Dynamo-yrittäjyysohjelma – yhdessä tehden ja uutta hakien

Johdanto

Dynamo-yrittäjyysohjelma korkeakoulutetuille oli Haaga-Helia ammattikorkeakoulun suunnittelema jatkuvaan oppimiseen kytkeytyvä hanke. Ohjelma syntyi yrittäjyysvaikuttajien esiintuomasta epäkohdasta.

Asiantuntijuuteen tähtääviin korkeakoulututkintoihin ei ole usein kuulunut yrittäjyystaitojen opetus. Tässä tilanteessa vastavalmistuneet oman alansa tulevaisuuden lupaukset eivät ole lähtökohtaisesti tienneet, miten oman asiantuntijuuden voisi yhdistää yrittäjyyteen. Uudet innovaatiot jäivät syntymättä.

Haaga-Helia tarttui viestiin ja haki rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä, joka rahoitti Dynamon toiminnan yhdessä ammattikorkeakoulun oman osuuden lisäksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen osuus oli 168 000 euroa.

Dynamo-ohjelma toteutettiin yrittäjyyden ja liiketoiminnan uudistamisen tutkimusalueella Haaga-Helian StartUp Schoolissa 1.1.–31.12.2021. Ohjelma käsitti 30 opintopisteen laajuisen verkko-opintokokonaisuuden. Dynamossa suoritettiin kaiken kaikkiaan 1010 opintopistettä.

Ohjelmassa aloitti 49 korkeakoulutettua opiskelijaa, joista 39 oli mukana loppuun saakka. 30 opintopistettä tai enemmän opintoja suoritti yhteensä 24 opiskelijaa. Vähintään 30 opintopistettä suorittaneille lähetettiin sähköinen osaamismerkki. Suoritetut opinnot oli mahdollista saada hyväksiluettaviksi YAMK-opintoihin Haaga-Heliassa.

Dynamossa vieraili ohjelman aikana 40 yrittäjää tai asiantuntijaa, ja siitä muodostui keskusteleva yhteisö.

Raportissa kuvataan ja arvioidaan Dynamon prosesseja tulevaisuuden kehittämistä varten. Samalla jaetaan Dynamon parhaat käytänteet, jotta vastaavia koulutuksia voidaan luoda yhteiskunnan tarpeeseen työelämän murrostilanteissa. Tarkoitus on, että raportti toimii yrittäjyyden jatkuvan oppimisen kokonaisuuden suunnittelun apuna tulevaisuudessa

Dynamon suunnittelu

Olipa kyse yrittäjästä rakentamassa omaa verkostoaan tai koulutusohjelman asiantuntijatiimin kokoamisesta, on tärkeää olla alusta alkaen selkeä käsitys tarvittavista osaamisista.  Dynamoa suunniteltaessa täsmennettiin tarpeet yrittäjyyden, pedagogiikan, projektinhallinnan sekä markkinoinnin osaajille.

Dynamoa suunniteltaessa johtavana punaisena lankana oli tieteellisen tutkimustiedon sekä käytännön kokemusten yhdistäminen. Erityisesti ohjelmaa suunniteltaessa ammenettiin liiketalouden tutkimuksesta, erityisesti johtamisen ja yrittäjyyden tutkimusalueilta.

Lisäksi hyödynnettiin pedagogista tutkimusta. Erityisesti huomioitiin kokemuksellinen oppiminen (experiential learning), yrittäjämäinen ajattelu (entrepreneurial mindset, entrepreneurial cognition) sekä yrittäjämäinen johtaminen (entrepreneurial leadership).

Koska usealla Dynamo-henkilöstötiimin jäsenellä oli sekä asiantuntemusta että omakohtaista kokemusta yrittäjyydestä, koulutuksen sisällön suunnittelulla oli hedelmällinen lähtökohta. Sisältöä suunniteltaessa huomioitiin yrittäjien tarvitsemia taitoja lähtien pehmeistä taidoista (kuten itseohjautuvuudesta) sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisestä aina liiketoiminnan kehittämiseen ja asiakasymmärrykseen saakka.

Dynamon pedagogiikka perustui yrittäjän ajattelu- ja toimintatapaan. Keskeistä siinä oli toiminnallisuus ja ketteryys, sillä yrittäjän pitää reagoida ja omaksua uutta tietoa nopeasti alati muuttuvassa maailmassa. Korkeakoulutetut osallistujat olivat kaikki toimineet jo työelämässä vähintään 24 kuukautta.

Dynamon suunnittelussa hyödynnettiin myös asiantuntijoille ja johtajille suunnattujen johtamisvalmennusten logiikkaa soveltuvin osin. Koulutuksessa haluttiin vahvistaa korkeakoulutettujen osallistujien ajattelua itsestään yrittäjänä. Tätä tukivat ryhmävalmennussessiot, joissa sekä opiskelijat sparrasivat toisiaan että yrittäjät toisiaan omissa verkostoissaan.

Konseptina Dynamo oli iso kokonaisuus, jonka pyörittämiseen tarvittiin projektinhallinnan osaamista. Hyvällä projektinhallinnalla oli osansa myös siinä, että ohjelmaan saatiin mukaan 51 motivoitunutta opiskelijaa, joista 49 aloitti opiskelut. Kirjallisia hakemuksia saatiin 64 kappaletta.

Lisäksi rekrytointia helpotti se, että suunnitteluvaiheessa Dynamoa brändättiin määrätietoisesti. Työryhmä loi yhdessä Dynamoon hakijaprofiilit, joille markkinointi kohdennettiin.

Dynamo-tiimin lisäksi myös yrittäjyyskentän asiantuntijuutta hyödynnettiin Dynamon sisällönsuunnittelussa. Suomen Yrittäjien ja AKY:n lisäksi NewCo Helsinki, Suomen Uusyrityskeskukset ja Helsingin seudun kauppakamari asiantuntijoineen toivat syvempää ymmärrystä yrittäjien koulutustarpeista antamalla käypiä neuvoja esimerkiksi eri yrittäjyysmuotojen ja talousasioiden tuomisesta ohjelmaan.

Koska Dynamoa tarkasteltiin alusta alkaen eri alan asiantuntijoiden linssien läpi, oli koulutusohjelman tavoitteiden saavuttaminen aina osallistujamäärästä laadukkaaseen sisältöön onnistunut.

Suunnitteluvaiheessa keräsimme yhdessä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa sanapilven Dynamoon liittyvistä sanoista. Sanat luonnehtivat sitä, minkälaiseksi Dynamoa haluttaisiin kehittää. Seuraavassa on poimintoja sanoista sattumanvaraisessa järjestyksessä.

Dynamon tavoitteet

Kaikkea Dynamon toimintaa ohjasivat seuraavat yhdessä sovitut selvityksin määritellyt seuraavat tavoitteet.

• Parannetaan korkeakoulutettujen valmiuksia toimia työelämän murroksessa ja luoda uudenlaista työelämää.

• Kehitetään tutkimuspohjaisesti uutta tapaa oppia yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä ajattelua: keskiössä verkostot, vertaisoppiminen ja käytännön kautta oppiminen.

• Luodaan kansallisia suosituksia yrittäjyyden jatkuvan oppimisen koulutuksia varten.
  

Dynamon markkinointiviestintä

Dynamon brändiä ja markkinointiviestintää koottiin suunnittelemaan moniammatillinen tiimi. Moderniin markkinointiin panostettiin ja sen suunnitteluun käytettiin aikaa, mikä tuotti tulosta. 

Markkinoinnissa päädyttiin seuraavaan pääviestiin ja lupaukseen hakijoille ja tuleville opiskelijoille:

Kuva 1. Dynamon markkinoinnissa käytettyä kuvitusta.

Suunnitteluryhmä kehitti kolme erilaista hakijaprofiilia Dynamolle. Yksi oli jo yrittäjä, joka halusi kehittää yritystään. Toinen oli töissä korporaatiossa, mutta haki uutta potkua ja ajatusta uralleen haluten toimia yrittäjämäisesti. Kolmas taas oli vähitellen siirtymässä yrittäjäksi.

Mainonnassa myös vanhennettiin yhtä hahmoa, jotta välittyisi viesti, että ei tarvitse olla nuori hakeakseen Dynamoon. Hakijaprofiilit on kuvattu kuvan 2 alla olevassa tekstissä.

Hakijaprofiili 1. Kaitsu, 45 vuotta

• Espoolainen yrittäjä, joka haluaa kehittää osaamistaan sekä kasvattaa ​verkostojaan.

Viesti Kaitsulle

• Yrityksesi ”nextille levelille”.
• Kehitä yrittäjämäistä johtajuutta – miten valmennat tiimiä kasvuun ja toimimaan yrittäjämäisesti​?
• Lean startup -ajattelu, ideoiden jäsennelty testaus (MVP) ja niistä oppiminen​.
• Laatutakuu: huippuasiantuntijat, yrittäjyysosaaminen ja henkilökohtainen kehittyminen coaching-menetelmien ja mentorin avulla, matka​.
• Work & Study: osaamisesta arvoa yritykselle, työkaluja yrityksen kehittämiseen​.
• Osallistava valmentaminen, ryhmäcoaching, puhujat (esim. Risto Siilasmaa, Mika Ihamuotila, Tiina Alahuhta-Kasko), tulevaisuuden tekijät, tuodaan esille myös uusia toimialoja​.
• Investointi tulevaisuuteen ja yrityksen mahdolliseen kasvuun​.
• Master-tason korostaminen (amk:ssa myös tohtoreita ja tutkijoita), vertaisoppiminen huippuporukassa​.
• Valmentava ohjaus​.

Lupaus Kaitsulle

• Tukea ja rakennetta yrityksen kasvuun​.
• Uusinta tietoa ja käytännönläheisiä, palkittuja metodeja tueksi yrittäjyyteen ja johtajuuden kehittämiseen​.
• Digitaaliset työkalut yhteistyön ja arvonluonnin mahdollistajana​.
• Work & Study – oman yrityksen kehittäminen ohjelman kautta​.
• Osallistava valmentaminen, ryhmä-coaching​.

Hakijaprofiili 2: Anne-Mari, 39 v​uotta

• Yrittäjyyttä osittain tai täysipäiväisesti harkitseva ​korkeakoulutettu asiantuntija.

Viesti Anne-Marille

• Vertaistukea ja sparrausta, osaamisen jakaminen​.
• Oman idean ja bisneksen kehittäminen,​ ”jotain uutta”, startti toteutukseen, ”epämääräinen polte”.​
• ”Tämä on se, mitä olet etsinyt!” Haihattelusta toimintaan​.
• ”Ei olis itsekään olisi osannut määrittää, tämä on se!​”
• Laatutakuu: akateemiset yrittäjät kouluttajina, asiantuntijat uskottavuuden takaajina.​
• Voit tehdä töiden ohessa, omaa asiantuntemusta ei kyseenalaisteta​.
• Kevyempi sitoutuminen kuin tutkinto​.
• Osaamismerkit/diplomi, jatkuva oppiminen​.
• Tiimiyrittäjyys, asiantuntijat yhden brändin alla.​

Lupaus Anne-Marille

• Rohkaisua omaan yrittäjyyteen, liiketoimintaosaamista ja työkaluja sen jäsentämiseen sekä konkretisoimiseen​.
• Ajatusten kirkastaminen yrityksen perustamisesta ohjelman kautta, oman osaamisen sanoittaminen ja paketointi​.
• Verkostot ja opit mukaan​.
• Henkilökohtainen sparraus ja palaute, mentorit​.

Hakijaprofiili 3. Camilla, 35 vuotta

• Nesteellä työskentelevä asiantuntija, joka näkee yrittäjyystaidot tulevaisuuden menestystekijöinä.

Viesti Camillalle

• Yrittäjyystaidot työelämän menestystekijänä, sisäinen yrittäjyys​.
• Coaching-menetelmät ja mentori tukena henkilökohtaisessa kasvussa​.
• Lisäksi palvelumuotoilu, design thinking, työpajatyöskentely, tieto kohtaa käytännön​.
• Organisaatiot hyötyvät yrittäjämäisestä asenteesta ja osaamisesta​.
• Tehokas ajankäyttö, sivutoiminen, onnistuu työn ohella, virtuaalinen toteutus mahdollistaa osallistumisen​.
• Master-tutkinnon suorittamisen mahdollisuus.​

Lupaus Camillalle

• Yrittäjyysosaaminen ja henkilökohtainen kehittyminen coachingmenetelmien ja mentorin kautta, matka​.
• Work & Study – osaamisesta arvoa yritykselle, työkaluja yrityksen kehittämiseen​.
• Osallistava valmentaminen, ryhmä-coaching​.

Dynamoa markkinoitiin onnistuneesti sosiaalisen median sekä verkostojen kautta – yhteensä saatiin 64 hakemusta. Ohjelmassa aloitti kriteerein määritellyn karsinnan jälkeen 49 osallistujaa.

Kun valitut esittelivät itsensä videolla ja taustatiedoissa, he edustivat melko tasaisesti luotuja hakijaprofiileita. Rekrytointiprosessi oli näiltä osin onnistunut. Dynamoon valituille viestimiseen panostettiin, ja he saivat tietopaketin ohjeineen.

Dynamon asemointi yrittäjyysohjelmana

Dynamo erottautui muista yrittäjyysohjelmista siten, että opiskelijat olivat suorittaneet korkeakoulututkinnon. Korkeakoulutetuilla on toisinaan korkea kynnys ryhtyä yrittäjäksi, koska korkeakoulutetut saavat todennäköisesti suhteellisen hyviä työpaikkoja. He myös tiedostavat yrittäjyyden riskit. Toisaalta heillä olisi paljon annettavaa yhteiskunnalle ja yrittäjyyskenttään hyvien oppimiskykyjen puolesta.

Dynamon opinnot rakennettiin eurooppalaisessa koulutuksen viitekehyksen tason 7 mukaan, eli opinnot olivat Master-tasoisia. Master-koulutuksen edustajat olivat mukana suunnittelussa varmistamassa oikeaa tasoa.

Dynamossa suoritetut pisteet voitiin siis hyväksilukea Haaga-Helian Master-opintoihin, jolloin opiskelijat voisivat hakea ylempään AMK-tutkintoon väylähaun kautta Haaga-Heliassa. Jatkuvaa oppimista edustava Dynamo-koulutus järjestettiin avoimen AMK:n kautta.

Jos verrataan Dynamon yrittäjyyskoulutusta kansainvälisiin koulutuksen tarjoajiin, esimerkiksi Babson Collegessa Yhdysvalloissa on paljon yrittäjiä kouluttajina. Sielläkin tavoitteet ovat metakompetensseja, joita ovat esimerkiksi yhteistyö, viestintä, johtaminen ja ongelmanratkaisu.

Haaga-Helian ja Eurooppa-yliopisto Ulysesseuksen partnerikoulussa MCI – The Entrepreneurial Schoolissa myös paljon yrittäjyyskoulutusta. Tämä johtunee mm. siitä, että Itävallassa on lukuisia perheyrityksiä etenkin matkailualalla ja yrittäjiä mukana kaikessa toiminnassa. MCI:n koulutukset ovat tyyppiä blended learning, johon kuuluu sekä verkko- että lähiopetusta.

Dynamo puolestaan järjestettiin kokonaan verkko-opetuksena mm. koronatilanteen ja joustavuuden takia.

Muissa ammattikorkeakouluissa vastaavat opinnot ovat opintokokonaisuuksia (JAMK), erikoistumis- ja osaajakoulutuksia (XAMK), korkeakouludiplomeja (XAMK), tutkinnon osia tai ylempiä AMK-koulutuksia. Turun yliopistossa on Yrittäjyysyliopisto, ja Aalto-yliopistossa on Aaltoes-yrittäjyysyhteisö.

Dynamo – vuoden kestävä ohjelma

Vuoden kestävä Dynamo-koulutus (1.1.–31.12.2021) oli suhteellisen pitkä verrattuna muihin yrittäjyysohjelmiin. Kestoa puolsi suoritettavien opintopisteiden määrä, 30 opintopistettä. Dynamon suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin ajatusmallien, vuorovaikutuksen sekä sosiaalisten rakenteiden kehittyminen ja tila ohjelman eri vaiheissa.

Dynamo rakentui opiskelijalähtöisyydelle. Dynamon vapaavalintaisten opintojen lisäksi dynamolaisten polulle oli valikoitu kolme pakollista viiden opintopisteen laajuista opintojaksoa. Näitä olivat kevätlukukaudelle sijoittuneet opintojaksot Itsensä johtaminen ja Haasteoppiminen sekä syyslukukaudelle sijoittunut Yrittäjämäinen johtaminen. 

Dynamo haluttiin pitää verkostomaisena yhteisönä, jossa lähdetään yhteiselle matkalle. Metaforana käytettiin junaa, jonka kyytiin jokainen osallistuja hyppää. Edellytyksenä osallistumiselle oli valmius jakaa omaa osaamistaan muiden osallistujien kanssa. Tätä yhteistä matkaa ryhmittämään luotiin yhteiset opintokokonaisuudet, laatuseminaarit ja työpajat. Lisäksi osallistujat toimivat omissa pienryhmissään.

Dynamon opetussuunnitelma

Dynamon opetussuunnitelma oli osaamisperusteinen. Moniammatillinen tiimi sidosryhmineen asetti tavoitteita ja erilaisia osaamisia Dynamoon. Miro-taulujen avulla hahmoteltiin oppimisen sisältöjä ja muotoja. Oltiin yhtä mieltä siitä, että Dynamosta tulisi opiskelijakeskeinen ja yrittäjänä kasvamiseen keskittyvä sekä liiketoimintaosaamista vahvistava ohjelma.

Dynamossa vältettiin tietoisesti perinteisiä yleisluonteisia yrittäjyyskurssien aineksia, jotka ovat hyvinkin konkreettisia. Näitä oppeja sai Dynamon verkostoista tarvittaessa.

Korkeakoulutetut yrittäjätkin tarvitsevat apua käytännön liiketoiminnan kehittämisessä. Myyntiin, markkinointiin tai esimerkiksi hinnoitteluun liittyviä teemoja käsiteltiin pienemmissä käytännönläheisissä kolmen tunnin työpajoissa. Niiden sisältö täsmentyi osallistujien tarpeiden myötä.

Dynamossa päädyttiin kolmeen moduuliin, jotka on kuvattu kuvassa 3. Moduulien sisällöt on kuvattu kuvan jälkeen olevassa tekstissä.

Kuva 3. Dynamo-koulutusohjelma.

Minä yrittäjänä, 15 op

• Yrittäjän mindset (ajattelu ja toiminta)
• Ongelmanratkaisu-, innovaatio- sekä paineensietokyky
• Ryhmä-coaching
• Itsensä johtaminen
• Yrittäjämäinen johtaminen

Liiketoiminnan kehittäminen, 10–15 op

• Oman yrityksen / organisaation projektin kehittäminen
• Oppiminen käytännön kokeilujen kautta
• Ohjaus ja mentorointi
• Liiketoimintaosaaminen
• Yrittäjän tiedot ja taidot
• Verkostot ja kumppanit

Tulevaisuusosaaminen 5–15 op

• Tulevaisuuden digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja
• Trendit ja uudet liiketoiminnalliset mahdollisuudet
• Kansainvälisyys
• Ennakointi/skenaariot

Lisäksi Dynamossa kehitettiin seuraavia yrittäjyystaitoja (1–4). Niiden sisällöt on kuvattu alla.

1. Toimi kuin yrittäjä

• Itseohjautuminen. Itsensä tunteminen ja johtaminen on lähtökohtana oman osaamisen kaupallistamiseen. 
• Innovointi. Seuraavan trendin haistaminen on edellytys ajan hermoilla pysymiseen ja tulevaisuuden ennakointiin​
• Asenne. Kyky uskoa itseensä ja heittää itseensä uusiin tilanteisiin vie pitkälle​
• Yrittäjämäinen johtaminen. Innovatiivinen ihmisten johtaminen ja valmentaminen on avain heidän omien vahvuuksiensa hyödyntämiseen​

2. Kehitä liiketoimintaosaamistasi​

• Kasvun kiihdyttäminen. Johda kehittämisprojekteja kansainvälistymiseen ja kasvuun.​
• Liiketoimintataidot. Opi perustaloustaidot sekä kuinka johtaa yrittäjän taloutta ja saada rahoitusta​.
• Yrittäjyyden verkostot ja ekosysteemit. Hyödynnä verkostojasi liiketoiminnassa​.
• Skenaariot ja ennakointi. Miten voit ennakoida digitalisaation vaikutukset työhösi tulevaisuudessa?​

3. Hyödynnä digitaalisuutta ​

• Digitaidot. Miten digitrendit (AI, pilvi- ja mobiilipalvelut) vaikuttavat työelämään ja yrittäjyyteen?​
• Digitaaliset liiketoimintamallit. Digitaaliset ratkaisut liiketoiminnan kehittämiseksi.

4. Ymmärrä asiakastasi​

• Palvelumuotoilu. Perusta palvelusi asiakkaittesi tarpeiden ymmärtämiselle ja heidän ongelmien ratkaisulle​.
• Asiakaslähtöisyys. Tunnista liiketoimintamahdollisuuksia ja ideoi uutta. ​
• Yrittäjämäinen lean startup -ajattelu. Testaa ideoita nopeasti, kehitä konseptia palautteen perusteella ja opi kokemuksistasi​.

Dynamon opintokokonaisuudet

1 Minä yrittäjänä

Yrittäjyyttä aikaansaava moottori, 15 op 

Yrittäjyyden aikaansaava moottori oli oman yrittäjyyden mindsetin tunnistamista, tutkimista ja kehittämistä. Siinä hankittiin monenlaisia valmiuksia yrittäjyyden tai organisaation kehittämisen aikaansaamiseksi. Tunnistettiin, kuka olen, mitä osaan ja keitä tunnen. Yrittäjyyden ja organisaation kehittämisessä tarvitaan monenlaisia taitoja, kuten paineensietokykyä, tiimityöskentelyä sekä valmentavaa ja yrittäjämäistä työskentelyä sekä johtamista.  

Minä yrittäjänä -moduuliin kuuluvat opintojaksot olivat kaikille yhteisiä ja kuuluvat Dynamo-ohjelman ns. pakollisiin opintoihin.  Suunnitellessa katsottiin, että nämä opintojaksot ovat aikaisemmin kuvattuun tutkimukseen perustuvaa ydinasiaa ja osaamista, jotka kehittävät yrittäjämäisyyttä.

Oppimistavoitteet

Opiskelija osaa:

• tutkia ja sanallistaa itseään yrittäjänä sekä kehittää omaa yrittäjyyden mindsetia. 
• kehittää omaa ongelmanratkaisu-, innovaatio- sekä paineensietokykyään haastavissa tilanteissa tavoitteellisesti toimien yhdessä tiimin kanssa.  
• käyttää valmentavaa työskentelyotetta tiimitoiminnassa ja yrityksen/organisaation kehittämisessä.  
• perehtyä yrittäjämäisen johtamisen käsitteisiin ja malleihin sekä paikantaa itsensä yrittäjämäisenä johtajana. 

Opintojaksot 

• Haasteoppiminen, 5 op 
• Itsensä johtaminen, 5 op 
• Yrittäjämäinen johtaminen, 5 op.

2 Liiketoiminnan kehittäminen 

Yrittäjyyden dynaaminen vauhtipyörä 5–20 op (valinnaisia opintoja) 

Oman liiketoiminnan osaamisen kehittäminen, palveluiden suunnittelu sekä ketterät kokeilut ja kehittämismenetelmät olivat yrittäjän dynaamisia vauhtipyörää, jolla saatiin aikaan liikettä ja uudistumista. Tässä moduulissa toiminta ja kokeilu olivat keskiössä.  

Omaa oppimista henkilökohtaistettiin, mikä perustui opiskelijan omiin kehittymistarpeisiin. Henkilökohtaistamisen työkaluna käytetään Haaga-Heliassa kehitettyä ja kansainvälisesti tunnistettua Work  &  Study -mallia. 

Opiskelija voi opintotarjonnan lisäksi hyödyntää laajaa Dynamo-yrittäjyysohjelman verkostoa, mentorointia, teematyöpajoja sekä kiinnostavien asiantuntijoiden luentoja. Oman yrityksen tai organisaation kehittämisestä viestiminen oli keskeinen taito niin resurssien hankkimisessa kuin verkostojen ja kumppanuuksien rakentamisessakin.   

Oppimistavoitteet 

Opiskelija osaa:

• suunnitella ja kehittää omaa yritystään/organisaatiotaan ottaen huomioon kestävän kehityksen periaatteita.
• ideoida ja tehdä käytännön kokeiluja niistä oppien ja niitä kehittäen.
• hakea aktiivisesti tietoa ja kehittää taitoja oman yrityksen/kehittämistehtävän hyödyksi. 
• perustella omaan yritykseen/kehittämistehtävään liittyviä valintoja.
• hyödyntää mentorointia ja yrittäjyyden verkostoja sekä tunnistaa potentiaalisia kumppaneita. 
• esitellä yritystään/hankettaan kiinnostavasti ja jäsennellysti sekä hyödyntää tarkoituksenmukaisesti saamaansa palautetta. 

Opintojaksot 

• Work & Study, 5/10/15 op 
• Yrittäjän talouden johtaminen (Master-toteutus), 5 op  
• Mahdollisuuksista liiketoimintaan (Master-toteutus) 5 op  
• Kasvua yrittäjyyden resursseista ja verkostoista (Master-toteutus), 5 op + 5 op  

3 Tulevaisuusosaaminen 

Yrittäjyyden proaktiivinen valokeila, 0–15 op (vapaavalintaisia opintoja) 

Yrittäjyyden proaktiivisessa valokeilassa suunnattiin katsetta kohden tulevaisuutta. Oli tärkeää tunnistaa, miten teknologia ja digitaalisuus vaikuttavat omaan liiketoimintaan, millaisia mahdollisuuksia se antaa ja miten niitä voi hyödyntää liiketoiminnan kasvussa ja kehityksessä.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevaisuutta pitää ennakoida – siksi tulevaisuusajattelu ja tulevaisuuteen vaikuttaminen proaktiivisesti oli yritystoiminnan säilymisen ja kehittymisen kannalta tärkeää. Proaktiivinen ennakointi loi uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ja antaa yritystoiminnalle joustavuutta ja muutosherkkyyttä yllättävissä ja ennakoimattomissa tapahtumissa.   

Oppimistavoitteet 

Opiskelija osaa:

• tunnistaa ja hyödyntää omassa yrityksessä tai organisaation kehittämisessä keskeisiä tulevaisuuden digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja.    
• toimii tulevaisuusorientoituneesti omassa yrityksessä tai kehittämistehtävässä.  
• tunnistaa kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia trendejä sekä niiden vaikutuksia omaan yritykseen/organisaatioon sekä havaita liiketoiminnallisia mahdollisuuksia niihin tarttuen.   
• osaa hyödyntää ennakointimenetelmiä oman yrityksen/organisaation kehittämisessä ja kasvussa.  

Opintojaksot

• Emerging Technological Opportunities (Master-toteutus), 5 op   
• From Idea to Prototype, 5 op   
• Tulevaisuusajattelu ja skenaariotyöskentely, 5 op

Dynamon pedagoginen lähestymistapa

Moderneissa oppimiskäsityksissä korostuvat yhteisöllinen toimintatapa, opiskelijan aktiivisuus, autenttisuus ja yhteinen tiedonrakentelu. Osaaminen kehittyy tutkivan oppimisen periaatteita noudattaen: tutkitaan lähtökohtia, asetetaan tavoitteita, tehdään kokeiluja, jaetaan kokemuksia vertaisryhmässä sekä arvioidaan jatkuvasti saavutettua osaamista.  

Yrittäjyysopinnoissa on luonnollista, että oppija toimii yrittäjämäisesti tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän on valmis ottamaan riskejä, tekemään kokeiluja, asettumaan dialogiin sekä tarttumaan haasteisiin. Oppija juhlii onnistumisiaan sekä ymmärtää epäonnistumiset oppimismahdollisuuksina. Hän reflektoi käytännön kokeilujen kautta hankittua kokemusta sekä jäsentää ilmiöitä teoreettisesti.

Oppimista tukee vertaistoiminta, jossa oppija yhdessä tiiminsä kanssa keskustelee, pohtii ja arvioi niin opittavia ja kehitettäviä asioita kuin omaa ja yhteistä osaamista ja toimintaa erilaisissa tilanteissa. Tiimin jäsenten keskinäinen luottamus ja avoin ilmapiiri mahdollistavat asioiden monipuolisen käsittelyn sekä antaa tilaa oman ymmärryksen rakentamiselle. Tiimin jäsenten monialainen tausta sekä jäsenten kokemus nähdään rikkautena ja mahdollisuutena oivaltaa asioita uudella tavalla.   

Sisäinen motivaatio perustarpeiden näkökulmasta

Järvilehto (2014) kuvaa teoksessaan Hauskan oppimisen vallankumous yksilön sisäistä motivaatiota kolmen psykologisen perustarpeen näkökulmasta. Perustarpeet autonomia, kompetenssi ja yhteenkuuluvaisuus muodostavat positiivisuuden kehän, joka tuottaa yksilölle tyydytystä sekä parantaa oppimista (Ryan & Deci 2021).

Autonomian tunne syntyy, kun yksilö kokee omilla teoillaan saavan muutosta aikaiseksi. Kun yksilö tuntee olevansa osaava, hän kokee selviävänsä haasteellisista tilanteista, voivansa tehdä asioita ja saavansa aikaan tuloksia. Merkitykselliset yhteydet toisiin ihmisiin lisää yksilön yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.  

SECI-prosessimalli

Ilmiöiden ja tilanteiden jäsentämistä sekä uuden tiedon luomista voidaan kuvata Nonakan ja Takeuchin (1995) SECI-prosessimallin avulla. Mallissa tiedon luominen on spiraalinen prosessi, jossa dialogi ja tekeminen sekä implisiittinen ja eksplisiittinen tieto ovat jatkuvassa liikkeessä sekä suhteessa toisiinsa neljän ikkunan kautta.

SECI-prosessimallissa ikkunoita ovat sosialisaatio (vuorovaikutus), ulkoistaminen (käsitteet, mallit), yhdistäminen (tiedon kokoamista käsitejärjestelmäksi) sekä sisäistäminen (yksilön ymmärrys ja hiljainen tieto). Spiraali kulkee jatkuvana virtana näiden neljän ikkunan kautta synnyttäen uutta tietoa yksilön ja yhteisön toimintoina.   

Dialogisen, digitaalisen ja syväoppimisen malli

Yhdistävänä pedagogisena mallina Dynamo-opinnossa sovellettiin Ruhalahden (2019) väitöskirjassa kehitettyä pedagogista mallia. Mallissa yhdistyvät dialogi, digitaalisuus ja syväoppiminen.

Ruhalahden kehittämä malli voidaan nähdä laajempana koko opintoja kokoavana jäsennyksenä, opintojakson jäsennyksenä tai yksilön ja ryhmän toiminnan jäsennyksenä.  

Dynamo-yrittäjyysohjelma tarjoaa mahdollisuuden rakentaa omaa tarinaansa yrittäjänä tai yrittäjämäisenä toimijana ja kehittäjänä. Tässä auttavat ohjelman muut osallistujat, valmentajat, yrittäjät ja asiantuntijat sekä ohjelman taustalla vaikuttavat verkostot. 

Dynamon toteutustavat ja parhaat käytänteet

Dynamoa kehitettiin ketterästi kokeilemalla ja kysymällä. Kääntöpuolena olivat muutokset. Seuraavat toteutustavat ja käytänteet todettiin kuitenkin palautteiden ja keskustelujen perusteella Dynamon vahvuuksiksi.

Taulukko 1. Dynamon parhaat käytänteet.

Yrittäjyyssubstanssi	Dynamossa kaiken keskiössä oli yrittäjyys ilmiönä, liiketoimintana, identiteettinä ja tapana toimia. Yrittäjyys kattoi mikroyritykset, pienet ja keskisuuret yritykset sekä suuryritykset. Dynamossa yrittäjyyttä tarkasteltiin, harjoiteltiin ja toteutettiin monesta eri näkökulmasta.
Ryhmätoiminnot	Dynamon opiskelijat jaettiin neljän tai viiden hengen vertaisryhmiin, jotka olivat pääosin pysyviä. Jaottelu tehtiin siten, että ryhmät olisivat mahdollisimman heterogeenisiä. Dynamolaisilla oli varteenotettavaa osaamista, jota he voivat jakaa keskenään. Ryhmät työskentelivät alkuvuoden 2021 tehtävissä yhdessä ja tiimiytyivät hienosti. Opiskelijat kokivat vertaistuen tärkeäksi. Teamsissä perustettiin ryhmille omat työskentelytilat. Vertaisryhmät säilyivät myös, kun käytiin Itsensä johtaminen -opintojaksoon ja yrittäjyyteen liittyvää 4–5 ryhmäcoachingia läpi siten, että kukin ryhmänjäsen oli vuorollaan keskushenkilönä. Osa coacheista oli dynamolaisia ammatticoacheja. Psykologinen turvallisuus toteutui, ja keskustelut olivat syvällisiä. Ryhmä antoi paljon ajateltavaa ja tukea coachattavalle. Ryhmässä sai myös itse keskusteluista ajattelemisen aihetta. Ryhmäcoaching kehitti myös tärkeää työelämä- ja keskustelutaitoa: coachingia. Myös kuusi kirjapiirisessiota toteutettiin vertaisryhmissä, joissa tosin ohjaaja oli aina mukana. Kirjapiirien teemat seurasivat Dynamon vuosirytmiä ja käsittelivät yrittäjyyttä, startupeja, myyntiä, palvelua, digitaalisuutta, johtamista ja tulevaisuutta. Loppuvuodesta opiskelijat kertoivat, että he halusivat hyödyntää kirjallisuutta myös myöhemmin. Useat sanoivat ottavansa bisneskirjallisuuden mukaansa Dynamosta. Myös keskustelut kehittyivät kirjapiireissä ajan mittaan.
Haasteoppiminen ja design thinking	Dynamossa toteutettiin haasteoppimisen opintojakso, joka sijoitettiin tarkoituksellisesti vuoden alkuun, jotta vertaisryhmät pääsisivät sisään yrittäjämäiseen ajatteluun ja kokeilemiseen sekä tiimiytyisivät. Haasteoppimisessa vertaisryhmät alkoivat kehittää ketterästi ja luovasti fasilitoiduissa työpajoissa eri työkaluin uusia liiketoimintakonsepteja, joita he voisivat toteuttaa yhteistyössä Inclus Oy:n kanssa. Suunnittelussa hyödynnettiin Stanfordin tuplatimanttimallia, joka opettaa käyttäjille asiakasymmärrystä, luovia prosesseja, systemaattisuutta ja yrittäjyydessä tärkeää design thinkingiä, johon liittyi myös testaamista ja prototyyppien rakentamista. Haasteoppiminen huipentui pitchaus-iltaan, jossa tuomaristo valitsi parhaan pitchauksen. Haasteoppiminen auttoi tiimiytymään ja kokemaan yrittäjyyttä.
Yrittäjäkohtaamiset, työpajat ja klinikat	Dynamossa kävi virtuaalisesti noin neljäkymmentä yrittäjää* Suomesta ja ulkomailta vuoden aikana kertomassa omakohtaisesti yrittäjyydestä sekä opettamassa tai pitämässä työpajoja. Näistä opittiin yrittäjyydessä tärkeitä taitoja. Kirjallisuuden lisäksi yrittäjät kertoivat ylä- ja alamäistään rehellisesti, jotta menestymisestä ei saataisi väärää käsitystä suuntaan tai toiseen. Järjestettiin myös mentoriklinikoita, joissa asiantuntijat jakoivat neuvojaan siten, että kuhunkin sessioon sai ennakolta varata ajan. Tämäkin koettiin hyödylliseksi.
Ekosysteemit ja yleisöt	Dynamo-yhteisöä alettiin kehittää määrätietoisesti. Yrittäjät olivat osa Dynamon ekosysteemiä, johon kuuluivat myös sen ohjausryhmässä toimivat yhdistykset ja järjestöt: Suomen Yrittäjien, AKY eli Akavalaiset yrittäjät, NewCo Helsinki, Suomen Uusyrityskeskukset ja Helsingin seudun kauppakamari. Dynamo ja nämä yhteiskunnallisesti tärkeät järjestöt tekivät yhteistyötä koulutuksen kentällä niin, että kukin teki toimijana vahvuuksiensa mukaista työtä dynamolaisten kanssa. Dynamossa kävi myös noin 40 vierailevaa yrittäjää* tai asiantuntijaa, jotka liitettiin Dynamon verkostoon. Monet Dynamon opiskelijat pitivät heihin jollain tasolla yhteyttä – jotkut enemmän, toiset vähemmän. Dynamon opiskelijat ja ohjaajat muodostivat itsessään tärkeän verkoston, joka viestii vieläkin ulos- ja sisäänpäin. Ohjelman lopulla perustettiin LinkedIniin Dynamo-yrittäjyysryhmä, jossa voi jakaa kokemuksia, ilmiöitä, tietoja sekä keskustella yrittäjyydestä. Muutenkin Dynamo osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun esimerkiksi blogitekstien (Haaga-Helian eSignalsissa), verkkojulkaisujen ja somen kautta. Dynamosta tehtävä tutkimus oli osa yrittäjyyden ja yrittäjäpedagogiikan globaalia genreä.
Digitaalinen toteutus	Dynamo toteutettiin kokonaan virtuaalisena pandemian takia. Ohjelmaan luotiin arkkitehtuuri, joka mahdollisti monenlaisen vuorovaikutuksen jäsenten kesken. Oli tärkeää, että dynamolaiset muodostivat verkkoyhteisön, jossa oli myös henkilöstön puolelta vastuuhenkilöt. Dynamon alustaksi valittiin Microsoft Teams. Sinne luotiin kymmenelle vertaisryhmälle omat tilat ja julkaistiin tärkeitä tiedotteita sekä tallennettiin asiakirjoja. Myös muita digitaalisia työkaluja, kuten Zoomia,  käytettiin opintojen aikana. Trelloa hyödynnettiin esimerkiksi sähköisiin oppimissalkkuihin ja ohjaukseen. Käytettiin myös Flingaa, Flipgridiä, Miroa, Swaytä, Adobe Sparkia, Moodlea, HowSpacea sekä Google Driveä. Haaga-Heliassa on myös vahva sähköinen kirjasto tietokantoineen, jota käytettiin. Aluksi opiskelijat antoivat kritiikkiä monista heille uusista digitaalisista työkaluista. Myös mikrotukihenkilöt olivat apuna. Myöhemmin opiskelijat tottuivat digitaalisuuteen ja alkoivat jopa nähdä sen arvon työelämässä. Digitaalisesta toiminnasta tuli luontevaa eikä sinänsä nähty lisäarvoa siinä, että koulutus olisi ollut kasvokkain. Jotkut vertaisryhmät tapasivat Dynamon ulkopuolella ja tunnistivat hyvin toisensa. Digitaalisuudessakin opittiin oppimaan, ja sitä pystyi itsenäisesti opiskelemaan lisää myös erillisillä Master-opintojen kursseilla halutessaan.
Master-yhteistyö	Koska Haaga-Heliassa järjestetään eurooppalaisen viitekehyksen mukaista tasoa 7 olevia Master-opintoja, Dynamon kautta saatiin synergiaetuja. Dynamon opiskelijat voivat osallistua Master-koulutuksen yrittäjyyden suuntauksen opintoihin Dynamo-opintojen lisäksi. Dynamossa suoritetut 30 opintopistettä antoivat mahdollisuuden hakea Haaga-Helian ylempään AMK-tutkintokoulutukseen väylähaun kautta, jos opintojen keskiarvo oli suurempi kuin 3.Master-koulutuksen kehittämispäällikkö tapasi Dynamo-opiskelijat useaan otteeseen ja järjesti Master-infoja ja -ohjauksia 8.4. ja 23.9. Niiden aineistot tallennettiin Dynamon Teamsiin.
Work and Study	Work & Study (myöh. W&S) on Haaga-Heliassa kehitetty opinnollistamisen malli. Malli yhdisti työssä oppimisen ja ohjauksen. Opiskelija voi kerryttää opintopisteitä ja -suorituksia yhdessä yhteiskuntaa hyödyttävän osaamisen ja työelämän kehittämisen lisäksi. Work & Studyssa opiskelija teki ensin oman opintosuunnitelman, jonka jälkeen hän sai oman ohjaajan. Ohjaajan kanssa pidettyjen alkutapaamisen ja parin sprinttitapaamisen jälkeen opiskelijat esittelivät suorituksiaan. Oli tavallista, että W&S-suunnitelmat kehittyivät ajan myötä ja että niitä vietiin eteenpäin keskustellen eri opintojaksoilla (kuten esim. From Idea to Prototype) tai ryhmäcoachingissa, joissa voitiin käsitellä erilaisia pohdintoja yrittäjyydessä. Oli hienoa nähdä opiskelijoiden matka ja edistys. W&S päätettiin yhteiseen pecha kucha -formaatilla toteutettuun iltaan, jossa jokainen esitteli oman W&S-prosessinsa ja jakoi sen tulokset sekä oivallukset.
Ohjaus	Dynamossa kaikki ohjasivat kykynsä mukaan. Jokaisella vertaisryhmällä oli kuitenkin nimetty oma ohjaaja. Ohjaus oli rakennettu ohjelman sisälle jo suunnitteluvaiheessa. Ohjausta varten laadittiin ohjaussuunnitelma, jonka mukaan vertaisryhmät tavattiin kolmesti. Ensimmäisellä kerralla keskusteltiin oppimisen prosessimaisesta luonteesta, opintokokonaisuuksista ja opiskelijoiden alkuvaiheen kokemuksista. Toisella kerralla katsottiin valinnat ja kolmannella keskusteltiin nykytilasta ja myös tulevaisuudesta Dynamon jälkeen. Ohjaukset olivat merkittäviä kohtaamisia, joissa selkeytettiin monia asioita ja keskustelu saattoi olla vilpitöntä ja myös kehittävästi arvioivaa. Syntyi ohjaussuhteita ohjaajien ja opiskelijoiden välille. Eri ohjaajilla oli eri rooleja, esimerkiksi projektipäällikkö, coach, kirjapiirin vetäjä, ohjaaja tai opettaja. Kaikkia tarvittiin, ja jokainen voi kääntyä haluamansa henkilön puoleen. Ohjaus ei suuntautunut ainoastaan opintoihin vaan laajemmin myös yrittäjyyteen. Dynamo oli prosessi, johon piti vain luottaa.

*Dynamossa vaikuttaneita yrityksiä ja yhteisöjä vuonna 2022 olivat mm. Brisk Branding Oy, Inclus Oy, Helsinki Think Company, MPS, Media Oy, Sivupersoona Oy, Galvin Watch Company, Innocoching Oy, Dynamik Oy, Happia Oy, Lotta Sirén Art Oy, Frantastic Oy, OP Kevytyrittäjyys, Tekniikan museo, Deve Partners Oy, Rekrytointipalvelu Ura-agentit, Career Girl/CG Company Oy, Springvest Oy sekä Aetrex.

Dynamon digitaalinen osaamismerkki

Dynamo-ohjelman suorittaneet saivat osallistujatodistuksen sekä virallisen opintosuoritusotteen. Dynamosta tehtiin myös vähintään 30 opintopistettä suorittaneille digitaalinen ja osaamisperusteinen osaamismerkki, jonka kuvaus oli seuraava.

Dynamon laatutyö

Dynamo rakennettiin design thinking -periaatteella siten, että ohjelmaa arvioitiinn ja kehitettiin iteratiivisesti ja jatkuvasti. Palautetta kerättiin seuraavien keinojen avulla: laatuseminaarit, kognitiokartat, tunnelmatutkat, reflektiot, opintojaksopalautteet ja ohjauskeskustelut.

Laatuseminaarit

Laatuseminaareja järjestettiin kaksi. Ensimmäinen niistä alkoi tunnelmatutkalla, joka osoitti, että Dynamossa koettiin monenlaisia tunteita. Uudet ohjelmat ja tilanteet aiheuttivat epävarmuutta, haasteoppiminen oli innostavaa ja jännittävää, joitakin se arvelutti. Ajattelu oli kehittynyt, tietoa yrittäjyydestä oli karttunut. Vastaukset käytiin yhdessä läpi. 

Seuraavassa vaiheessa haettiin Dynamosta palautetta käyttämällä sinisen meren strategiaa. Pienryhmät saivat miettiä puoli tuntia seuraavia kysymyksiä: mitä enemmän, mitä vähemmän, mitä lisää, mitä pois?

Pohdinnan jälkeen ryhmät esittelivät toisilleen tulokset, jotka yhdistettiin ja kirjattiin Miro-tauluun. Tulokset esitettiin kaikille ja niistä keskusteltiin.

Palautteesta annettiin osallistujille palaute. Vahvuuksia olivat ryhmän yhteisöllisyys ja mahdollisuus tutustua laajemmin muihin osallistujiin. Ohjaus oli tärkeää. Vertaissparraus, mentorointi ja ryhmäcoaching olivat hyödyllisiä ja tukivat työskentelyä.

Sisäisestä viestinnästä nousivat teemoiksi kalenterin ajantasaisuus, ennakoiva tiedottaminen ja tapahtumien luokittelu (pakollinen/vapaaehtoinen). Minä yrittäjänä -moduulissa oli paljon yrittäjätarinoita, joita dynamolaiset toivoivat vähemmän. Tarinoiden sijaan toivottiin enemmän osallistavaa toimintaa. Myös vastuullisuuden teema nostettiin kehittämiskohteeksi. Omaa yritystä tai ideaa haluttiin käsitellä monilla eri foorumeilla.

Kevään 2021 aikana reagoitiin siten, että yrittäjätarinoiden sijaan järjestettiin workshopeja. Niissä keskiössä oli käytännön tekeminen ja oman idean työstäminen asiantuntijan johdolla.

Viestintää tehostettiin: lähetettiin muistutuksia ja selkeytettiin toimeksiantoja. Yhteisöllisyyttä parannettiin tuomalla kaikkien osaaminen esille ja hyödynnettäväksi. Teams-kanavaan avattiin Match Generator -verkostoitumistila, joka ei tosin saavuttanut suurta suosiota.

Syksyksi jäsenneltiin opintokokonaisuuksia selkeämmin ja järjestettiin vapaaehtoisia vertaissparrailuiltoja, joihin ei kuitenkaan kiireiden takia tullut paljon osallistujia. Päätettiin tulevaisuudessa käyttää vähemmän virtuaalialustoja ja -kanavia. Opintopolkuja oli syytä kirkastaa ja ohjausta henkilökohtaistaa. Korostettiin Dynamon pedagogiikkaa, joka perustui tutkivaan oppimiseen.

Toisen laatuseminaarin aikana kerrattiin yrittäjyyden eri vaiheita ja kysyttiin, missä vaiheessa kukin osallistuja on tällä hetkellä. Kerrattiin pedagogista mallia ja alettiin tutkia dynamolaisuutta kahden kysymyksen avulla: Miten olemme oppineet? ja Mitä on dynamolaisuus?

Ryhmäkeskustelussa piti vastata seuraaviin kysymyksiin:

• Onko dynamolaisilla omaa identiteettiä? Jos on, mistä se koostuu? Jos ei, miksi?
• Mikä dynamolaisia yhdistää?
• Miten Dynamo erottautuu muista koulutuksista?
• Mitä otatte mukaan Dynamosta?

Palautetta kerättiin Padlet-alustaan, josta poimittu seuraavat huomiot.

Yleisesti koettiin että Dynamo erosi lyhyistä täsmäkursseista siten, että se oli aito ja yrittäjyyteen keskittynyt täydennyskoulutus, ensimmäinen laatuaan. Asiakirjoista ilmeni, että Dynamo oli osallistujien mielestä innovatiivinen ja ajan hermolla toimiva tiivis, mutta runsas koulutuspaketti.

Mikä erotti Dynamon muista koulutuksista?

Dynamossa oli aitoa työelämävuoropuhelua, kun kehitettiin omia yrityksiä ja projekteja ja tavattiin yrittäjiä. Kirjallisuus tuki oppimista ja yrittäjyysaihetta.

Pidettiin myös siitä, että koulutus oli puhtaasti virtuaalinen ja suuntautunut erityiselle ryhmälle, korkeakoulutetuille. Opintojaksoista muistettiin Haasteoppiminen. Pidettiin pienryhmistä ja myös siitä, että suorituksia saattoi tehdä monimuotoisesti.

Mitä opiskelijat ottivat Dynamosta mukaansa?

Monet Dynamon opiskelijoista mainitsivat, että he aikoivat jatkaa kirjallisuuden lukemista. Dynamo tarjosi myös paljon uusia kontakteja ja verkostoja, joissa jakaa ajatuksia ja sparrailla. Itseohjautuvuus, design thinking ja yrittäjyysmäisyys kasvoivat, yrittäjäidentiteetti kehittyi.

Dynamo valoi myös uskoa siihen, että voi kasvaa yrittäjänä. Dynamo oli ohjannut opiskelijoita myös epämukavuusalueelle ja pakottanut heitä uusien asioiden äärelle.

Opintojaksopalautteet

Opintojaksopalautteita kerättiin sähköisen Webropol-kyselyn avulla. Siinä kysyttiin opintojakson yleisarvosanaa (asteikolla 1–5), mikä toimi hyvin ja mitä voisi tehdä paremmin. Opiskelijoita pyydettiin myös arvioimaan omaa panostaan opintojaksolla (asteikolla 1– 5). Kysyttiin myös, mitkä olivat opintojakson kolme tärkeintä käytännön oppia ja miten opintojakso kehitti omia yrittäjyystaitoja (asteikolla 1–5). Lopuksi sana oli vapaa.

Sidosryhmien ja ohjaajien palautteet

Sidosryhmien palautetta kerättiin ohjelman sisältöä suunniteltaessa sekä raportoimalla ohjelman etenemisestä. Sidosryhmät korostivat ohjelman asian tärkeyttä.

Ohjaajilta kerättiin kokemuksia ja palautetta kahtena eri kehittämispäivänä. Ohjaajien mukaan osallistujien osaaminen oli vakuuttavaa. Perehdyttämistä voisi tehdä vielä enemmän vähitellen. Moniammatillinen ohjaajatiimi toimi hyvin ja keskusteli yhdessä kerran viikossa virallisesti ja epävirallisesti erilaisissa palavereissa.

Reflektiot

Keväällä 2021 kerättiin 24 reflektiota. Suurimpia oivalluksia, jotka ovat muovanneet yrittäjyysajattelua olivat esimerkiksi osaamisen päivittäminen, omat kokeilut ja reflektiot.

Opiskelijat kokivat, että heidän oma ajattelunsa oli kehittynyt. He myös olivat alkaneet nähdä enemmän mahdollisuuksia liiketoiminnassa. Verkostot ja tiimityötaidot olivat kehittyneet. Vertaisilta sai tukea. Oli omaksuttu lean-ajattelutapa Dynamon varrella. Osa opiskelijoista tähtäsi selkeästi kasvuyrittäjyyteen, mihin löytyi erilaista tukea opintojaksojen ja mentoriklinikoiden avulla.

Tunteet ovat tärkeitä oppimisessa, sillä niiden kautta aivoihin jää jälkiä. Opiskelijat olivat kokeneet motivoivia ja kannustavia tunteita, vaikka myös esimerkiksi haasteoppimisessa oli tullut turhautumista. Sekin tiedollisen ristiriidan kautta kuuluu oppimisprosessiin ja kasvuun. Varsinkin alussa Dynamo oli koettu sekavaksi ja epäselväksi, mikä saattoi osaksi johtua myös siitä, että kaikki on uutta.

Merkittäviä tunteita olivat myös onnistuminen, hyvä tunnelma, into ja inspiraatio. Jatkamaan kannusti innostus, oma pienryhmä ja loistava porukka. Dynamoa jatkettiin, koska siinä pystyi kehittämään ja rakentamaan omaa yritysidea ja -polkua.

Opitiin uutta ja kunnianhimo kasvoi. Koettiin että Dynamon vetäjät halusivat vilpittömästi parantaa ohjelmaa jatkuvasti niin kuin design thinkingissä tehdään.

Opiskelijoiden tavoitteina Dynamo-ohjelmassa olivat yrityksen aloittaminen ja toimeenpano ja kehitysaihioiden luominen. Dynamossa oli opiskelijoita, jotka tavoittelivat tai harjoittivat sivutoimista yrittäjyyttä tai kevytyrittäjyyttä. Yrityksiä aloitettiin ja kehitettiin osin Work & Studyn aikana. Opiskelijat halusivat kokeilla ja hioa omia taitojaan.

Osa halusi selkeästi jatkaa maisteriohjelmaan ja profiloitua siten korkeakoulutettuna yrittäjänä. Opiskelijat sanoivat, että kun kertoi suunnitelmista toisille, koki, että ne oli sitten pakko toteuttaakin.

Dynamon kyselytutkimus

Dynamolaisille tehtiin pieni pitkittäistutkimus, jossa selvitettiin omaan yrittäjyyteen liittyvien asenteiden ja osaamisten sisältöä sekä kehitystä Dynamo-vuoden aikana.

Keväällä 2021 muutaman kuukauden opiskelun jälkeen kyselyyn vastasi 35 opiskelijaa. Syksyllä 2021 kyselyyn vastasi 11 opiskelijaa. Syksyllä opiskelijat olivat enemmän hajaantuneet valinnaisiin opintojaksoihin, mikä ehkä vaikutti kiinnostukseen vastata kyselyyn.

Opiskelijoilta kysyttiin, mikä motivoi yrittäjyydessä. Korkeimpia arvioita asteikolla 1–5 saivat seuraavat asiat. Varovaisesti voi sanoa, että trendi oli nouseva, kun verrattiin syksyä kevääseen.

Taulukko 2. Yrittäjyyteen motivoivat asiat, kehitys Dynamon aikana.

Yrittäjyyteen motivoiva asia	Kevät 2021	Syksy 2021
Vapaus	4,6	4,7
Oppiminen ja kehittyminen	4,5	4,6
Itsensä toteuttaminen	4,5	4,6
Merkityksellisyys	4,5	4,6
Olla itsensä pomo	4,1	4,4

Motivaatioseikkoja pystyi myös kommentoimaan sanallisesti. Seuraavana on esimerkki.

Mahdollisuus aikatauluttaa itse työviikot. Mahdollisuus luoda omaa yksilöllistä uraa ja taiteellisuutta. Mahdollisuus saada omasta työpanoksesta sille kuuluva korvaus. Mahdollisuus valita ne ihmiset, joiden kanssa työskentelee eniten, tiimin luominen. Oman idean näkyväksi tekeminen. Oman tavoitteen saavuttaminen.

Tärkeimmiksi yrittäjän vuorovaikutustaidoiksi koettiin seuraavat asiat (tärkeysjärjestyksessä):

1. toisten ihmisten näkökulmien ymmärtäminen
2. kyky kommunikoida kaikkien kanssa
3. vakuuttava neuvottelutaito.

Myös syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä analyyttinen ajattelukyky ja hyvä oppimiskyky olivat tärkeitä yrittäjyystaitoja. Epävarmuuden sieto ja uudella tavalla ajattelukin olivat merkittäviä taitoja yrittäjyydessä.

Opiskelijat kokivat, että he osaavat luoda uusia yritysideoita. Sen sijaan niiden testaaminen, kaupallistaminen ja yritystoiminnaksi muuttaminen oli heikompaa, vaikka nämäkin taidot olivat vastaajien mielestä kehittyneet syksyn ja kevään välillä.

Yrittäjän toimijuudessa oleellisimpia seikkoja vastausten perusteella olivat omien vahvuuksien tunnistaminen, omien arvojen mukaan toimiminen sekä oman suunnitelman toteuttaminen.

Seuraavana on luonnehdintoja siitä, mitkä seikat Dynamo-vuoden aikana ovat edistäneet yrittäjyystaitoja eniten.

Haastekurssi, pienryhmätyöskentely, ystävien, kollegojen ja entisten asiakkaiden palautteet ja kannustus, työ, vuodet konsulttina, kasvuyrittäjyydestä keskustelu.
Coaching, haastetehtävä, yrittäjätarinat, kirjapiirit varmasti omalla kohdalla.
Asiakaspalaute rohkaisevaa ja kannustavaa.
Hyvä palaute asiakkailta.
Yrittäjyyskurssin suorittaminen, suunnitelmien eteneminen, tiedon hankkiminen ja tiedon lisääntyminen.
Asiakkailta saamani palaute ja puskaradion kautta tulleet uudet asiakkaat.
Työhistoriani sekä koulutustaustani.
Vertaiset Dynamossa, kurssi From Idea to Prototype.

Kognitiokartat

Kognitiokarttasessioita pidettiin kaksi. Sessioissa piirrettiin kognitiokarttoja yrittäjän ajattelusta, jotka tuottivat tietoa opiskelijoille ajattelumalleista ja mahdollisuuksista. Ensimmäiseen sessioon (kesäkuu 2021) osallistui 22 opiskelijaa ja toiseen (joulukuu 2021) 9 opiskelijaa.

Dynamon kognitiokartat olivat eräänlainen miellekarttoja (mindmap), joissa asiat on kuvattu syy- ja seuraussuhteilla. Tehtävänä oli kuvitella menestynyt yritysidea ja eri tekijät, jotka ovat johtaneet menestykseen.

Kognitiokartoissa keskiössä on sekä niiden sisältö että rakenne. Reflektoitaessa ja vertailtaessa karttoja toisen session jälkeen opiskelijat kommentoivat, että karttojen rakenne oli selkeytynyt , jäsentynyt ja fokusoitunut (”vähemmän noodeja”, ”puolella pudonneet noodimäärät”).

Karttojen sisältö oli saanut idean kehittämisen rinnalle liiketoimintamalliin ja kaupallistamiseen liittyviä tekijöitä (”kaupallistamisen reunaehdot”, ”asiakas voimakkaasti keskiössä”, ”aiemmassa itsensä johtamisen teemoja”).

Visuaalinen tapa jäsentää liiketoimintaa tarjoaa keinon ymmärtää kytköksellisyyttä ajattelussa ja tehdä itselle näkyväksi oman ajattelun painopisteitä. Osa opiskelijoista koki kognitiokartta-toimintamallin myös hyödylliseksi sovellettavaksi työkaluksi omassa työssään.

Dynamo-konseptin tulevaisuus

Pitkään pohdittiin, pitäisikö Dynamosta kehittää erikoistumiskoulutus. Jatkuva oppiminen on kuitenkin noussut yhteiskunnassa ja korkeakouluissa hyödylliseksi tavaksi oppia ja ennakoida tulevaa työelämässä. Dynamosta suunniteltaneen jatkuvan oppimisen koulutus, jossa rakennetaan teorian, käytännön, kokemuksen, itsesäätelyn ja toiminnan säätelyn kautta asiantuntijuutta yrittäjyyden alalla.

Dynamossa opittiin myös, että markkinointiin panostaminen kannattaa, jotta saadaan yrittäjyydestä ja yrittäjämäisyydestä innostuvat opiskelijat mukaan koulutukseen.

Yhteiskunnassa on selkeä tilaus korkeakoulutetuille yrittäjille, jotka ovat sekä osaavia että oppivia. Yrittäjäjärjestöt ja -toimijat vahvistavat seikan. Tarve on pitkäaikainen, sillä kansantaloutemme tarvitsee yrittäjyyttä ja yrittäjiä. Muissa ammattikorkeakouluissa ei liene vastaavaa koulutusta.

Ammattikorkeakoulussa pystytään järjestämään jatkuvan oppimisen yrittäjyysohjelman eurooppalaisessa viitekehyksessä tasolla seitsemän. Silloin on synergia Master-tutkintojakin ajatellen.

Vuoden kestävä Dynamo-ohjelma on antanut arvokasta kokemusta ja tietoa jatkuvan oppimisen yrittäjyysohjelmasta. Näkemyksemme mukaan ohjelmaa täytyy pitää omana kokonaisuutenaan, jotta vertaisryhmien voima olisi maksimaalinen yrittäjyyttä kehitettäessä ja että ohjaajat toimisivat ryhmän omina vastuunkantajina, yhteisön vaalijoina ja ohjaajina.

Lähteet

Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2012). Self-determination theory. In P. A. M. Van Lange, A. W. Kruglanski, & E. T.

Higgins (Eds.), Handbook of theories of social psychology (pp. 416–436). Sage Publications Ltd. https://doi.org/10.4135/9781446249215.n21

Nonaka, I. & Takeuchi, H. 1995. The Knowledge-Creating Company: How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. Oxford University Press.

Ruhalahti, S. 2021. Redesigning a Pedagogical Model for Scaffolding Dialogical, Digital and Deep Learning in Vocational Teacher Education, Acta electronica Universitatis Lapponiensis 257, ISSN 1796-6310, ISBN 978-952-337-145-3.