Julkaisut
Siirry sisältöön
Julkaisuvuosi: 2020
ISBN 978-952-7225-14-1
Henna Heinilä & Eija Honkanen

Oppimisen taikaa ja menestystarinoita

Tervetuloa voimautumisen tarinoiden äärelle

Tervetuloa voimautumisen tarinoiden äärelle! Selvitimme Oppimisen taika – Sosiaalinen sirkus työelämätaitojen tukena –hankkeessa (2019 – 2021), miten hankkeen aikana opettajat ja ohjaajat käyttivät soveltavan taiteen menetelmiä opiskelijoiden kanssa ja miten he arvoivat menetelmien vaikutuksen opiskelijan osaamisidentiteetin vahvistumiseen. Soveltavan taiteen menetelmissä yhdistyvät taide ja vuorovaikutus tavoitteena erilaisten taitojen oppiminen. Hankkeessa käytetyt soveltavan taiteen menetelmät ovat sosiaalinen sirkus ja valokuvan voimauttava käyttö.

Sosiaalisen sirkuksen harjoitusten tavoitteena on opiskelijan osallisuuden tukeminen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ryhmässä toimimisen aktivointi ja muiden elämässä ja työelämässä tarvittavien taitojen oppiminen. Valokuvan voimauttavan käytön tavoitteena on harjoitella näkemään maailma opiskelijan kokemuksesta käsin ja tällä tavoin vahvistaa hänen sisäistä voimantunnettaan ja nähdyksi tulemisen kokemusta. Menetelmässä yhdistyvät valokuvaaminen, valokuvien katsominen ja niiden tarinallistaminen sekä arvostava kohtaaminen ja myötätunnon osoittaminen.

Toteutimme vaikuttavuuden arvioinnin yhdessä sosiaalisen sirkuksen menetelmäkoulutukseen osallistuneiden TELMA- ja VALMA-koulutusten (valmentavat koulutukset) opettajien ja ohjaajien kanssa. Vaikuttavuuden arvioinnin tulokset kertovat opettajien ja ohjaajien innostuksesta ottaa käyttöön uusia menetelmiä opetuksen ja ohjauksen tueksi. Tulosten mukaan sekä sosiaalinen sirkus että valokuvan voimauttava käyttö soveltuvat hyvin opiskelijan työelämätaitojen ja yleisten elämisen taitojen kehittämiseen. Kerromme tässä raportissa kolme menestystarinaa opiskelijoista, joita sosiaalisen sirkuksen ja valokuvan voimauttavan käytön menetelmät rohkaisivat, aktivoivat ja auttoivat löytämään uudenlaista vuorovaikusta ja osaamisista.

Hankkeen toiminnan vaikuttavuuden arviointi on tärkeää, jotta voidaan seurata, miten hankkeen tulokset vastaavat rahoitusohjelmassa asetettuja kehittämistavoitteita. Saatuja tuloksia voidaan myös hyödyntää jatkohanketarpeiden kartoittamisessa sekä laajemmin opiskelijoiden osaamisidentiteettiä tukevan opetus- ja ohjaustoiminnan kehittämisessä ammatillisessa koulutuksessa.

Lämmin kiitoksemme kaikille opiskelijoille, ohjaajille ja opettajille, jotka osallistuivat vaikuttavuuden arviointiin. Heittäydyitte rohkeasti mukaan uuteen ja kehititte omaa osaamistanne upeasti tiiminä. Lisäksi jaoitte osaamistanne, kerroitte arvokkaista kokemuksistanne ja annoitte kokemukseenne perustuen innostuneena vinkkejä tulevaan.

Henna & Eija

Menestystarinat

Opiskelussa tavoitteiden asettaminen, oppiminen ja ohjaus muodostavat aina kokonaisuuden, jossa menetelmät omalta osaltaan tukevat tavoitteiden saavuttamista. Tämä oli lähtökohtana myös Oppimisen taika – sosiaalinen sirkus työelämätaitojen tukena -hankkeen koulutuksessa, jossa sosiaalisen sirkuksen ja valokuvan voimauttavan käytön menetelmiä kehitettiin yhdessä opettajien ja ohjaajien kanssa. Menetelmien vaikuttavuutta opiskelijoiden oppimisen edesauttajina haluttiin selvittää ja siksi hankkeessa toteutettiin vaikuttavuuden arviointi.

Vaikuttavuuden arvioinnin aineiston pohjata rakensimme kolme menestystarinaa, joissa menetelmien käytön oppimista tukeva vaikutus konkretisoituu. Menestystarinat kertovat opiskelijoiden voimautumisesta ja onnistumisesta omissa tavoitteissaan, kuten itsetuntemuksen lisääntymisessä, vuorovaikutuksessa, työelämävalmiuksien kehittämisessä ja osaamisidentiteetin vahvistamisessa. Tarinat ovat tyyppitarinoita, eräänlaisia juonitiivistelmiä, joissa tiivistyy aineistosta sen yhdistävät ja erottelevat piirteet. Tyyppitarinat tuovat esille aineistosta samankaltaisuuksia, nostamatta esille yksittäisiä tapauksia.

Muhammed

Muhammed on nuori 18-vuotias mies, joka on asunut Suomessa kaksi vuotta ja aloittanut TELMA-koulutuksen keväällä. Hän on iloinen, pelaa jalkapalloa kavereiden kanssa ja pitää siitä. Muhammed tulee joka päivä mielellään opiskelemaan, viihtyy koulussa ja on kiinnostunut uusista asioista. Hän opiskelee innokkaasti suomea puhumalla, toistamalla mitä muut sanovat ja mitä hän kuulee tai havaitsee. Muhammed tarvitsee suomen kielen taidoissa vielä paljon tukea ja rohkaisua. Tukiviittomat ovat mukana kommunikoinnissa. Sosiaalisissa vuorovaikutuksen tilanteissa hän on aktiivinen. Muhammed tarvitsee tukea, kun hän haluaa ilmaista itseään sosiaalisissa tilanteissa. Hän on jo kehittynyt paljon vuorovaikutuksessa ja ilmaisussa opintojen aikana. Muhammedia tuetaan myös oppimiseen liittyvässä hahmotuksessa. Lukemisen ja kirjoittamisen taidot koostuvat kirjainten tunnistamisesta ja sanojen hahmottamisesta selkeissä lauseissa, niinpä selkokieliset lyhyet tekstit tukevat hänen oppimistaan. Muhammed saa toiminnanohjaukseen tukea tehtävien aloituksessa, hahmottamisessa ja tekemisessä. Hän tarvitsee jatkuvaa tukea ja ohjausta arjen toiminnoissa, opinnoissa sekä työskentelyssä. Muhammed on aktiivinen opiskelija, joka on iloinen tuesta ja ohjauksesta.

Kohti tavoitteita

Muhammedin haaveena on työllistyä siivoukseen liittyviin työtehtäviin. Koulutuksen tavoitteena on tukea häntä arjen taitojen, kielitaidon ja työllistymisvalmiuksien kehittymisessä siten, että hän työllistyisi tuetusti ja osa-aikaisesti opintojen jälkeen.

Muhammed ohjattiin osallistumaan sosiaalisen sirkuksen koulutukseen syksyllä kahdeksan viikon ajan kolme tuntia viikossa, koska ohjaushenkilöstö arvioi, että hän hyötyisi tästä tukitoimesta. Valintaa perusteltiin sillä, että sosiaalisessa sirkuksessa kielitaito ei ole tärkein vuorovaikutuksen perusta ja sosiaalista vuorovaikutusta ohjaava väline. Hänellä on vahvuuksia, jotka ovat eduksi myös sosiaalisen sirkuksen harjoitteissa, mm. kiinnostus uusiin asioihin, aktiivisuus vuorovaikutustilanteissa ja liikkujana. Lisäksi Muhammedin tuen tarpeet vuorovaikutuksessa, hahmottamisessa ja toiminnanohjauksessa hyötyisivät sirkusharjoitteista.

Sirkuksen ja valokuvan taikaa

Muhammed oli kiinnostunut sirkuksesta. Harjoitustilanteessa hän oli alkuun arka ja jäi istumaan seinustalle tarkkaillen muiden tekemistä. Tähän oli lupa, koska sosiaalisen sirkuksen toimintaperiaatteisiin kuuluu vapaaehtoisuus. Muhammed kiinnostui sirkusvälineistä erityisesti kukkakepeistä. Ohjaaja huomasi kiinnostuksen ja houkutteli hänet jo toisella koulutuskerralla hieman sivulle muista, omaan rauhaan seinustalle, kokeilemaan miltä tuntuu pidellä keppejä kädessä.

Ohjaaja ojensi kepit Muhammedille ja varmisti, että ote keppeihin oli oikeanlainen ja tukeva. Sen jälkeen, kun kepit olivat tutun oloiset ja Muhammed näytti rentoutuneelta, ohjaaja ohjasi konkreettisesti, miten kädessä pidettävillä kepeillä vieritetään keppiä. Muhammed keskittyi harjoitukseen, suuntasi katseensa ohjaajaan, keskittyi keppeihin, tutustui niihin, ja teki yhdessä ohjaajan kanssa vieritysharjoitusta. Välillä kukkakeppi vieri toiselta toiselle onnistuneesti ja välillä se putosi. Putoamiseen suhtauduttiin huumorilla ja välillä keppi putosi myös ohjaajalta.

Muhammed koki onnistumista harjoituksissa ja hymyillen hän kertoi ohjaajalle, että hän tunsi iloa tekemisestä, onnistumisesta ja osaamisestaan. Ohjaajan tuella hän oppi myös heittämään kepin korkealle ilmaan ja ottamaan sen kiinni. Muhammed toivoi, että hänen sirkustaidoistaan otetaan kuvia. Myöhemmin kun hän katseli ohjaajan ja muiden opiskelijoiden kanssa yhdessä sosiaalisen sirkuksen koulutuksesta otettuja valokuvia, hän kertoi toisille ylpeänä ja innostuneena harjoituksen tekemisestä ja onnistumisestaan. Hän halusi näyttää myös kotiväelle kuvaa, jossa hän vierittää kukkakeppiä yhdessä ohjaajan kanssa.

Sosiaalisen sirkuksen harjoitukset tukivat omalta osaltaan Muhammedin toiminnanohjauksen tavoitteita – itseilmaisua sosiaalisissa tilanteissa, vuorovaikutusta ja suomenkielisen puheen kehittymistä. Muhammedilla opinnot ja sosiaalisen sirkuksen harjoitukset jatkuvat edelleen.

Akseli

Akseli on 17-vuotias nuori mies, joka on kiinnostunut nettipeleistä, jääkiekkokorttien keräilystä ja elokuvista. Netissä hän pelaa joka päivä. Akseli on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa mielellään vain kahden kesken ohjaajan kanssa. Ryhmässä hän on ujo, varautunut ja vetäytyy mielellään sivulle istumaan itsekseen omiin ajatuksiinsa uppoutuneena tai selaten jääkiekkokorttejaan. Akseli opiskelee toista vuotta Telma-koulutuksessa. Hän tekee asioita koulussa ohjattuna ja tarvitsee tukea toiminnanohjauksessa, vuorovaikutuksessa ja ryhmässä toimimisessa. Ohjaaja ja opettaja tukevat ja kannustavat Akselia toimimaan toisten opiskelijoiden kanssa erilaisissa arjen tilanteissa.

Kohti tavoitteita

Akselin toiveena on työskennellä varastossa opintojen jälkeen osa-aikaisena työntekijänä.

Akseli on muutaman kuukauden ajan työskennellyt yhdessä ohjaajan kanssa erään yrityksen tarvikevarastossa kahtena päivänä viikossa. Akseli tehtäviin kuuluu tarvikkeiden kokoaminen tilauslistan mukaan. Hän tarvitsee ohjaajan tukea ja valmennusta työtehtävissään. Akseli pitää työstään.

Hänen tavoitteenaan on rohkaistua sosiaalisesti ja uskaltaa tehdä yhteistyötä muiden työpaikalla toimivien kanssa. Niinpä opettaja ja ohjaaja suosittelivat osallistumista sosiaalisen sirkuksen harjoituksiin. Yhdessä he arvioivat, että harjoitukset auttaisivat Akselia toimimaan ryhmässä ja työssä, jossa tarvitaan yhteistyötä muiden työntekijöiden kanssa. Akseli kiinnostui tästä ehdotuksesta, sillä sirkusmaailma oli kiehtonut häntä lapsesta lähtien. Asiasta sovittiin vielä hänen vanhempiensa kanssa ja Akseli lähti mukaan toimintaan.

Sirkuksen ja valokuvan taikaa

Sosiaalisen sirkuksen harjoitukset alkoivat pettymyksellä. Ensimmäisellä harjoituskerralla Akselin sosiaalinen arkuus korostui ja hän vetäytyi omiin oloihinsa takahuoneeseen, jonne ohjaaja seurasi häntä. Harjoitukset eivät kiinnostaneet Akselia ja hän lähti pois. Seuraavalla kerralla Akseli uskaltautui kokeilemaan ohjaajan avustuksella useita eri välineitä. Ohjaaja huomasi, että keilat kiinnostivat erityisesti Akselia ja ohjasi hänet harjoittelemaan keilan heittoa ja tasapainottelua keila kämmenellä. Akseli innostui ja harjoitteli keilojen käsittelyä ohjaajan kanssa monta kertaa. Ohjaaja otti valokuvia, kun Akseli teki sosiaalisen sirkuksen harjoitteita.

Viimeisellä harjoituskerralla jokainen opiskelija näytti jonkun opitun sirkustaidon oman ryhmän opiskelijoille ja henkilöstölle. Silloin oli mahdollisuus tuoda omaa osaamistaan näkyville ja halutessaan opastaa muita tekemään. Ohjaaja kannusti Akselia osallistumaan ja näyttämään keilatemppuja toisille. Alkuun Akseli epäröi. Sitten hän vaisusti myöntyi ja osallistui muun ryhmän mukana. Ohjaaja oli hänen tukenaan ja vahvisti Akselin osaamista antaen koko ajan kannustavaa ja rohkaisevaa palautetta ääneen, elein ja ilmein. Tämä auttoi Akselia niin, että hän uskaltautui näyttämään keilalla temppuja toisille opiskelijoille voittaen sosiaalisen ujoutensa ja sivuun vetäytymisen. Akseli rohkaistui toimimaan muiden kanssa, kun hän sai tulla näkyväksi omaan tahtiinsa ja omalla tavallaan ohjaajan tukemana. Ohjaaja otti valokuvia tilanteesta.

Myöhemmin Akseli ja ohjaaja katsoivat yhdessä valokuvia molemmista tilanteista. Akseli kuvasi itse tilanteita hyvin: hän tekemässä sirkusharjoitteita ohjaajan kanssa ja miten hän uskaltautui näyttämään toisille sirkusharjoitusta. Akseli ja ohjaaja keskustelivat pitkään kuvista, niissä tapahtuvasta toiminnasta, tuntemuksista ja uskaltamisesta. Myöhemmin Akseli valitsi itselleen kolme mieluisinta valokuvaa ja kirjoitti niihin lyhyet tekstit. Valokuvat ja tekstit hän esitteli omassa ryhmässä toiselle opiskelijalle.

Sosiaalisen sirkuksen harjoitukset olivat merkityksellisiä Akselille työelämävalmiuksien kannalta. Ne tukivat hänen itsetuntemustaan ja sosiaalisia vuorovaikutustaitoja tavoitteiden suuntaan. Akseli rohkaistui vähitellen enemmän osallistumaan ryhmän toimintaan. Lisäksi työpaikalla havaittiin, että hän uskalsi kohdata työkavereita ensin tervehtimällä ja myöhemmin yhteisellä tauolla.

Kiia

Kiia opiskelee Valma-koulutuksessa. Hän haaveilee nyt kokin ammatista. Aiemmin hän ei tiennyt mille alalle hakeutuisi koulutukseen. Valma-koulutuksen aikana alavalinta on vahvistunut, kun hän on käynyt tutustumassa ravintola- ja catering-alan perustutkintoon johtavaan koulutukseen. Kiia on aktiivinen ja sosiaalinen. Hänellä on paljon ystäviä, ryhmässä toimiminen sujuu ja hän jakaa säännöllisesti kuvia ja tarinoita tekemisistään sosiaalisessa mediassa. Kiia harrastaa tanssia, hän on notkea ja aktiivinen nuori.

Kiian opettaja on innostunut sosiaalisesta sirkuksesta ja kokemukseensa perustuen hän ajatteli sen harjoitteista olevan hyötyä opiskelijoilleen. Kiian osalta opettaja arvioi, että hänen tavoitteidensa saavuttamista tukisi sosiaalisen sirkuksen harjoitukset. Niissä Kiia saisi vahvistusta työelämässä tarvittaviin taitoihin: itsetuntemuksen vahvistamiseen ja oman osaamisensa näkyväksi tekemiseen. Lisäksi Kiia voisi hyödyntää harjoituksissa omia vahvuuksiaan: sosiaalista aktiivisuuttaan, notkeutta ja tanssia, jossa rytmi, liikkuminen ja yhteistyö muiden kassa on tuttua.

Kiia innostui sosiaaliseen sirkukseen osallistumisesta. Hän osallistui koulutukseen oman opettajan ja opiskelukavereidensa kanssa ryhmänä.

Kohti tavoitteita

Kiian tavoitteena on parantaa peruskoulun todistuksen arvosanoja, tutustua ammatilliseen koulutukseen ja varmistua alavalinnastaan. Samalla hän vahvistaa opiskelutaitojaan ja työelämävalmiuksiaan ennakoiden ammatilliseen koulutukseen pääsyä, ja jotta opinnot siellä sujuisivat. Nyt hänen tavoitteenaan on päästä catering-alan koulutukseen valmentavan koulutuksen jälkeen.

Sirkuksen ja valokuvan taikaa

Kiia innostui sosiaalisesta sirkuksesta ja odotti aina innolla harjoituksia. Hän oli aktiivinen ja ennakkoluuloton kokeilija. Harjoituksissa Kiian liikkuvuus ja rytmitaju tulivat esille ja hän oppi nopeasti erilaisia sirkusharjoitteita. Niinpä hän kannusti muita ja ohjasi toisia opiskelijoita kokeilemaan harjoitteita tehden itse mukana. Akrobatiaharjoitukset olivat Kiian mielestä parasta. Kiia antoi mielellään kuvata itseään ja tekemistään erilaisissa sirkusharjoitteissa. Kuvia katsottiin voimauttavalla ja arvostavalla tavalla yhdessä. Niistä Kiia näki konkreettisesti, että hän opasti ja tuki toisia harjoituksissa. Kuvista hän havaitsi myös osaavansa erilaisia sirkusharjoitteita hyvin. Kiia kertoi kuvista, tuntemuksistaan ja osaamisestaan koko ryhmälle. Hän sai ryhmän opiskelijoilta arvostavaa palautetta, joka vahvisti luottamusta omaan osaamiseen ja sen näkyväksi tekemiseen.

Myöhemmin Kiia kävi tutustumassa catering-alan koulutukseen. Lisäksi hän pääsi tutustumaan muutamaksi viikoksi työelämään, lounaskahvion työntekijäksi. Hän sopi ohjaajan kanssa, että hänen työskentelystään aidossa työelämässä otetaan valokuvia. Palautekeskustelussa ohjaaja ja Kiia katsoivat yhdessä otettuja valokuvia. Kiia kertoi mitä kuvan tilanteissa tapahtui, mitä hän ajatteli, miten hän toimi ja mitä hän oppi. Kiia huomasi osaavansa monenlaisia taitoja, joita alan työskentelyssä tarvitaan. Hän sai arvostavaa palautetta työpaikkaohjaajalta ja ohjaajalta.

Kiia kertoi työskentelystään lounaskahviossa omalle ryhmälleen ja näytti valitsemiaan valokuvia heille. Tutustuminen, työskentely ja valokuvat tukivat hänen päätöstään hakea catering-alan perustutkintoon opiskelijaksi.

Tavoitteiden näkökulmasta Kiialle sirkusharjoitteissa oli tärkeää se, että hän oppi tunnistamaan omaa osaamistaan ja uskalsi tuoda sitä näkyville muiden edessä. Tavoitteiden saavuttamista tukivat sosiaalisen sirkuksen ja valokuvan voimauttavan käytön harjoitukset.

Sosiaalisen sirkuksen harjoitteiden ja valokuvan voimauttava käyttö ohjauksessa

Menestystarinoissa kuvataan sosiaalisen sirkuksen harjoitteiden ja valokuvan voimauttavaa käyttöä ohjauksessa ja sitä, miten näillä soveltavan taiteen menetelmillä tuettiin opiskelijoiden itsetuntemusta, työelämätaitoja ja osaamisidentiteettiä. Ohjaukseen osallistuneille opettajille ja ohjaajille tarjottiin osana hanketta koulutus valokuvan voimauttavasta käytöstä. He pääsivät näin perehtymään ennakkoon tähän menetelmään ja siihen liittyvään arvostavan palautteen periaatteisiin. Tämän jälkeen heidän oli helpompi ottaa menetelmä käyttöön myös omassa opetus- ja ohjaustyössään.

Valokuvan käytön taustalla ovat voimauttava valokuva- ja Photovoice-menetelmien keskeiset periaatteet. Yksi pääperiaatteista on se, että kiinnittämällä huomiota onnistumisiin ja positiivisiin asioihin niitä voidaan vahvistaa. Valokuvan voimauttavassa käytössä yhdistyvät myös eri elementit, kuten valokuvaaminen, valokuvien katsominen yhdessä, valokuvien tarinallistaminen sekä arvostava kohtaaminen ja myötätunnon osoittaminen kuvan omistajaa kohtaan. Voimautumisen teorioiden mukaisesti tavoitteena on harjoitella näkemään maailma toisen ihmisen kokemuksesta käsin ja tällä tavoin vahvistaa hänen sisäistä voimantunnettaan ja nähdyksi tulemisen kokemusta.

Sosiaalisen sirkuksen menetelmässä sirkusharjoitteita ja toimintaa käytetään välineenä taitojen oppimiseen tai oppimistavoitteiden saavuttamiseen. Tärkeintä on osallisuus, yhdessä tekeminen, kokeilu ja rohkeus tehdä – ei sirkustemppujen tekninen osaaminen. Sosiaalisen sirkuksen toiminnassa tyypillisiä tavoitteita ovat osallisuuden tukeminen, syrjäytymisen ehkäisy, toimijuuden vahvistaminen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ryhmässä toimimisen aktivointi. Sosiaalisen sirkuksen toiminnassa huomioidaan osallistujan yksilölliset tavoitteet, toimintakyky, kiinnostuksen kohteet ja valmiudet, jolloin on mahdollista vahvistaa myös sisäistä voiman ja hallinnan tunnetta.

Sirkuksen toimintaan on aina kuulunut erilaisuus, erityisyys, yhdessä tekeminen, kokeilu ja heittäytyminen oman uskalluksen mukaan. Sosiaalisen sirkuksen menetelmiä on käytetty kuntouttavassa toiminnassa hyvin tuloksin esimerkiksi kehitysvammaisten, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja mielenterveyskuntoutujien parissa. Menetelmän avulla voidaan oppia laajasti elämässä tarvittavia taitoja. Suomessa sosiaalista sirkusta on toteutettu ja kehitetty suunnitelmallisesti noin kymmenen vuotta. Kansainvälisesti sosiaalisen sirkuksen toiminta on laajaa ja monipuolista ja sillä on vuosikymmenten perinteet. Oppimisen taika -hankkeessa yhdistetään valokuva ja sosiaalinen sirkus. Sosiaalisen sirkuksen koulutusten eri tilanteista otetaan valokuvia, joita opettajat ja ohjaajat käyttävät ohjauksellisesti koetun ja opitun reflektoinnin välineenä. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti menetelmillä pyritään vaikuttamaan opiskelijan osaamisidentiteettiin vahvistavasti.

Osaamisidentiteetti

Osaamisidentiteetti on käsitys itsestä osaajana ja kyky tuoda oma osaamisensa esille. Se rakentuu vuorovaikutuksessa erilaisissa vertaisryhmissä, suhteessa opettajaan ja ohjaajaan ja erilaisissa työelämäverkostoissa. Osaamisidentiteetti on ammatti-identiteettiä laajempi käsite. Se tarkoittaa työelämässä tarvittavaa laajaa valmiutta omien osaamisten ja kykyjen tunnistamiseen sekä osaamisen kehittämiseen yli tutkintorajojen. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden tuleekin omaksua opintojen aikana joustavasti osaamisperusteista ajattelua ja työelämän erilaisia toimintamalleja. Osaamisidentiteetin rakentumisessa on keskeistä auttaa opiskelijaa luottamaan omiin kykyihinsä, tunnistamaan oma osaamisensa, hyödyntämään sitä erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä sekä tavoittelemaan omaa unelmaansa. Osaamisidentiteetin myötä opiskelijan käsitys itsestä ja yhteisöllisyydestä vahvistuu.

Opiskelijan osaamisidentiteetin rakentuminen on kokonaisvaltainen prosessi. Siihen liittyy osaamisen karttumisen lisäksi myös hyvinvointi, työssäjaksaminen, innostus ja motivaatio. Sosiaalisen sirkuksen harjoitteet tukevat näitä kaikkia ja valokuvan voimauttavalla käytöllä pystytään kohdentamaan ja syventämään harjoitteissa koettua ja opittua muun muassa erilaisiin työelämätilanteisiin.

Sosiaalinen sirkus – yhdessä tekemistä ja oppimista

Sosiaalisen sirkuksen koulutus tukee ensisijaisesti opiskelijoiden oppimista, mutta opettajien ja ohjaajien mielestä se tukee myös heidän omaa työhyvinvointiaan ja osaamisen kehittämistä. Koulutuksen säännöllisyys ja pitkäkestoisuus koetaan positiivisena asiana kaikille. Opiskelijoiden koulutuksen sekä opettajien ja ohjaajien henkilökohtaisen koulutuksen toteuttaminen samana päivänä tarjoaa opettajille ja ohjaajille tilaisuuden jopa työnohjaukselliseen keskusteluun. Tuntui hyvältä irrottautua omasta opetus- ja ohjaustyöstä ja olla osana kollegaryhmää reflektoimassa sekä omia menetelmäkokemuksia että menetelmän soveltamista opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin.

Sosiaalisen sirkuksen koulutus koetaan myös hauskana. Koulutus tuo koulupaivään huumoria, iloa, onnistumisen ja mokaamisen yhdessä jaettua hauskuutta ja monenlaisia kehollisia kokemuksia. Positiiviset tunnekokemukset ovat vahvasti läsnä ja näin vahvistavat oppimista ja yhteishenkeä.

“Tää kuva on sellanen, missä ihmiset tuntuu nauravan. Mä otin tän sen taikia, että se yhdessä tekeminen, kaikki oli niin ku satasella mukana siinä ja sitte semmone ihana ryhmähenki ja se huumori. Sai olla semmonen kuin on, eikä tarvinnut jännittää, että nyt mä mokaan tässä jotenkin.”

“Kun näitä kuvia katsoo, niin tulee lämmin olo, että hitsi kun meillä oli kivaa.”

Sosiaalisen sirkuksen koulutukseen osallistuneet opettajat ja ohjaajat käyttivät sirkusharjoitteita osana opetus- ja ohjaustoimintaa monin eri tavoin. Vaikuttavuuden arvioinnin mukaan sosiaalisen sirkuksen harjoitteiden käyttö opetuksessa ja ohjauksessa vaikutti myönteisesti opiskelijoiden kokemaan yhteisöllisyyteen, oppimiseen, toiminnan ohjaukseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin.

Yhteisöllisyys kasvaa ja kehittyy kun sosiaalisen sirkuksen koulutuksessa opetellaan yhdessä sirkustemppuja ja onnistutaan niissä. Toisaalta yhdessä mokaaminen tekee epäonnistumisesta sallittua ja hyväksyttävää positiivisessa ilmapiirissä. Harjoitusten avulla tapahtuu ryhmäytymistä, opitaan toisten auttamista ja myös avun vastaanottamista. Opitaan, että yhteistyö on tärkeää ja samalla yksilön merkitys osana ryhmää ja ryhmän toimintaa tulee näkyväksi opiskelijoille.

“Uskallus tehdä on tärkeää. Yhdessä tekeminen tukee sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittämistä ja uskallusta tehdä yhdessä. Kysyä jne. Jokaisella on oma aste miten kohdata, mitä uskaltaa tehdä ja miten toimii vuorovaikutuksessa. Tuli rohkeutta ja tekemisen meininkiä. Voi kysyä miten teit tuon ja oppia toisilta.”

Opiskelijat saavat myös harjoitusten avulla tukea oppimiseen. Sosiaalisen sirkuksen harjoitteet kehittävät opiskelijoiden kognitiivisia, sosiaalisia ja motorisia taitoja. Harjoituksissa opittuja taitoja sovelletaan työelämätaitojen harjoittelussa. Opiskelijat huomaavat, että he todella osaavat ja kehittyvät itsearviointitaidoissa. Motivaatio uuden oppimiseen lisääntyy, ja kun opitaan uutta, palaute tulee nopeasti ja se sekä itse tekeminen koetaan palkitsevana.

“Noilla (sosiaalisen sirkuksen ja valokuvan menetelmät) ne (työelämätaidot) harjoitellaan ja niistä ne löydetään ja niitä jalostetaan, tuodaan cv:n, mennään työhaastatteluun ja toimitaan työyhteisössä. Ne tasavertaistaa, se on laajaa ja antaa laajoja valmiuksia. Sirkuskuvaan mennään helpommin. Sitten voidaan kuvata työtä – kynnys mataloituu, kun on kokemus onnistuneesta tilanteesta ja osaamisesta, joka on kuvattu.”

Sosiaalisen sirkuksen harjoitteista löydetään hyviä välineitä toiminnan ohjaukseen arjessa. Harjoitusten avulla voidaan rytmittää opiskelupäivää ja näin tukea opiskelijoiden jaksamista ja oppimista. Harjoituksissa opetellaan aloittamista ja odottamista, omaa vuoroa. Sosiaalisen sirkuksen harjoitteet vaativat toistoa ja silloin opiskelijat oppivat yhä uudelleen tekemistä ja pettymisten sietämistä. Samalla harjoitellaan myös valintojen tekemistä.

“Ei tutuilla menetelmillä päästä vuorovaikutuksellisiin tavoitteisiin, sosiaalisten taitojen vahvistamisen tavoitteisiin. Tässä (sosiaalinen sirkus) ei tarvita sanallisia vuorovaikutusharjoituksia. Sanalliset harjoitukset eivät innosta opiskelijoita. Pallon kautta kontakti rakentuu erilailla.”

Opiskelijoiden hyvinvointi lisääntyy. Jännittäminen vähenee ja opiskelijoiden koulupäivään tulee paljon iloa ja huumoria. Syntyy kokemus siitä, että tulee näkyväksi ryhmässä omilla ehdoilla.

Harjoitusten kautta opiskelijoiden fyysinen toimijuus paranee ja pakon puuttuminen lisää kokemusta itsemäärittelyn oikeudesta.

“Pelleilemällä saa joskus tilanteen rentoutumaan. Tähän jopa villiintyi. Nenä päähän ja voi tehdä mitä vaan… aina ei tarvita sitä nenääkään!”

Vaikuttavuuden arvioinnin tulosten mukaan sosiaalisen sirkuksen menetelmällä on vaikuttavuutta keskeisiltä osin opiskelijoiden oppimiseen. Erityisesti se, että pedagogisen ja välineellisen tuen lisäksi voidaan vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin ja yhteisölliseen toimintaan, tekevät menetelmästä monipuolisen ja vaikuttavan.

Valokuvan voimauttava käyttö – herkkä toista aistiva läsnäolo

Valokuvan voimauttava käyttö yhdistettiin hankkeessa sosiaalisen sirkuksen harjoitteisiin. Käytännössä yhdistäminen tapahtuu siten, että harjoitteista otetaan valokuvia ja niitä käytetään ohjauksessa opitun kohdentamiseen ja syventämiseen. Valokuvia käytetään aina voimauttavalla tavalla, jotta jokainen opiskelija saa äänensä kuuluville ja tulee nähdyksi haluamallaan tavalla. Vaikuttavuuden arvioinnin mukaan valokuvan voimauttava käyttö opetuksessa ja ohjauksessa auttaa dokumentoimaan yhteistä toimintaa, antaa tukea opiskelijan oppimiselle, toimi ohjauksen välineenä ja tukee opiskelijoiden voimautumista.

Sosiaalinen sirkus on intensiivistä toimintaa, joka tempaa helposti mukaansa. Jälkeenpäin voi olla vaikea muistaa, mitä kaikkea tehtiin. Valokuvaamalla on kuitenkin helppo dokumentoida yhteistä toimintaa ja kuvat tallentavat tapahtumat jälkeenpäin katseltaviksi. Kuva muistaa ja auttaa muistamaan. Valokuvaaminen edellyttää myös sitä, että joku ottaa tehtäväkseen kuvien ottamisen. Tämä olikin yksi tapa osallistua ”sirkusteluun”, ikään kuin seurailijana, mikä on täysin sallittua. Kuvien avulla voidaan palata yhteiseen kokemukseen.

“Valokuvan käyttö on tärkeää! Kuvataan paljon, kuva vahvistaa, muistuttaa ja nauretaan yhdessä!”

Valokuvia katsomalla opitaan omaa ja toisen osaamisen tunnistamista. Kuvista opiskelijat näkevät itsensä osana yhteistä harjoitusta ja yhteistoimintaa. Osaamisidentiteetti kehittyy, kun opiskelija näkee kuvista, mitä oli tehnyt ja keiden kanssa. Valokuvia käytetään myös itsearviointitaitojen opiskelussa. Esimerkiksi eräs opiskelija sanoitti valokuvaa, jossa hän heittää kukkakeppiä ilmaan: “Jännittynyt ja keskittynyt”. Harjoitus vaatikin paljon keskittymiskykyä, hahmottamista, rytmittämistä ja toistoa. Ohjaajan mukaan: “Kukkakepit olivat opiskelijan mielestä parasta mitä hän oli tehnyt”. Opiskelijalla oli mielenkiinto kukkakeppejä kohtaan, hän harjoitteli sinnikkäästi ja tuloksena hän onnistui hyvin heitoissa.

Opettajat ja ohjaajat kokevat kuvien yhdessä katsomisen jo itsessään hyvänä ja merkityksellisenä tapahtumana, joka edesauttaa kohtaamista opiskelijan kanssa. Osaamisen kehittymistä voidaan tutkia kuvista ja tunnistaa vahvuuksia ja kehittymisen kohteita. Kuvat ohjauksen välineenä mahdollistavat yksittäisen opiskelijan yksilöllisen kehittymisen näkyväksi tekemisen, sillä kuvat paljastavat uuden taidon oppimisen prosessin. Kuvien avulla ohjaajat ja opettajat saattavat myös kohdentaa ja syventää sirkusharjoitteissa opittua yleisiin elämisen taitoihin ja työelämätaitoihin.

“Mä uskon, että siellä tosi moni (opiskelija) on iloinen ja ylpeä omasta tekemisestään, kun näkee näitä kuvia, samalla tavalla kuin itsekin (opettaja) on.”

Valokuvat tukevat opiskelijoiden voimautumista. Valokuvia katsomalla opetellaan arvostavan palautteen antamista ja vastaanottamista. Jokainen opiskelija saa valita kuvat, joita katsotaan yhdessä. Jokainen opiskelija saa kuvistaan myös hyvää ja kannustavaa palautetta. Valokuvien avulla voidaan varmistaa, että jokainen opiskelija sai tulla nähdyksi haluamallaan tavalla.

“Se (valokuva) lisää merkitystä ja yhteenkuuluvuutta. Ne on hauskoja ja merkityksellisiä meille kaikille. Opiskelija näkee mitä hän tekee. Kannatan kuvien käyttöä. Se on tärkeääkin tärkeämpi asia.”

Opettaja kuvaa opiskelijaa, jonka on vaikea sanallistaa omaa tekemistään tai arvioida sitä: “Opiskelija osasi hyvin valokuvan avulla analysoida omaa tekemistään. Tuli esille myös se mikä on hänelle mieluista”. Valokuvien äärellä käydyn keskustelun avulla opiskelijan osaamisidentiteetti rakentuu vuorovaikutuksessa opettajan ja ohjaajan kanssa. Kuvien avulla vahvistetaan lisäksi itsemääräämisoikeutta.

Vaikuttavuuden arvioinnin tulosten mukaan valokuvan voimauttavan käytön vaikuttavuus perustuu itsesäätelyn mahdollisuuteen ja positiiviseen palautteeseen. Itsesäätelyn toteutuminen näkyy herkkänä toista aistivana läsnäolona ryhmässä ja se lisää ohjaustilanteen eettistä turvallisuutta. Kenestäkään ei näytetä kuvaa ilman hänen lupaansa ja opiskelija voi luottaa siihen, että hänen kuvastaan nostetaan esille vain positiivisia asioita. Valokuvan voimauttava käyttö lisää iloa yhdessä tekemisestä ja opettajat ja ohjaajat pitävätkin valokuvan käyttöä merkityksellisenä kaikille osapuolille.

Miten tästä eteenpäin – opettajien ja ohjaajien mietteitä

Vaikuttavuuden arvioinnin tulokset osoittavat sekä sosiaalisen sirkuksen että valokuvan voimauttava käytön soveltuvan erinomaisesti opiskelijoiden työelämätaitojen oppimiseen sekä laajemmin osaamisidentiteetin kehittämiseen. Arviointi vahvistaa myös sen, että menetelmät yhdessä tukevat oppimisen kohdentumista ja syventämistä. Sosiaalisen sirkuksen harjoitteet tuottavat iloa, innostusta ja onnistumisen kokemusta, ja valokuvaharjoitusten avulla ne voidaan tunnistaa ja yhdistää esimerkiksi osaksi työelämäosaamista. Arviointi nostaa esille myös tekijöitä, jotka hidastavat menetelmien käyttöönottoa sekä tekijöitä, jotka kertovat menetelmien valtavasta potentiaalista.

Sosiaalinen sirkus ja valokuva on jossakin määrin helposti otettavissa osaksi kouluarkea. Mikäli halutaan muutakin kuin pientä vaihtelua koulupäivään, olisi menetelmien käytölle varattava riittävästi aikaa. Vaikuttavuuden arviointi tuo kuitenkin esille sen, että ajan löytäminen voi olla käytännössä vaikeaa. Opettajien ja ohjaajien mielestä sosiaalinen sirkus pitää tuoda kiinteäksi osaksi opetusta.

 “Silloin kun mä näitä kuvia valitsin, niin mä hirveesti mietin sitä että kyllähän tällanen hyvä asia pitää jotenkin saaha siihen arkeen, että mitäs järkee tässä muuten on tässä touhussa. Että, no meillä oli sitten sellanen kaheksan viikon kiva sirkuskoulu ja se loppu ja taputellaan ja pistetään laatikko kiinni. Että, eihän se voi sillä tavalla mennä.”

Menetelmien vakiintumista osaksi kouluarkea helpottaisi se, että sosiaaliselle sirkukselle olisi varattuna kiinteä paikka lukujärjestyksessä ja olisi olemassa valmiita toteuttamissuunnitelmia ja helposti käyttöön otettavia valokuvaharjoituksia. Käyttöä tukisi myös se, että opettajille ja ohjaajille olisi tarjolla riittävästi koulutuksellista tukea. Esille nousi esimerkiksi ajatus sosiaalisen sirkuksen mentorista, joka antaisi tukea menetelmien käyttöön opetuksessa ja ohjauksessa.

Menetelmissä nähdään paljon potentiaalia, sillä niitä voidaan soveltaa laajasti erilaisille oppijoille, erilaisiin tilanteisiin ja oppimisen tarkoituksiin. Esimerkiksi valokuvan voimauttavaa käyttöä voisi kehitellä osaksi opiskelijoiden portfoliotyöskentelyä.

“Noilla (sosiaalisen sirkuksen ja valokuvan menetelmät) ne (työelämätaidot) harjoitellaan ja niistä ne löydetään ja niitä jalostetaan, tuodaan cv:n, mennään työhaastatteluun ja toimitaan työyhteisössä. Ne tasavertaistaa, se on laajaa ja antaa laajoja valmiuksia. Sirkuskuvaan mennään helpommin. Sitten voidaan kuvata työtä – kynnys mataloituu, kun on kokemus onnistuneesta tilanteesta ja osaamisesta, joka on kuvattu.”

Sosiaalinen sirkus ei ole perinteinen opetusmenetelmä. Valokuvaa käytetään enemmän, mutta sen systemaattinen käyttö voimauttavalla tavalla ei ole tällä hetkellä kovin yleistä. Nämä menetelmät uusina ja poikkeuksellisina keinoina avaavat uudenlaisen näkökulman tuttuihin opiskeltaviin asioihin ja taitoihin, jolloin vaikutukset oppimiseen ovat myös perinteisiä menetelmiä laajempia.

“Ei tutuilla menetelmillä päästä vuorovaikutuksellisiin tavoitteisiin, sosiaalisten taitojen vahvistamisen tavoitteisiin. Tässä (sosiaalinen sirkus) ei tarvita sanallisia vuorovaikutusharjoituksia. Sanalliset harjoitukset eivät innosta opiskelijoita. Pallon kautta kontakti rakentuu erilailla.”

“Se (valokuva) lisää merkitystä ja yhteenkuuluvuutta. Ne on hauskoja ja merkityksellisiä meille kaikille. Opiskelija näkee mitä hän tekee. Kannatan kuvien käyttöä. Se on tärkeääkin tärkeämpi asia.”

Vaikuttavuuden arvioinnin taustalla oleva voimautumisen perusajatus positiivisen muutoksen vahvistamisesta myönteisiin asioihin tarkentamalla, näkyy arvioinnin tuloksissa positiivisen vahvistamisen kierteenä. Siinä voimautuminen syntyy vaikuttamalla sen seitsemään elementtiin, vapauteen, vastuuseen, arvostukseen, luottamukseen, kontekstiin, ilmapiiriin ja myönteisyyteen. Voimautumisen elementit on sisäänrakennettu valokuvan voimauttavan käytön periaatteisiin, jolloin positiivisen vahvistamisen kierre pystytään synnyttämään tietoisella ohjauksella sosiaalisen sirkuksen ja valokuvan voimauttavan käytön menetelmiä hyödyntämällä.

Sosiaalisen sirkuksen menetelmä ja valokuvan voimauttava käyttö vaikuttavat yhteisöllisyyteen ja oppimiseen vahvistaen opiskelijan osaamisidentiteettiä. Osaamisidentiteetti puolestaan muodostuu vahvistavassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Se ilmenee vahvuuksien tunnistamisena, osaamisen sanallistamisena, oman osaamisen kehittämisenä ja sen joustavana soveltamisena. Näiden ohella voimautumisen elementtien toteuttaminen tuottaa sitoutumista oppimiseen ja on siten välttämätöntä menetelmien vaikuttavuuden ja osaamisidentiteetin kehittymisen näkökulmasta. Voimautuminen on sitä vahvempaa mitä paremmin sen kaikki elementit toteutuvat opiskeluarjessa. Vaikuttavuuden arvioinnin tuloksista on kirjoitettu artikkeli, joka on julkaistu Ammattikasvatuksen aikakauskirjan numerossa 3/2020 (Heinilä & Honkanen, 2020).

Tässä raportissa kerrotut opiskelijoiden menestystarinat tiivistävät sosiaalisen sirkuksen ja valokuvan voimauttavan käytön hyödyt. Opettajien ja ohjaajien mukaan menetelmät tarjoavat uudenlaisia työkaluja osaamisidentiteetin ja työelämävalmiuksien tukemiseen. Menetelmiä voi muokata jokaisen opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja sen vuoksi ne soveltuvat kaikille ja ne koetaan yleisesti toimivina.

Oppimisen taika -hankkeessa on tuotettu myös valokuvan voimauttavaan käyttöön työkirja: Saanko näyttää maailmani sinulle – oppimisen taikaa valokuvaharjoituksilla. Työkirjassa on kuvattuna selkeitä, konkreettisia ja testattuja harjoituksia, joiden avulla on hyvä aloittaa valokuvan voimauttavaa käyttöä omassa opetuksessa tai ohjauksessa. Työkirjan voi vapaasti kopioida täältä.

Lisäksi hankkeessa tuotetaan sosiaalisen sirkuksen harjoituskortteja, jotka julkaistaan loppuvuoteen 2020 mennessä, ja joita voi hyvin käyttää yhdessä valokuvaharjoitusten kanssa.

Vaikuttavuuden arvioinnin toteuttaminen

Vaikuttavuuden arvioinnin kaksi pääkysymystä ovat seuraavat:

  • Miten hankkeen tavoitteen mukaista sosiaalisen sirkuksen ja valokuvan menetelmiä ja toimintaa sovelletaan TELMA- ja VALMA-koulutuksissa?
  • Miten sosiaalinen sirkus ja valokuva menetelminä vaikuttavat opiskelijan osaamisidentiteetin vahvistamiseen opettajien ja ohjaajien arvioimana?

Vaikuttavuuden arviointi pitää sisällään seuraavat vaiheet

  • Toteutus elokuu 2019 – elokuu 2020.
  • Haastateltavina viisi sosiaalisen sirkuksen koulutukseen osallistuvaa TELMA-koulutuksen opettajaa ja ohjaajaa sekä viisi sosiaalisen sirkuksen koulutukseen osallistunutta VALMA-koulutuksen opettajaa ja ohjaajaa.
  • Ennen sosiaalisen sirkuksen koulutusta toteutettiin valokuvan voimauttavan käytön koulutus TELMA-koulutuksen opettajille ja ohjaajille.
  • Aineiston kerääminen aloitettiin osallistumalla TELMA-koulutuksen opettajien ja ohjaajien kanssa sosiaalisen sirkuksen koulutukseen, jossa harjoitteita valokuvattiin.
  • Harjoituksissa otetut valokuvat tallennettiin pilvipalveluun ja jaettiin TELMA-koulutuksen haastateltaville.
  • Haastateltavat valitsivat valokuva-avusteista haastattelua varten viisi itselle merkityksellistä valokuvaa.
  • Toteutettiin valokuva-avusteinen ensimmäinen yksilöhaastattelu opettajien ja ohjaajien sosiaalisen sirkuksen koulutuksen kokemuksista.
  • Sosiaalisen sirkuksen koulutuksen aikana ja sen jälkeen TELMA-koulutuksen opettajat ja ohjaajat sovelsivat menetelmää omien opiskelijoittensa kanssa. He ottivat tilanteista valokuvia ja pyysivät ohjaustilanteessa opiskelijoita valitsemaan kolme heille merkityksellistä valokuvaa ja sanoittamaan ne haluamallaan tai osaamallaan tavalla.
  • Toteutettiin valokuva-avusteinen toinen yksilöhaastattelu TELMA-koulutuksen opettajille ja ohjaajille opiskelijoiden kokemuksista sosiaalisen sirkuksen ja valokuvan voimauttavan käytön soveltamisesta.
  • VALMA-koulutuksen opettajien haastattelu sosiaalisen sirkuksen menetelmän soveltamisesta heidän omassa opetus- ja ohjaustyössään.
  • Ryhmähaastattelu TELMA-koulutuksen opettajille ja ohjaajille menetelmien käytön tilanteesta sosiaalisen sirkuksen koulutuksen päättymisen jälkeen.
  • Haastatteluaineiston litterointi.
  • Aineiston analysointi teoriaohjaavan sisällön analyysin periaatteella.
  • Tulosten julkaiseminen artikkelissa Sosiaalinen sirkus ja valokuva opiskelijan osaamisidentiteetin vahvistajana valmentavissa koulutuksissa Ammattikasvatuksen aikakauskirjan numerossa 3/2020 ja tässä raportissa.

Julkaisuun liittyviä lähteitä

  • Alasuutari, P. (2011). Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
  • Causton. B. (2013). Social cirkus främjar inklusion hos unga inom barnskyddet. Utbildningsprogramför sociala området [opinnäytetyö, Arcada].
  • Cohen, L., Manion, L. & Morrisson, K. (2011). Research methods in education. Routledge.
  • Eskola, J. & Suoranta, J. (2014). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
  • Hakola, U., Mannermaa, L., Koffert, T. & Koulu, L. (2009). Valokuvan terapeuttinen voima. Duodecim.
  • Halonen, L, Grekula, M. & Wenström, S. (2020). Miten ohjaan tulevaisuuden työelämään? Työkaluja opiskelijan osaamisidentiteetin rakentumisen tueksi. ePooki 11/20. (25.3.2020).
  • Heinilä, H. ja Honkanen, E. (2020). Sosiaalinen sirkus ja valokuva opiskelijan osaamisidentiteetin vahvistajana valmentavissa koulutuksissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 22(3), 31-47.
  • Hietaharju, M. (2010). Kuuntele kuvaa. Näkökulmia kuvan tulkintaan. Docendo.
  • Jalava, K. (2016). Sirkusunia. Sosiaalista sirkusta mielenterveyskuntoutujille. [Opinnäytetyö, Diakonia ammattikorkeakoulu].
  • Kaartti, H. (2019). Rakastavaa katsetta etsimässä – Voimauttava valokuva aikuisten syömishäiriön hoidossa [pro gradu –tutkielma, Itä-Suomen yliopisto].
  • Lafortune, M. & Bouchard, A. (2011). Community Worker’s Guide. When Circus Lessons Become Life Lessons.
  • Lassander, M., Solin, P., Tamminen, N. & Stengård, E. (2013). Asiakkaan voimaantuminen mielenterveyspalveluissa. Tarkastelussa WHO:n voimaantumisen indikaattorit. Yhteiskuntapolitiikka, 78(6), 685–691.
  • Lee, J. A. B. & Hudson, R. E. (2017). Empowerment Approach to Social Work Treatment. Teoksessa F. J. Turner (toim.), Social Work Treatment. Interlocking Theoretical Approaches (ss. 142–165). Oxford University Press.
  • Lehtonen, P. H. (2008). Voimauttava video. Asiakaslähtöisyyden, myönteisyyden ja videokuvan muodostama työorientaatio perhetyön menetelmänä [väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. Jyväskylä studies in education, psychology and social research.
  • Lyle, J. (2013). Stimulated recall: a report on its use in naturalistic research. BERJ British Educational Research Journal, 29(6), 861–878.
  • Masterson, S. & Owen, S. (2006). Mental health service user’s social and individual empowerment: Using theories of power to elucidate far-reaching strategies. Journal of Mental Health, 15(1), 19–34.
  • Oppimisen taika (2019). Oppimisen taika – sosiaalinen sirkus työelämätaitojen tukena -hanke.
  • Patrikainen, S. & Toom, A. (2004). Stimulated recall – opettajan interaktiivisen ajattelun ja toiminnan tutkimisen menetelmä. Teoksessa K. Uusikylä & P. Kansanen (toim.), Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät (ss. 239–260). PS-Kustannus.
  • PhotoVoice. (2020).
  • Rantanen, T. & Marjanen, P. (2019). Osaamisperusteisuus ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisen lähtökohtana – Näkökulmia osaamisperusteisuudesta käydyn keskustelun arvolähtökohtiin. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21(3), 25–34.
  • Raudasoja, A., Heino, S. & Rinne, S. (2019). Osaamisidentiteetin rakentuminen ammatillisessa koulutuksessa. HAMK Unlimited Journal 5.8.2019.
  • Savolainen, M. (2008). Maailman ihanin tyttö. The Loveliest Girl In The World. Blink Entertainment Oy.
  • Savolainen, M. (2016). Empowering Photography: Participating in Someone Else’s World. Teoksessa A. Kopytin & M. Rugh (toim.), ”Green Studio”: Nature and the Arts in Therapy. (ss.179–204). Nova Science Publishers.
  • Savolainen, M. (2020). Voimauttava valokuva – Työote, joka sytyttää silmät. Teoksessa A. Kinnunen & A. Waldén (toim.), Osallisuuden lähteillä – Oivalluksia, menetelmiä ja välineitä osallisuuden vahvistamiseen (ss.71–80). Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu.
  • Siitonen, J. (1999). Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua [väitöskirja, Oulun yliopisto].
  • Centre for Practise as Research in Theatre. (2011). Social Circus – a Guide to Good Practices.
  • Suomen Nuorisosirkusliitto. (2020). Mitä on sosiaalinen sirkus?
  • Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.
  • Wang, C. & Burris, M. A. (1997). Photovoice: Concept, Methodology, and Use for Participatory Needs Assessment. Health Education and Behavior, 24(3), 369–387.
  • Van Es, V., Rommes, E. & De Kwaadsteniet. L. (2019). Building Resilience by Becoming a Circus Arist. Journal of Refugee Studies. Vol 32, Issue 4.
  • Vieno, A., Helander, J. & Saari, J. (2017). Osaamisperusteisuudesta osaamisidentiteettiin. HAMK Unlimited Journal (29.12.2017).
  • Winterbottom, C. & Mazzocco, P. (2015). Empowerment through pedagogy: positioning service-learning as an early childhood pedagogy for pre-service teachers. Early Child Development and Care, 185(11-12), 1912–1927.

Oppimisen taika – sosiaalinen sirkus työelämätaitojen tukena -hankkeen rahoittajat ovat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Hämeen ELY-keskus

Kumppanit: Ammattiopisto Live, Sirkus Magenta ja Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu

Sisällys