voi liikkua kuvien välillä tilaesittelyssä. Asettele kuvake oikealle kohdalle ja valitse mihin kuvaan se vie.
  • Esim. eteisestä näkyy olohuone -> lisää link hotspot olohuoneen oviaukolle ja valitse, että linkki vie olohuoneen kuvaan.
• Voit myös lisätä “Info Hotspotin”, jossa näkyy teksti tai linkki lisätietoon.
  • Tähän voit lisätä lisätietoa esimerkiksi keittiön ominaisuuksista
• Voit määrittää haluamasi kuvakulman, minkä käyttäjä näkee ensimmäisenä klikkaamalla ”Set initial view”.

Vie projekti

• Anna projektillesi nimi vasemmalla sivulla olevan valikon yläkulmasta
• Klikkaa “Export” oikeasta yläkulmasta ja .zip-tiedosto latautuu koneellesi
• ÄLÄ SULJE VÄLILEHTEÄ VIELÄ

Esikatsele projektiasi

• Marzipanossa et voi muokata projektia suljettuasi välilehden
• Lataa projekti ilman että suljet välilehteä vielä, ja vie se nettisivuillesi
• Testaa näkymien väliset siirtymät, näkymän suunnat ja korjaa virheet

Testaa

• Kierros testattiin ennen julkaisua eri laitteilla. Näin varmistettiin, että kierros toimii sekä mobiililaitteilla että tietokoneella.

Kuva 4. Stailattu tila. Kuvaaja: Sanni Aromaa.

Kuva 5. Stailaamaton tila. Kuvaaja: Janina Rannikko.

Tästä pääset kokeilemaan Villa Taavetin ja Villa Adelen virtuaalikierroksia.

Case 3. Virtuaalikierroksen rakentaminen ulkona (Vihti Ski)

Virtuaalikierroksen avulla Vihti Skin rinteitä on mahdollista esitellä jo etukäteen tuleville asiakkaille, kuten ulkomaalaisille turisteille. Vihti Skistä on olemassa hyvät rinnekartat, paljon valokuvia sekä laadukasta dronekuvaa, mutta lähempi kuva rinteestä ja virtuaalikierros puuttuvat.

Kuvaustilanteeseen olisi tarvittu runsaslumisempaa talvea, mutta tässä esimerkissä testattiin virtuaalikierroksen toimivuutta Vihti Skin ympäristössä ja mitä tulee huomioida, jos 360 kuvaukset tehdään runsaslumisempana talvena uudestaan. Ensisijaisesti ohjelmistona virtuaalikierroksen jakamiseen käytetään ilmaista Marzipano alustaa, jota tarpeen tullen vaihdetaan sopivampaan.

Vihti Skissa rinteitä on pohjoiseen ja etelään, valaistuksen kannalta tämä vaatii alkutalvesta kuvauksia sekä aamu-, että iltapäivällä tai sitten kuvaukset on tehtävä keväällä, kun aurinko on riittävän korkealla. Kuvattava alue on laaja, lähes 800 metriä etelä-pohjoissuunnassa sekä 400 metriä itä-länsisuunnassa. Kuvattavia kohteita on paljon, mutta kuvauksissa keskitytään päärinteisiin. Lisäksi tarvitaan yksi kuva myös rinteiden päältä dronella kuvattuna, jotta saadaan Hotspot, josta on näkymä mihin tahansa muuhun hotspotiin alueella.

Kuva 7. Vihti Ski -virtuaalikierroksen kuvaussuunnitelman kohteet kartalla.

Toteutus

Sopivat olosuhteet

• Ulkokuvaukset kannattaa tehdä aina paikkaa edustavassa valaistuksessa
• Sopivia keliolosuhteita jouduttiin odottamaan kaksi viikkoa, jotta saatiin auringonpaistetta ja uutta lunta.
• Alue pyrittiin saamaan mahdollisimman edustavan näköiseksi lanaamalla rinteet juuri ennen kuvauksia.

Kuvaus

• Kuvat otettiin rinteiden ollessa suljettuna häiriötekijöiden poistamiseksi.
• Kuvaaminen aloitettiin dronekuvalla, josta tarkennettiin maasta otettavien kuvien tarkat paikat.
• Kuvaamiseen käytettiin INSTA360 X4 kameraa ja jalustana oli 1–3 metrin säädettävä jalusta. Kuvauskorkeus oli 2 metriä, jotta saatiin näkyvyyttä alueesta paremmin.
• Kuvauspaikat valittiin siten, että ne oli helppo paikallistaa dronekuvasta sekä eri puolilta otetuista muista 360 kuvista.
• Kuvauspaikat merkittiin numeroilla maastokarttaan.

Tallennusasetukset ja kuvaaminen

• Kamera asetettiin ottamaan kuvat korkeimmalla mahdollisella resoluutiolla (72Mb) ja 360 muodossa. Tällä varmistettiin hyvä muokattavuus editoinnissa.
• Kameraa ohjattiin puhelimen Insta360-applikaatiolla sekä ajastimella.

Sopivat kuvakulmat ja valaistus

• Auringonpaiste huomioitiin siten, että se valaisee rinnettä. Kuvaukset aloitettiin aamupäivällä 14.3.2025 klo 10 takarinteiltä, jonne aurinko tuolloin paistoi. Tämän jälkeen siirryttiin pohjoispuolen rinteille, jonne keskipäivän aurinko antoi valoa.
• Dronekuva otettiin keskipäivällä, kun aurinko oli korkeimmillaan.

Editointi ja jälkikäsittely

Kuvauksista saatiin 14 kuvaa, jotka käsiteltiin INSTA360-ohjelmistossa valaistuksen osalta samanlaiseksi. Tämän jälkeen rakennettiin virtuaalikierros Marzipano-alustalla. Virtuaalikierroksen rakentamien tapahtui kuten edellisessä Hawkhill-esimerkissä muutamalla muutoksella.

• Hotspottien rakentaminen aloitettiin ylhäältä olevasta dronekuvasta ja varmistettiin että tästä kuvakulmasta näkyy kaikki alhaalta otetut kuvat.
• Maassa olevat kuvat numeroitiin järjestyksessä, jolloin kierros on helpompi käydä läpi unohtamatta yksittäistä kohtaa.
• Aloituskuvakulma “set initial view” määritettiin jokaiseen kuvaan siten, että siitä näkee 360 kuvan tärkeimmän kohteen (esim. rinneravintola tai muu alueen palvelu).

Pääset kokeilemaan VihtiSkistä tehtyä virtuaalikierrosta. Alla on myös kierroksesta tehty video.

Video Vihti Skin virtuaalikierron testauksesta

Case 4. Helposti toimivaa materiaalia VR-laseille ja 360-ympäristöihin

VR-lasien ja 360-videoiden käyttö luontopalveluissa tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden kokea elämyksiä etukäteen ja uppoutua luonnon keskelle ilman fyysistä paikallaoloa. Tämä voi auttaa potentiaalisia asiakkaita tekemään päätöksen retken tai aktiviteetin varaamisesta. Immersiivinen sisältö lisää palvelun houkuttelevuutta ja voi toimia erinomaisena markkinointivälineenä.

Sovelluskohteita 360-videolle löytyy paljon, ja yksi näistä liittyy esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Liikuntarajoitteiset henkilöt voivat 360-materiaalin avulla arvioida itse paremmin, kuinka esteetön paikka on heidän näkökulmastaan. Tämä parantaa matkailupalveluiden saavutettavuutta ja auttaa yrityksiä palvelemaan laajempaa asiakaskuntaa. Lisäksi 360-videoiden avulla voidaan tallentaa ja jakaa ainutlaatuisia luontoelämyksiä, joita ei välttämättä muuten pystyisi kokemaan, esimerkiksi syrjäisillä tai vaikeapääsyisillä alueilla.

Teimme Hawkhillille kaksi VR-laseille suunnattua kokemusta. Esteettömyysvideo Villa Taavetti mökin ulkoalueista sekä luontoelämys lähialueen kävelyretkestä. Katselija ja mahdollinen tuleva asiakas voi näillä tutustua paikkaan etukäteen normaalia valo- ja videokuvaa syvemmin.

Hawkhillin lähtötilanne on kuvattu aiemmassa esimerkissä, jossa tehtiin virtuaalikierros kuvaamaan esteettömyyttä Villa Taavetti mökissä. Tätä virtuaalikierrosta tukemaan tehtiin myös 360 video YouTubeen, jossa paikan omistaja kertoo mökin esteettömyyden ratkaisuista.

Toteutus

• Valittiin vuoden- ja vuorokaudenaika kuvaukselle, jolloin valoa olisi riittävästi ja päädyttiin loppukevääseen/alkukesään sekä aamupäivään, jolloin aurinko paistaa mökin pihaan.
• Odotettiin sopivia kuvausolosuhteita, jottei pilvisyys tai tuulisuus haittaisi kuvan- ja äänenlaatua.
• Suunniteltiin reitti ja tunnistettiin kohdat, joissa haluttiin kuvata maisemia ja kertoa mökin esteettömyysratkaisuista.
• Kirjoitettiin lyhyt käsikirjoitus.

Laitteiston asettaminen

• Käytettiin INSTA360 X5 -kameraa ja metrin mittaista selfiekeppiä
• Kamera asetettiin kuvaamaan 8K-tarkkuudella
• Kameraa pidettiin noin 1,2–1,5 metrin korkeudella, jotta kuvakulma olisi luonnollinen pyörötuolilla liikkuvalle henkilölle

Kuvaus

• Kameralla otettiin yksi noin kolmen minuutin mittainen otto, joka lähtee mökin vierestä ja etenee kohti rantaa.
• Laiturille tultaessa huomioitiin kameran pysäyttäminen veden äärelle hetkeksi, jotta katselija ehtii nauttimaan maisemasta.
• Kuvaamisessa huomioitiin rauhallinen kävelyvauhti, jotta katselija ehtii arvioimaan paikan soveltuvuutta esteettömyyden näkökulmasta.

Editointi

• Videomateriaali avattiin INSTA 360 -pöytäkoneversiossa.
• Leikattiin videosta turhat kohdat alusta ja lopusta pois.
• Videon väri- ja äänimaailma tarkistettiin.
• Video tallennettiin .mp4 360 -muodossa mahdollisimman laadukkaana (bitrate vähintään 150mb/s).
• Video ladattiin testaamista varten Meta Quest 3 -virtuaalilaseille.
• Testauksen jälkeen videota leikattiin vielä lyhemmäksi.

Jakaminen YouTuben kautta

• Nimeä tiedosto.
• Lisätiedot, joissa kerrotaan, mitä videolla tapahtuu.
• Merkitse “Ei-lapsille” soveltuvaksi, jotta video näkyy myös VR-laseilla.
• Lisää soveltuva pikkukuva tai käytä automaattisesti luotua kuvaa.

Muut sovelluskohteet

Vastaavanlainen 360-kokemus on helposti toteutettavissa kaikissa tilanteissa, jossa videon katselija ei ole itse toimija vaan kulkee kyydissä. Sovelluskohteita on esimerkiksi soutuveneen, moottorikelkan, pulkan tai huskykoirakelkan kyydissä istuminen. Tällöin kamera asetetaan kyydissä kuvitteellisesti istuvan henkilön silmien korkeudelle. Näissä kuvauksissa on tärkeää huomioida tasainen vauhti, sillä VR-laseilla katsottaessa nopeat ja kiihtyvät tai hidastuvat liikkeet voivat aiheuttaa pahoinvointia.

Laajennetut digitaaliset ratkaisut ja kehittyneet teknologiat

Toinen osa vie digitaalisen sisällöntuotannon askelta pidemmälle ja käsittelee vaativampia ja edistyksellisempiä teknologioita, kuten virtuaalikarttoja, lisättyä todellisuutta (AR) ja 360-äänimaailmaa. Nämä ratkaisut vaativat enemmän teknistä osaamista ja resursseja, mutta voivat tarjota täysin uudenlaisia elämyksiä asiakkaille ja auttaa erottumaan kilpailijoista.

Itse tekemällä pääsee tekemään yleisesti ottaen kevyitä toteutuksia, jotka sopivat esimerkiksi markkinointitarkoituksiin oikein hyvin. Mikäli haluaa toteuttaa laajempia ja monimutkaisempia elämyksiä virtuaalisesti, on joko perehdyttävä itse syvemmin maksullisiin työkaluihin ja niiden käyttöön tai ostettava osaaminen ja toteutukset muilta yrityksiltä.

Lisätyn todellisuuden (AR) kokemukset

AR-teknologiat (Augmented Reality = lisätty todellisuus) lisäävät virtuaalista sisältöä (kuten kuvia, tekstiä tai 3D-malleja) käyttäjän näkökenttään, usein älypuhelimien, tablettien tai AR-lasien avulla. Teknologia hyödyntää laitteiden kameroita ja antureita ympäristön tunnistamiseen ja digitaalisen sisällön tarkkaan sijoittamiseen.

AR-sovellukset voidaan rakentaa monella eri tavalla. Käytetyin lienee markeripohjainen AR, jossa virtuaalisisältöä sijoitetaan QR-koodien tai muiden ennalta määrättyjen tunnistettavien kuvien mukaan. Ilman markereita toimivat sovellukset voivat hyödyntää esimerkiksi sijaintitietoja sekä tasojen ja pintojen tunnistamista, jotta digitaalinen sisältö voidaan sijoittaa luonnollisesti.

Aikaisemmin AR-toteutuksien käyttäminen vaati ladattavaa sovellusta, joten se karsi paljon käyttäjiä. Nykyään WebAR-tekniikalla voidaan luoda toteutuksia, jotka avautuvat selaimen kautta, jolloin erillisiä sovelluksia ei tarvita. Niihin tarvitaan kuitenkin nettiyhteys. AR-toteutusten tekoon on monia eri työkaluja ja ohjelmia. Usein niiden käyttämisestä täytyy maksaa kuukausi- tai vuosimaksuja ja isompaa lisenssimaksua, jos niitä käytetään kaupallisiin tarkoituksiin.

Esimerkkejä matkailussa käytettävistä AR-ratkaisuista

Interaktiiviset opastukset: Sovellukset voivat tarjota reaaliaikaista tietoa esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, historiallisista kohteista tai kulttuuriperinnöstä, jolloin käyttäjän kamera näyttää digitaalisia kerroksia tiedon ja visuaalisten elementtien muodossa.

Reaaliaikainen navigointi: AR voi auttaa kävijöitä suunnistamaan kohteissa, kuten luontopoluilla tai museossa, tarjoamalla suoraan kameranäkymään integroitua reittiohjausta ja paikallisia tietopisteitä.

Pelillistetyt elämykset: AR-pohjaiset aarteenetsintä- tai tehtäväpohjaiset sovellukset tekevät vierailusta interaktiivisen ja opettavaisen, houkutellen kävijöitä tutkimaan ympäristöä syvällisemmin.

Tässä osassa esittelemme erilaisia caseja, joita olemme tehneet Virtual Nature -hankkeen aikana.

Case 5. Kurkista Metsäpaviljonkiin!

Hankkeen aikana tehtiin AR-toteutus Finland-talon Aalto-näyttelyyn. Toteutuksessa pääsee kurkistamaan Alvar Aallon vuonna 1938 suunnitteleman, jo puretun Metsäpaviljongin sisään.

Toteutuksen tekemiseen käytettiin WorldCAST Studio -työkalua, joka on osittain ilmaiseksi käytettävissä oleva selainpohjainen AR-työkalu. Työkaluun ei tarvitse rekisteröityä ennen kuin haluaa julkaista oman toteutuksensa eli sillä voi helposti tehdä omia kokeiluja.

WorldCASTissa on kolme eri mahdollisuutta tehdä AR-toteutuksia, joko kuvakohteisiin sidottuina, pinnoille sijoitettavina tai geolokaatioon sidottuina toteutuksina. Toteutimme Metsäpaviljonkiin kurkistamisen kuvakohteisiin sidotulla sisällöllä. Tällä tavoin vanhoja valokuvia katsomalla älypuhelimen kameralla saa avattua ruudulle kuvaa mallinnetun Metsäpaviljongin sisältä tai 3D-mallin itse rakennuksesta.

Toteutus

1. Kuviin liitettävän sisällön tekeminen. Metsäpaviljongin 3D-mallin tekeminen vanhojen kuvien perusteella oli aikaa vievin ja taitoja vaativin osio. Metsäpaviljonki mallinnettiin sekä ulkoa että sisältä, jotta sisältä saatiin otettua 360-kuva ja ulkopuolta pystytään esittelemään 3D-mallina.
2. Valitsimme valokuvat, jotka toimivat ikkunoina menneisyyteen.
3. Digitaaliset versiot kuvista otettiin WorldCAST Studiossa kuvakohteiksi.
4. Kuviin liitettiin työkalulla sisältö. Toiseen kuvaan liitettiin virtuaalinen nappula, josta aukeaa 360-kuva mallinnetun Metsäpaviljongin sisältä. Toiseen kuvaan liitettiin 3D-malli Metsäpaviljongista.
5. Toteutukset julkaistiin, jolloin niihin saa QR-koodin, joka avaa älypuhelimen selaimeen skannerin, jonka avulla kuvaa katsomalla kameran läpi saa sisällön näkyviin ruudulle.
6. Valokuvat ja QR-koodit asetettiin näkyville Aalto-näyttelyyn.

Metsäpaviljongin 3D-malli

AR-toteutuksen pohjaksi mallinnettiin virtuaalinen 3D-versio Metsäpaviljongista, joka oli koko toteutuksen työläin vaihe. Ohessa videota 3D-mallista, josta AR-toteutuksen 36o-kuva, yksinkertaisempi 3D-malli sekä pidempi näyttelyvideo on luotu.

Case 6. Tytyrin virtuaalinen kaivosseikkailu

Toteutimme Tytyrin Elämyskaivokseen Lohjalle pilotin mobiilisovelluksesta, joka hyödyntää asiakkaiden omia laitteita sekä yhdistää fyysisessä tilassa olevat toiminnot virtuaaliseen maailmaan.

Kaivoksessa ei pysty käyttämään gps-signaalia paikantamiseen, joten yhdistimme aarteenetsintää kaivoksessa mobiilisovellukseen avautuvaan karttaan. Kaivokseen on aseteltu lappuja, joissa on erilaisia sanoja. Sanat syötetään mobiilisovelluksen “Mihin mennään?” -laatikkoon. Tämän jälkeen animoitu Rönni-peikko ilmestyy virtuaalisella kaivoskartalla sanan löytöpaikkaan ja antaa kohteesta informaatiota. Tällä tavoin sovelluksen käyttäjä saa tietoa, missä kohtaa on kaivoksessa sekä saa hauskoja faktatietoja kohteesta.

Pilottisovellus toteutettiin kahden 3D-mallintajan sekä yhden ohjelmoijan voimin ja se vaati noin viisi kuukautta töitä. Lopputulos rakennettiin Unity-pelimoottorilla ja se toimii selainpohjaisesti mobiililaitteilla. Tällaista toteutusta ei pysty toteuttamaan tee-se-itse-taktiikalla vaan tarvitaan asiansa osaavia tekijöitä.

Virtuaalisen kaivosseikkailun toteutuksen suunnittelussa tärkeää oli vastata seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitkä ovat sovelluksen päätavoitteet? Tytyrissä se oli viipymän pidentäminen kaivoksessa, nuoremmille suunnattua aktiviteettia sekä kartan tarjoaminen asiakkaille.
2. Mitä rajoituksia on olemassa kohteessa koskien kehitystyötä? Tytyrissä rajoituksia olivat mm. kaivoksessa ei toimi gps, siellä on hämärää, kaikki eivät halua käyttää ylimääräisiä sovelluksia, ja matkakohde ei voi tarjota laitteita asiakkailleen virtuaalisisällön kokemiseen.
3. Toimintojen suunnittelu, mitä sovelluksessa voi tehdä? Tämä on tärkeää miettiä heti alussa, sillä sovelluksen kehityksen ollessa loppusuoralla voi olla hyvin vaikea lisätä aivan uudenlaisia toimintoja jo rakennetun arkkitehtuurin päälle.
4. Minkälaista visuaalista ilmettä lähdetään rakentamaan? Täytyykö olla realistista vai voiko mennä sarjakuvamaisella tyylillä?

Case 7. Karhun aitta – Metsän kuninkaan moniaistinen kohtaaminen

Nuuksion Taika tarjoaa elämyksellisiä luontokokemuksia ja ohjelmapalveluita kansanperinteestä ammentaen. Yrityksen pihapiirissä sijaitsee pieni hirsiaitta, jossa järjestetään karhuteemaisen metsäkokemuksen päätös: runolauluesitys ja metsän kuninkaan kohtaaminen. Kokemusta haluttiin vahvistaa tarinallisuuden, äänen ja visuaalisuuden avulla. Samalla haluttiin parantaa kokemuksen saavutettavuutta.

Karhun aitta ei ole esteetön, joten suunnittelussa hyödynnettiin sekä fyysistä että digitaalista tilaa. Tilaan suositeltiin rakentamaan installaatio, jossa karhuntalja asetetaan valaistulle valtaistuimelle ja sen yhteyteen lisättäisiin äänite karhun puheesta. Esteettömyyden takaamiseksi luotiin myös QR-koodilla avattava digitaalinen versio, jota voi kokea mobiililaitteella tai kuulokkeilla.

Toteutus

Kaksi käsikirjoitusta

• Karhun vastaanotto: lyhyt, mytologiaan pohjautuva puhe, jossa Karhu ottaa vieraat vastaan.
• Karhun kiitos: videoäänite, joka toimitetaan vieraille kokemuksen jälkeen. Äänite sisältää Suomen kansan vanhoihin runoihin perustuvan runolaulun.

Äänitteen tuotanto

• Käsikirjoitus äänitettiin studiossa suomeksi ja englanniksi.
• Karhun ääntä muokattiin digitaalisesti eläimellisemmäksi ja tilallisemmaksi suuremman immersiivisyyden aikaansaamiseksi.
• Äänitteestä tuotettiin animoitu video, joka tekstitettiin parempaa saavutettavuutta varten.

Tilasuunnittelu ja valaistus

• Karhuntalja siirrettiin nurkasta valtaistuimelle, joka korosti hahmon majesteettisuutta.
• Taustavalaistus luo siluettimaisen vaikutelman karhusta.
• Sisustuksessa suosittiin luonnonmateriaaleja ja metsän värejä.

Teknologiaratkaisut

• Suositeltiin toteuttamaan äänentoisto yhdellä kaiuttimella (esim. The Box Pro MBA1).
• Suositeltiin sijoittamaan kaiutin valtaistuimen alle tai karhuntaljan alle rakennettavaan telineeseen.
• Kaiutinta ohjataan Bluetoothilla, jolloin erilliselle ohjausyksikölle ei ole tarvetta.
• Ratkaisut huomioivat kylmän ja kosteuden vaikutukset. Koska aitta on kylmä tila, talvisin kaiuttimen voi nostaa sisälle lämpimään.
• Ulkotilaan suositeltiin kylttiä QR-koodilla, jonka kautta saa avattua digitaalisen version omalle laitteelle.

Case 8. Reveel.Guide-opaskierroksen rakentaminen studiolla

Nuuksion kansallispuiston Korpinkierros tarjoaa vierailijoille monipuolisen luontoelämyksen aivan Helsingin kupeessa. Alueella vierailee vuosittain tuhansia matkailijoita, mutta nykyiset kartta- ja opasmateriaalit ovat varsin staattisia eivätkä välttämättä houkuttele uusia kävijöitä tai tarjoa riittävää tietoa elämyksellisestä sisällöstä.

Tavoitteena oli rakentaa Reveel.Guide-alustalla digitaalinen opaskierros, joka toimii elämyksellisenä, moniaistillisena digikarttana ja rikastaa perinteistä luonto-opastusta esimerkiksi videoilla, äänimaisemilla ja ohjaavilla reittipisteillä.

• Tavoite oli tarjota nykyaikainen ja saavutettava luonto-opastuskokemus.
• Budjetti oli rajallinen, joten valinnat painottuivat kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.
• Oma aktiivisuus nousi merkittäväksi, sillä yrittäjä toteutti suuren osan sisällöntuotannosta itse omakustanteisesti.

Toteutus

Reitin ja sisällön suunnittelu: Reitin varrelta tunnistettiin keskeisiä pisteitä (esim. nuotiopaikat, näköalat), joille ideoitiin visuaalisia ja auditiivisia sisältöjä. Näin luotiin varhainen prototyypin määrittely, jossa kartoitettiin reitin rakenne ja sisältötyypit.

Sisällön tuottaminen Reveelin studiolla: Editorissa rakennettiin prototyyppi, johon liitettiin kuvat, videot, tekstit ja ääniraidat. Tässä vaiheessa olisi voitu hyödyntää myös teknistä konsultointia, mutta yrittäjä valitsi itseopiskelun ja oman osaamisen kartuttamisen tien.

Jatkumo

Reveel tukee matkailuyrittäjän tuottavuutta, sillä se mahdollista itsenäisesti toimivat opastusratkaisut ilman jatkuvaa henkilöresurssia. Sovelluksen muokattavuus antaa tilaa jatkokehitykselle – mukaan voi lisätä vuodenaikakohtaisia sisältöjä, uusia kieliä tai yhteistyökumppaneiden palveluita.

Kieliversioiden lisääminen, esteettömyyden huomioiminen ja saavutettavuus ovat kriittisiä elementtejä, jotka mahdollistavat kohteen saavutettavuuden uusille yleisöille. Näiden kehityselementtien huomiointi tukee paitsi asiakaskokemusta myös vastuullista ja inklusiivista matkailua.