Mentorointiopas

Mentoroinnista yleisesti

Tämä opas on rakennettu Haaga-Helian alumnivetoisen mentorointiohjelman koulutus- ja tukimateriaaliksi. Opas toimii kuitenkin hyvin myös yleisenä runkona mentorointiohjelmien käynnistämiseen ja kehittämiseen muissa korkeakouluissa ja oppilaitoksissa.

Mentorointi on tärkeä osa Haaga-Helian alumnitoimintaa. Se perustuu vapaaehtoisuuteen eli mentoroinnista ei makseta rahallista palkkiota.

Haaga-Helian mentorointiohjelma on tarkoitettu tukemaan opiskelijoiden työelämään siirtymistä. Mentorointiohjelmassa ylläpidetään aktiivisesti yhteyttä ammattikorkeakoulun ja työelämän toimijoiden välillä. Ammattikorkeakoululle mentorointiohjelma antaa tietoa nykypäivän työntekijöiden osaamistarpeesta ja odotuksista. Saadun palautteen avulla voidaan paremmin suunnitella opetusten sisältöjä, opiskelijoiden ohjausmetodeja ja välittää tietoa työelämässä toimiville ammattilaisille.

Sana mentori juontaa juurensa Kreikan mytologiaan. Kerrotaan, että ennen lähtöään Troijan sotaan Odysseus pyysi Mentor-nimistä ystäväänsä toimimaan poikansa Telemakhoksen ystävänä, neuvojana, opettajana ja kasvattajana. Mentorointi on vuosituhansien aikana ollut erityisesti käsityöläisten ja taitelijoiden käyttämä tekniikka, jossa nuoret oppivat ammatin hakeutumalla oppipojiksi ja etenemällä kisälliksi mestarin ohjauksessa.

Nykyään mentorointia hyödynnetään etenkin liike-elämässä. Sitä on käytetty esimerkiksi henkilöstön kehittämiseen erityisesti Yhdysvalloissa. Yritysmentoreita käytetään isoissa organisaatioissa systemaattisesti. Ideana on auttaa eteenpäin osaavia ja lupaavia työntekijöitä.

Liike-elämässä mentorointi on nähty hyväksi keinoksi kehittää nuoria yritysjohtajia ja asiantuntijoita, jotta he pääsisivät paremmin sisään yrityskulttuuriin. Suomessa liike-elämän lisäksi muun muassa korkeakouluilla ja julkishallinnolla on mentorointiohjelmia. Myös monissa yrittäjäkoulutusohjelmissa on tukena ollut mentorointi.

Mentori on siis kokenut ammattilainen, valmentaja, mestari, työkummi ja sparraaja. Mentoroitava eli aktori on oppipoika, valmennettava, kummilapsi ja aktiivinen toimija.

Mitä mentorointi on?

Mentorointi on kokemusten, näkemysten ja osaamisen siirtämistä ja välittämistä henkilöltä toiselle. Mentoroinnilla viitataan usein ohjaukseen ja tukeen, jota osaava ja kokenut henkilö antaa kehityshaluiselle ja -kykyiselle nuoremmalle kollegalle. Työelämässä mentorointia on hyödynnetty henkilöstön kehittämismenetelmänä.

Mentori ja mentoroitava opiskelija eli aktori muodostavat yhdessä kehitysparin, jonka keskeisin työväline on luottamuksellinen parikeskustelu. Tavoitteena on edistää mentoroitavan opiskelijan kehittymistä ja valmistautumista työelämään. Mentoroinnin tavoitteena on työllistymisen edistäminen.

Opiskelijalle mentorointi on tapa lähestyä työelämää. Opiskelija luo itse suhteen työnantajatahoon, mentoriin, joka puolestaan sitoutuu keskustelemaan, auttamaan ja ohjaamaan opiskelijaa työnhakuun liittyvissä asioissa. Mentorointi on parhaimmillaan opiskelijan ammatillisen identiteetin kasvua ja työelämään siirtymisen tukemista.

Jotta mentorisuhde onnistuisi, mentorin on oltava kiinnostunut jakamaan kokemuksensa opiskelijan tavoitteet ja lähtökohdat huomioiden.

Mentorointisuhde

Mentorointisuhde on yhteiseen sopimukseen pohjautuva avoin ja sitoutunut luottamuksellinen vuorovaikutussuhde. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan mentorin ja aktorin yhteisesti sovitut toimintamallit.

• Keskustelut ovat pääasiassa kasvokkain (yhteisestä sopimuksesta osa tapaamisista voi olla puhelimitse tai sähköpostitse tai virtuaalisien alustojen kautta).
• Aloitus- ja lopetusajankohta sovitaan yhdessä.
• Molempia osapuolia sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus kaikista mentorisuhteen aikana keskustelluista asioista.
• Tapaamiset ovat etukäteen sovittuina ajankohtina 6-8 kertaa vuodessa.
• Tavoite sovitaan yhdessä selkeäksi, realistiseksi ja molempia osapuolia hyödyttäväksi kuitenkin siten, että mentorisuhteen päätarkoitus on edistää aktorin kehittymistä.

Mitä hyötyä mentoroinnista on?

Mentorointiohjelmassa tavoitteena on, että alumni tarjoaa opintojen loppuvaiheessa olevalle opiskelijalle tukea ja ohjausta esimerkiksi työelämään siirtymiseen, työuraan, omien osaamisalueiden löytämiseen ja yleiseen elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Ohjelman tavoitteena on myös perehdyttää osallistujat mentorointiin ja sen mahdollisuuksiin oman uran kehittämisessä.

Mentorille ohjelma tarjoaa

• mahdollisuuden tutustua mentorointiin kehittymismenetelmänä
• mahdollisuuden kehittää vuorovaikutustaitoja
• työstä ja työelämästä kiinnostuneen keskustelukumppanin
• tietoa opiskelijoiden odotuksista ja ajatusmaailmasta
• käsityksen alalta valmistuvien valmiuksista
• tietoa alan uusista trendeistä

Aktori eli opiskelija hyötyy ohjelmasta:

• osaaminen kehittyy ja itsetunto lujittuu
• mentori voi välittää onnistumisen kulttuuria
• kaikkea ei tarvitse oppia oman kokemuksen kautta
• palautteen ja ideoiden saaminen, apua ongelmien ratkaisuun
• mentori on arvokas yhteistyökontakti työelämään; verkostot laajenevat ja urakehitys mahdollisesti nopeutuu
• saa käytännön tietoa itseä kiinnostavasta toimialasta
• saa näkemyksiä ja kokemuksia työelämästä urasuunnitteluun

Onnistunut mentorointi on

• toisilta oppimista
• monimuotoista
• esimiestaitojen kehittämistä
• mentorin ja aktorin oman uran ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä
• oman työn ja ammattitaidon kehittämistä.

Mentorointi ja työelämä

Mentorointiohjelmalla tuetaan lähellä valmistumista olevien opiskelijoiden valmiuksia siirtyä työelämään ja kykyä luoda verkostoja. Opiskelijaa tuetaan erityisesti uravalinnassa muun muassa antamalla käytännön kuva niistä henkilökohtaisista tiedoista, taidoista ja valmiuksista, joita oman koulutusalan eri ammateissa ja tehtävissä vaaditaan. Mentoroinnissa opiskelijalla on myös mahdollisuus tutustua omalla alallaan vallitseviin arvoihin, asenteisiin, normeihin, toimintaperiaatteisiin ja tapoihin.

Mentorointiohjelman keskeisin tavoite on tukea valmistumisvaiheessa olevaa opiskelijaa työelämään siirtymisessä. Opiskelun aikana syntyneet käsitykset omista työelämävalmiuksista vaikuttavat keskeisesti opiskelumotivaatioon. Opintojen aikaiset kokemukset ja kontaktit erityisesti oman alan työelämään luovat parhaan mahdollisen perustan työelämävalmiuksien arviointiin. Luottamus koulutuksen työmarkkinakelpoisuuteen ja oman osaamisen kiinnostavuuteen työnantajien silmissä kannustavat opiskelijaa opintojen loppuunsaattamiseen. Epävarmuus tulevaisuuden mahdollisuuksista on puolestaan yksi yleisimmistä opintojen pitkittymiseen johtavista syistä.

Mentorointitapaamisten aikana opiskelija hahmottaa eri toimialoilla ja eri työtehtävissä edellytettävän osaamisen. Opiskelija voi tässä vaiheessa soveltaa tätä tietoa kohtalaisen välittömästi valintoihinsa.

Ohjeita mentorointiin osallistuville

Mentorointi on antoisaa myös mentorille! Opiskelijoiden avulla myös mentorit voivat päivittää omaa osaamistaan ja saada uusia näkökulmia omaan työhönsä. Muut mentorit ja opiskelijat laajentavat mentoreiden omia verkostoja entisestään. Mentorointi on konkreettinen tapa ylläpitää yhteyttä korkeakoulukoulutukseen ja -maailmaan. Se antaa hyvän käsityksen valmistuvien opiskelijoiden valmiuksista.

Mentorin tärkeimmät ominaisuudet ovat innostunut asenne ja halu jakaa omia kokemuksiaan ja osaamistaan sekä tietämystään. Mentorointi vaatii mentorilta aikaa tavata opiskelijaa ja pohtia hänen kanssaan työelämään ja uravalintaan liittyviä asioita.

Hyvät sosiaaliset taidot sekä kyky kommunikoida ovat myös mentorille tärkeitä ominaisuuksia. Hyvä mentori esittää kysymyksiä ja antaa tilaa pohdinnalle sekä asioiden käsittelylle. Mentori antaa opiskelijalle myös rakentavaa palautetta sekä tarjoaa objektiivisen näkökulman, jotta opiskelija kykenee analysoimaan itse omia kehittymismahdollisuuksiaan.

Mentorin rooli

Mentoroinnissa yhdistyvät erilaiset kehittäjän roolit, kuten inspiraattori, tiennäyttäjä, valmentaja, sparraaja, keskustelukumppani sekä kontaktien jakaja ja rakentaja. Mentori valmentaa ja tukee mentoroitavaa ja on tämän tavoitettavissa ja käytettävissä. Hän kannustaa mentoroitavaa opiskelijaa oppimaan uutta ja kasvattamaan osaamistaan sekä vahvistaa tämän onnistumisen tunteita.

Mentori on tarvittaessa myös rakentavalla tavalla kriittinen. Ensisijaisesti mentori kuitenkin antaa opiskelijalle tilaa tämän omalle pohdiskelulle ja omille valinnoille. Mentorin ei tule toimia opiskelijan vanhempana, psykologina, ongelmanratkaisijana, pomona tai hoputtajana, vaan hän tukee omalla kokemuksellaan ja osaamisellaan tukee ohjattavansa ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä.

Myös mentori saa virikkeitä omaan uudistumiseensa ja kehittymiseensä. Mentorointi on aina tavoitteellinen, kahdenkeskinen vuorovaikutussuhde, jota leimaa henkilökohtaisuus, avoimuus, luottamus ja sitoutuneisuus. Mentori haluaa jakaa näkemyksiään, osaamistaan ja kokemuksiaan sekä tukea ohjattavaansa tämän ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kehityksessä. Tarvittaessa on oltava myös rakentavan kriittinen.

Mentorilta odotetaan

• valmiutta jakaa kokemuksiaan, kontaktejaan, oma tietämystään ja osaamistaan. Mentorilla tulee myös olla aikaa, jota jakaa opiskelijan kanssa.
• kiinnostusta oppimiseen ja toisen oppimisen tukemiseen. Mentorin keskeisin tehtävä on auttaa opiskelijaa edistämään urakehitystään.
• hyviä sosiaalisia taitoja sekä kykyä kommunikoida. Hyvä mentori tekee aiheeseen sopivia kysymyksiä, antaa tilaa ja kipinöitä pohdiskelulle ja asioiden käsittelylle sekä antaa rakentavaa palautetta.
• kykyä tarjota objektiivinen näkökulma, jotta opiskelija itse kykenee pohdiskelemaan ja analysoimaan omia kehittymismahdollisuuksiaan.

Mentorointi on lisäksi konkreettinen tapa ylläpitää arvokasta yhteyttä korkeakoulumaailmaan. Opiskelijan kautta mentorille välittyy hyvä käsitys alalta valmistuvien valmiuksista ja mentori voi samalla päivittää omaa osaamistaan. Toivomme myös, että mentori antaa korkeakoululle palautetta opetuksen sisällöstä ja opiskelijan valmiuksista.

Mentorit kokevat mentorointiohjelman lähes poikkeuksetta antoisana ja myös heitä itseään kehittävänä prosessina. He saavat opiskelijasta ja muista mentoreista kiinnostuneita keskustelukumppaneita työhön ja työelämään liittyvissä asioissa.

Keskustelu opiskelijan kanssa antaa mentorille tilaisuuden tehdä yhteenvetoa ja analyysiä kaikesta osaamisestaan, mikä voi entisestään syventää hänen ymmärrystään monista työelämän kysymyksistä.

Keskustelut mentoroitavan kanssa antavat kokeneillekin mentoreille uutta tietoa ja tuoreita ajatuksia. Useat mentorit ovat kokeneet myös oman motivoituneisuutensa kasvaneen mentoroinnin aikana.

Mentoroitavan rooli

Mentoroitava eli aktori on lähellä valmistumista oleva opiskelija, joka on kiinnostunut itsensä kehittämisestä. Aktorille mentorisuhde on ensisijaisesti oppimisen paikka, jossa on mahdollista yhdessä mentorin kanssa kehittää omia työtapojaan, ymmärtää syvällisemmin oman työpersoonan piirteitä ja hahmottaa omaa tulevaisuuttaan, sen vaihtoehtoja, etenemisen mahdollisuuksia ja rajoja.

Mentoroitavaksi ryhtyvän opiskelijan on hyvä tiedostaa, että mentoroinnista syntyvät tulokset vaativat aktiivisuutta molemmilta osapuolilta. Mentoroinnissa korostuu opiskelijan aktiivisuus ja kiinnostus mentoria, hänen työtään ja hänen kokemustaan kohtaan. Mentoroinnissa keskeisin oppiminen onkin mentorin kokemuksesta oppimista.

On tärkeää, että opiskelija kertoo mentorille mahdollisimman tarkasti omista kiinnostuksen kohteistaan, jotta mentori osaa jakaa kokemuksiaan opiskelijaa kiinnostavista asioista. Useimmat mentorit toivovat, että opiskelija kyselee rohkeasti mentorin työhön, koulutukseen ja kokemuksiin liittyvistä asioista.

Osapuolten tulee suunnitella ja asettaa toiminnalle tavoitteita, jotta mentoroinnilla saavutettaisiin tuloksia. Tavoitteiden saavuttamiseen on myös varattava aikaa. Mentorointiin kannattaa valmistautua etukäteen muun muassa miettimällä oma-aloitteisesti omaan elämään, koulutukseen ja tulevaan työhön liittyviä asioita ja kysymyksiä. Mentorit ovat myös kiinnostuneita siitä, mitä koulussa tällä hetkellä opetetaan ja mitä erityisalueita painotetaan. Opiskelijan on hyvä valmistautua kertomaan oman oppiaineensa/tiedekuntansa kuulumisia mentorille.

Opiskelijalta odotetaan

• motivaatiota. Kiinnostuneisuus ja halu kehittää omaa osaamista on ensiarvoisen tärkeää. Opiskelija hyötyy mentoroinnista eniten olemalla itse aktiivinen ja kiinnostunut itsensä kehittämisestä.
• tavoitteellisuutta. Opiskelijan tulee miettiä valmiiksi, mitä hän haluaa oppia ja saavuttaa mentorointiohjelman aikana.
• avoimuutta. Kyky keskustella ja tuoda esille omia toiveita ja kiinnostuksen kohteita on tärkeää mentoroinnissa.
• rohkeutta hyödyntää omia tietoja, taitoja ja kontakteja.
• kykyä oman toiminnan ja oppimisen arviointiin. Mentorointiprosessista voi halutessaan pitää oppimispäiväkirjaa. Se toimii opintosuorituksen arviointivälineenä sekä oman oppimisen tukena.

Mentorit panostavat ohjelmaan omaa aikaansa varsin merkittävällä tavalla, joten on tärkeää, että opiskelija pitää kiinni mentorin kanssa sovituista tapaamisista ja tavoitteista.

Mentorointiohjelman kulku

Mentorointisuhteen vaiheet

Mentorointi on parityöskentelyä, joka yleensä koostuu kolmesta vaiheesta:

1. Alkuvaihe: Työskentelyn alkuvaiheessa mentori ja opiskelija tutustuvat toisiinsa, luovat perusedellytykset parityöskentelylle sekä sopivat pelisäännöistä ja käytännön toimintavoista kuten tapaamisten aikataulusta ja tapaamispaikoista.
2. Toimintavaihe: Toimintavaiheessa muotoutuu mentoroinnin suurin anti. Tässä vaiheessa parit keskustelevat sopimistaan teemoista ja pyrkivät luomaan ja ylläpitämään rikasta, vuorovaikutteista ja luottamuksellista keskustelua.
3. Lopettamisvaihe: Mentorointiohjelman lopussa pari kokoaa yhteen vuoden annin ja sopii suhteen mahdollisesta jatkumisesta tai sen päättämisestä. Vaikka projektin virallinen ja koordinoitu vaihe päättyy, pari voi jatkaa keskinäisiä tapaamisiaan.

Mentoriparien omat pelisäännöt

Yhteiset parikohtaiset pelisäännöt ovat yksi tärkeimmistä asioista. On tärkeää, että molemmat osapuolet tietävät omat vastuunsa, velvollisuutensa ja tehtävänsä mentorointiprosessissa. Tapaamisten luottamuksellisuudesta on hyvä sopia etukäteen.

Parien kannattaa suunnitella alussa tapaamistensa aikavälit ja yhteiset tavoitteensa. Parit voivat myös sopia siitä, miten he pitävät yhteyttä tapaamisten välillä. Pelisääntöjen avulla osapuolet tietävät, mitä toinen odottaa ja edellyttää pariltaan ja miten eri tilanteissa toimitaan.

Tapaamiset

Mentorointioohjelman yhteisissä ryhmätapaamisissa on tarkoitus tarjota työkaluja ja käytännön vinkkejä mentoripareille. Käsiteltäviä asiakokonaisuuksia ovat esimerkiksi mentoroinnin aloittaminen, erilaiset työtyylit, urahallinta ja mentoroinnin lopettaminen.

Mentorointiohjelma alkaa parien alkutapaamisella ja päättyy yhteenvetotapaamiseen. Hyvä tapaamistahti on noin kerran kuukaudessa. Parit sopivat itse omat tapaamisajankohtansa sekä tapaamisten lukumäärän.

On suositeltavaa, että tapaamisiin varataan riittävästi aikaa. Tapaamisten kesto vaihtelee pareittain hyvin paljon. Yleensä tapaamiset kestävät keskimäärin kaksi tuntia. Tapaamiset kannattaa sopia hyvissä ajoin, koska molemmat osapuolet voivat olla kiireisiä. Osapuolet voivat esimerkiksi sopia kaikki syksyn tapaamiset heti ensimmäisellä kerralla.
Molempien osapuolien on tärkeä pitää kiinni sovituista ajankohdista. Jatkuvat tapaamisten perumiset voivat vahingoittaa mentorointisuhdetta ja saattavat heikentää osapuolten keskinäistä luottamusta sekä sitoutumista prosessiin.

Mentorointikeskusteluista saa yleensä enemmän irti, jos ne kietoutuvat jonkun teeman ympärille ja molemmat osapuolet ovat valmistautuneet tapaamisiin huolella. Mentorointiparit voivat jo tapaamisten alussa keskustella ja sopia käsiteltävistä aiheista ja käsittelytavoista.

Tapaamisiin voi osallistua mentorin ja opiskelijan lisäksi myös muita henkilöitä. Osa tapaamisista voi olla esimerkiksi mentorin ammatillisiin verkostoihin liittyvien henkilöiden ja opiskelijan välisiä, jolloin mentori ei välttämättä itse osallistu ollenkaan tapaamiseen. Mentori voi halutessaan myös kutsua opiskelijan erilaisiin tilaisuuksiin, kuten messuille ja ammatillisten yhdistysten tapaamisiin. Mentorointipari voi myös halutessaan vaihtaa paria toisen mentorointiparin kanssa yhden tai muutaman mentorointikerran ajaksi.

Mentorointiohjelman aikana mentorointipari voi esimerkiksi:

• keskustella yhdessä sovituista teemoista, kuten
  • kokemuksistaan erilaisissa työtehtävissä
  • erilaisista työtehtävistä ja työnkuvista, joihin opiskelijan koulutus hänet pätevöittää
  • työelämän käytännöistä ja pelisäännöistä
• vierailla alan työpaikoissa, yhdistyksissä tai tapahtumissa
• rakentaa opiskelijan verkostoja
• käydä yhdessä läpi opiskelijan työhakemuksia ja CV:tä
• simuloida työhaastattelua

Muuta infoa

Ei ole yhtä oikeaa tapaa aloittaa mentorointisuhde Olennaista on, että molemmat osapuolet kiinnostuvat tapaamisista. Aktori sopii tapaamiset mentorin kanssa. Pelisäännöissä sovitaan

• kuinka usein tavataan
• tapaamisten kestoaika
• yhteydenpitoaika tapaamisten välillä
• tapaamisiin valmistautuminen
• keskustelujen luottamuksellisuus

Tapaamisia kannattaa suunnitella ja valmistella etukäteen ja aktorin kannattaa miettiä käsiteltäviä teemoja.

1. Aktori valmistelee ensimmäisen tapaamisen tavoitteidensa pohjalta listattuine keskusteluteemoineen, minkä jälkeen pari voi yhdessä suunnitella seuraavien tapaamisten teemoja ja keskustelunaiheita.
2. Aktorin on hyvä tehdä muistiinpanoja tai kerätä tietoa mentorointitapaamisten aikana, jotta voi jälkeenpäin miettiä asioita, joista ollaan keskusteltu. Muistiinpanot auttavat myös seuraavat kerran suunnittelussa. Hyvä tapa kerätä tietoa on kirjoittaa oppimispäiväkirjamerkintöjä heti tapaamisten jälkeen.

Haastavat tilanteet

Koska mentorointi perustuu mentorointiparin kahdenväliseen vuorovaikutukseen, on prosessille keskeistä, että molemmat osapuolet kokevat mentoroinnin sujuvan ilman ongelmia. Useimmat parit eivät törmää mentorointisuhteeseen liittyviin haasteisiin mentoroinnin aikana. Joskus ongelmia kuitenkin syntyy.

Mentorointisuhteissa koettujen ongelmien taustalla on usein työkiireitä, elämäntilanteiden muutoksia tai opiskeluun liittyviä muuttuneita tilanteita. Mikäli mentori tai opiskelija kokee mentorointisuhteensa ongelmalliseksi, kannattaa parin ensin miettiä yhdessä, mitä syitä ongelmien taustalla on. Mikäli mentorointisuhteessa ilmenee ylitsepääsemättömiä ongelmia tai suhteen ylläpitäminen tuntuu jostain syystä vaikealta, tulee aktorin ja mentorin olla yhteydessä ohjelman koordinaattoriin tai vetäjään.

Milloin mentorointisuhde päättyy?

Mentorointisuhde perustuu vapaaehtoisuudelle, tapaamiset ovat vapaamuotoisia ja teemat ovat vapaasti valittavissa. Myös mentorointisuhteen päättäminen on sopimuksenvaraista, ja se riippuu täysin mentoroinnin osapuolista.
Periaatteessa mentorointisuhteelle kannattaa sopia alustava lopetuspäivämäärä, sillä se vapauttaa osapuolet sitoutumisesta suhteeseen. Mentorointia voi aivan hyvin jatkaa määräajan jälkeenkin, jos se koetaan yhdessä tarpeelliseksi.

Mentoroinnin tarkoitus ei ole olla varsinainen ystävyyssuhde, vaan ”ohjenuora”, joka auttaa mentoroitavaa ottamaan itse vastuuta omista tavoitteistaan, kun mentorointi päättyy. Mentorointisuhteen päättyessä voidaan arvioida yhteisiä tekemisiä ja pohtia mentoroinnin antia ja merkitystä eri osapuolille.

Mentorointisuhteen lopettamisvaihettakin kannattaa suunnitella jo ideointivaiheessa. Lopetuksessa pohdittavia asioita voivat olla

• Eri keskusteluteemojen yhteenveto
• Opittujen asioiden reflektoiminen
• Mentorointisuhteesta raportointi
• Sen suunnittelu, mitä aikoo tehdä mentoroinnin jälkeen

Mentorointiprosessi

Mentorointiprosessi voidaan jakaa neljään vaiheeseen, joita ovat alkuvaihe, seisahtumisvaihe, toimintavaihe ja lopettamisvaihe.

Alkuvaihe

Työskentelyn alkuvaiheessa mentori ja aktori tutustuvat toisiinsa. Parit luovat tässä vaiheessa mentorityöskentelyn perusedellytykset ja sopivat pelisäännöistä ja käytännön toimintatavoista.

Alkuvaiheessa asetetaan tavoitteet ja mentoroinnin odotukset. Alkuvaiheessa suositellaan tutustumaan myös toisen cv:hen.

Alkuvaiheessa voidaan luoda nk. lukujärjestys tapaamisten teemoista. Teemoja voivat olla esimerkiksi

• mentorin ja aktorin kokemukset erilaisissa työtehtävissä
• työtehtävät ja työnkuvat, joihin aktorin koulutus antaa pätevyyden
• työelämän käytännöistä ja pelisäännöistä
• opintojen luomat työelämävalmiudet
• työhakemuksen ja CV:n laatiminen, työhaastatteluharjoittelu
• työpaikkavierailuja, eri alojen tai alan tapahtumia
• tutustuminen toiseen koulutusohjelmaan
• kontaktiverkoston vahvistaminen ja rakentaminen

Seisahtumisvaihe

Alun innostuneisuuden jälkeen voi ilmetä epätietoisuutta, miten mentorointia jatketaan. Kaikille pareille tätä tunnetta ei muodostu. Seisahtumisvaiheessa on hyvä palata alun tavoitteisiin ja päivittää niitä.

Mentorointiin voi yrittää etsiä uutta näkökulmaa joko kirjaamalla ylös konkreettisia toimenpiteitä tai etsimällä uusia teemoja seuraaviin tapaamisiin. Motivaatio nousee yhteisten tavoitteiden, sitoutumisen ja onnistumisen kokemusten myötä.

Toimintavaihe

Toimintavaiheessa saavutetaan mentoroinnin suurin anti. Tämän vaiheen aikana saavutetaan hedelmälliset keskustelut sovittujen teemojen ympärillä. Aktorin aktiivisuus ja rohkeus hyödyntää mentorin osaamista luo syvyyttä mentoroinnille. Toimintavaiheessa on hyvä päivittää tavoitteita. Tässä vaiheessa myös voi keskittyä aktorin CV:n päivittämiseen, työhakemusten kirjoittamiseen, osaamiskartoitukseen sekä SWOT-analyysin tekemiseen.

Lopettamisvaihe

Lopussa mentorointipari kokoaa koko vuoden annin ja sopii suhteen lopettamisesta tai mahdollisesta jatkumisesta. Koordinoitu osa mentoroinnista päättyy tähän, mutta pari voi pitää vapaamuotoisesti yhteyttä jatkossakin. Lopettamisvaiheessa palataan alkuvaiheen tavoitteisiin ja keskustellaan tavoitteiden toteutumisesta. Lopettamisvaiheen aiheita voi olla

• mikä mentoroinnissa oli parasta
• mikä oli paras anti itselle
• mikä oli paras anti toiselle

Erilaisia harjoitteita

SWOT-analyysi

SWOT-analyysissä kartoitetaan henkilön sisäisiä vahvuuksia (strengths) ja heikkouksia (weaknesses) sekä ulkoisia mahdollisuuksia (opportunities) ja uhkia (threats). SWOT-analyysin kautta voi hahmottaa omaa elämäntilannettaan ja saada tukea urasuunnitteluun.

Vahvuudet: mitkä ovat omasta mielestä vahvuuksiani? Mitkä ovat vahvuuteni muiden mielestä? Mistä olen saanut hyvää palautetta?

Heikkoudet: Mitkä ovat omasta mielestä heikkouksiani? Miksi nämä asiat ovat heikkouksiani? Millaisissa tilanteissa heikkoudet ilmenevät? Mitkä ovat muiden mielestä heikkouteni? Olenko saanut palautetta näistä?

Mahdollisuudet: Mitä mahdollisuuksia työmarkkinat tarjoavat minulle? Mitä mahdollisuuksia tutkintoni avaa minulle? Missä tilanteessa voin kehittyä lisää? Mistä haluaisin lisää tietoa ja kokemusta?

Uhat: Mitä uhkia minulle voi olla työmarkkinoilla? Vaikuttaako taloudellinen tilanne työllistymiseen? Mitä uhkia näen työmarkkinoilla? Voiko näitä uhkia vähentää? Mitä uhkia omat asenteeni ja huoleni voivat aiheuttaa?

Elämänviiva

Elämänviivatehtävässä piirretään paperille jana kuvaamaan omaa elämänviivaa. Siihen merkitään tärkeät muistot, elämäntapahtumat ja niihin liittyvät ihmiset. Janalle asetetaan tehdyt päätökset, suunnanvaihdokset, teemat, vaiheet, opiskelut, työt, saavutukset ja muut tekemiset.

Janaa katsotaan miettien, onko tapahtumissa toistuvia teemoja tai kaavoja? Miten aiempi polku mahdollisesti linkittyy tulevaisuuteen? Miten on tehty aiempia valintoja? Milla tavoin lapsuuden tai nuoruuden unelmat ja kiinnostukset vaikuttavat nykyisessä elämässäsi? Oliko sinulla esikuvia tai merkittäviä kanssakulkijoita ja keillä heistä on ollut vaikutusta elämäsi kulkuun?

Piirrä paperille elämänviivasi ja merkitse siihen elämän tärkeimmät hetkesi ja muistosi. Jos et pääse heti alkuun, voit miettiä seuraavia:

• Mitkä asiat ovat olleet parhaita / vaikeimpia kokemuksia elämässäsi?
• Mitä niistä opit/mitä ne tulivat sinulle opettamaan?
• Mistä niissä tilanteissa erityisesti pidit ja miksi?
• Mikä piirteesi auttoi sinut asian yli?
• Miten juhlistit niitä/miten selvisit niistä?
• Kuka sinua auttoi / kenen kanssa teit yhteistyötä?
• Mitä toivot tulevalta?

Jos keskityt vain urapolkuusi etkä koko elämänkaareesi, voit käyttää pohjana esimerkiksi ansioluetteloasi tai LinkedIn-profiiliasi ikään kuin elämänviivana tai nk. urakarttana.

Teoria taustalla ohjausteoria (Amundson)

Osaamisen käsi

Osaamisen käsi -tehtävän avulla aktori voi tehdä näkyväksi omaa osaamistaan ja sitä kautta pohtia tavoitteita mentoroinnille:

• Tieto: opinnot, tutkinnot, asiantuntijuus
• Taito: käytännön taidot, elämäntaidot, sosiaaliset taidot
• Tahto: kiinnostuksen kohteet, asenne, tavoitteet
• Kokemus: työkokemus, elämänkokemus, harrastukset
• Kontaktit: yhdistykset, verkostot, keskustelukumppanit

Punaisella voi kirjata ne asiat, jotka ovat vielä haaveissa saavuttaa ja vihreällä ne asiat, jotka on jo saavutettu.

Teorialähde: mukailtu: A Theory of Learning Marty Neumeier

Vinkkejä mentorointitapaamisiin

Mentoritapaamisten aiheet rakentuvat aktorin kiinnostuksen kohteista. Onnistunut prosessi edellyttää aktorilta aktiivisuutta ja teemojen etsimistä omasta elämäntilanteesta, opintojen vaiheesta, työllistymisajatuksista tai muista omaa elämää askarruttavista asioista. Alla ehdotuksia teemoista, joita mentorointiprosessissa voidaan käsitellä.

Nykyhetki

• opiskelu, työ, elämäntilanne, harrastukset
• opinnäytetyö
• osaaminen, vahvuudet

Tulevaisuus

• unelmat, toiveet, haasteet, tavoitteet

Ura ja urakehitys

• millaista uraa aktori toivoo itselleen?
• millaisia tavoitteita aktori on asettanut itselleen uran suhteen?
• miten mentori on edistänyt omaa urakehitystään?
• millaisia tavoitteita mentorilla on uransa aikana ollut?
• miten mentori on ylläpitänyt ja kehittänyt osaamistaan?
• miten perhe on vaikuttanut mentorin uraan?
• millaisia kokemuksia mentorilla on työnhausta?
• miksi mentori kokee saaneensa työpaikkansa?
• miten alalla olevista työpaikoista ilmoitetaan?
• miten alan työnantajia kannattaa lähestyä?
• miten työhakemus ja CV tulisi laatia?
• miten aktorin osaaminen tulisi tuoda esille hakemuksessa ja haastattelussa ja miten haastattelussa tulisi toimia?

Työ ja työtaidot

• mikä on mentorin pääasiallinen työnkuva?
• mistä mentori erityisesti pitää työssään?
• mikä on ollut mentorille antoisaa hänen työssään/töissään eri vaiheissa?
• missä mentori tuntee erityisesti kehittyneensä tai mitkä seikat ovat tukeneet kehittymistä?
• mikä on ollut mielenkiintoisinta aktorin opinnoissa?
• mihin aktori on opinnoissaan erikoistunut?
• miten aktori voi hyödyntää omaa kiinnostustaan työllistyäksensä?
• mitä taitoja aktorin kannattaisi kehittää uran alkuvaiheessa?

Työpaikat ja -organisaatiot

• millaisia tehtäviä ja työpaikkoja alalla on?
• millaisissa organisaatioissa mentori on työskennellyt?
• miten alan työtehtävät eroavat mm. julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin välillä?

Työyhteisö

• millaiset työkaverisuhteet ovat muodostuneet mentorille merkityksellisiksi
• miten mentorin käyttäytyminen on edistänyt hyvää vuorovaikutussuhdetta esimieheen tai työkavereihin?
• onko alalla selkeitä toimintatapoja tai kirjoittamattomia sääntöjä?
• miten uuden työntekijän kannattaa toimia uudessa työyhteisössä?

Työelämä ja arki

• miten mentori kokee siirtymisensä opiskelusta työelämään?
• miten mentori yhdistää perheen ja uran?
• mitä ihmissuhteita mentori pitää tärkeänä omalle jaksamiselleen?
• miten mentori ylläpitää jaksamistaan?

Taustakirjallisuutta ja lisätietoa

• Aalto yliopisto 2021. Mentorointiohjelma. Luettu: 1.10.2021.
• Amundson, N. 2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille. 2.painos. Bookwell. Juva.
• Amundson, N., Harris-Bowlsbey, J., Niles, S. 2008. Essential Elements of Career Counseling: Processes and Techniques. Pearson Education. Lontoo.
• Chronus. How to Start a Mentoring Program. Luettu: 1.2.2020.
• Green, L. 2010. Understanding the Life Course. Polity Press. Cambridge.
• Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 2021. Mentorointiohjelma. Luettu: 1.12.2021.
• Järvensivu, A. 2014. Tarinoita suomalaisesta työelämästä. Työterveyslaitos. Helsinki.
• Järvensivu, A. 2010. Tapaus työelämä ja voiko sitä muuttaa. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print. Tampere.
• Kauppila, P. A., Silvonen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. (toim.) 2015. Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku. Itä-Suomen Yliopisto. Joensuu.
• McMahon, M. & Patton, W. 2006. Career counseling: constructivist approaches. Routledge. London.
• Planning institute Australia 2021. Mentoring program handbook. Luettu: 31.8.2021.
• Pyöriä, P. 2017. Työelämän myytit ja todellisuus. Gaudeamus. Helsinki.
• Sharf, R.S.2009. Applying career development theory to counselling. 5. Painos. Brooks/Cole. Pacific Grove.
• Sugarman, L. 2004. Counselling and the life course. Sage Publications. London.
• Turun yliopisto 2021. Mentorointiohjelma. Luettu: 1.12.2021.