ISBN 978-952-7225-43-1

Nina Finell, Eija Kärnä, Tarja Römer-Paakkanen, Hannu Vahtera ja Tanja Vesala-Varttala (toim.)

Paras syntyy yhdessä – luovia ratkaisuja liiketoimintaan

Tulevaisuuden työelämätaitojen tuottaminen elinkeinoelämän käyttöön on tärkeää niin yksilöille, liike-elämälle kuin yhteiskunnallemme. Elinkeinoelämälle osaavan henkilöstön saatavuus vaikuttaa suoraan yrityksen kilpailukykyyn, tulokseen ja uudistumiskykyyn, myötävaikuttaen näin yrityksen houkuttelevuuteen potentiaalisena työnantajana. Yksilötasolla tarve oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja luovaan hyödyntämiseen korostuu työelämän jatkuvasti muuttuessa. Korkeakoulujen opetuksen ja asiantuntijuuden uudistumisessa kyvykkyys joustavasti vastata työelämämurroksen asettamiin osaamistarpeisiin läheisessä työelämäyhteistyössä on olennaista.

Tämä julkaisu havainnollistaa eri ratkaisuja ja yhteistyön tapoja, joita Haaga-Heliassa olemme kokeilleet osana jatkuvaa vuoropuheluamme liike-elämän kanssa. Julkaisu koostuu yhteensä 38 artikkelista, jotka monipuolisesti esittelevät työtämme uusien teknologioiden ja osaamisalueiden parissa. Näiden esimerkkien avulla lukijoille avautuu näköalapaikka tuoreisiin näkökulmiin nykyaikaisten laboratoriotilojen ja liiketoiminnan kehittämisen prosessien hyödyntämisestä liike-elämän käytännön ongelmien ratkaisussa ja uuden akateemisen tiedon tuottamisesta yhteiskunnan tarpeisiin.

Julkaisu on suunnattu yrityksille, liike-elämän ammattilaisille, jatkuville oppijoille ja korkeakoulujen asiantuntijoille ja tutkimusyhteisöille.

Sisällysluettelo

Esipuhe

Tulevaisuuden työelämätaidot ja tämän osaamisen tuottaminen elinkeinoelämän käyttöön on tärkeää niin yksilöille, liike-elämälle kuin yhteiskunnallemme. Vaikka tulevaisuuden ennakointi on haastavaa, voimme varmuudella odottaa teknologisen kehityksen ja kiihtyvän työelämämurroksen entisestään kasvattavan kysyntää uusille innovatiivisille ratkaisuille, osaamiselle, vuorovaikutukselle ja yhteistyölle.

Elinkeinoelämälle kysymys osaavan henkilöstön saatavuudesta on ilmeinen ja vaikuttaa suoraan yrityksen kilpailukykyyn, tulokseen ja uudistumiskykyyn. Osaamisen johtamisen merkitys korostuu oppimisen siirtyessä enenevästi työpaikoille, vaikuttaen myös yrityksen työnantajamielikuvaan ja houkuttelevuuteen potentiaalisena työnantajana. Yksilötasolla tarve jatkuvaan oman osaamisen kehittämiseen ja luovaan hyödyntämiseen läpi työuran korostuu. Korkeakoulujen menestykselle olennaiseksi muodostuu näiden kyvykkyys vastata työelämämurroksen asettamiin osaamistarpeisiin joustavasti ja läheisessä työelämäyhteistyössä. Tulevaisuuden hyvinvoinnin ja yhteiskuntamme kilpailukyvyn kannalta on ratkaisevan tärkeää, että onnistumme.

Tämä julkaisu havainnollistaa erilaisia tapoja, ratkaisuja ja yhteistyön muotoja, joita olemme kokeilleet jatkuvassa vuoropuhelussamme liike-elämän kanssa. Artikkelimme esittelevät monipuolisesti tekemäämme työtä uusien teknologioiden ja osaamisalueiden parissa, tarjoten tuoreita näkökulmia nykyaikaisten laboratoriotilojen ja liiketoiminnan kehittämisen prosessien hyödyntämisestä käytännön ongelmien ratkaisussa. Julkaisua varten pyysimme asiantuntijoitamme esittämään esimerkkejä ratkaisuista, missä Haaga-Helia on yhteistyössä kumppaniensa kanssa uudistanut osaamista ja edistänyt tulevaisuuden työelämätaitoja sekä tuottanut uuttaa akateemista tietoa yhteiskunnan ja liike-elämän tarpeisiin. Iloksemme saimme runsaasti ehdotuksia, joista toimituskuntamme valikoi julkaisuun yhteensä 38 ajankohtaista ratkaisua. Jaoimme artikkelit kolmeen kategoriaan, jotka kuvaavat saavutettujen ratkaisujen antia lukijoillemme. Nämä kategoriat ovat: 1) innovatiivisia ratkaisuja, 2) monialaisia näkökulmia ja 3) tulevaisuuden osaamista.

Yhtä oikeaa tapaa yhteistyöhön ei ole. Yhteistä esittelemissämme parhaissa käytänteissä ja onnistumisissa on teksteistä välittyvä ennakkoluuloton asenne, tekemisen ilo ja sitoutuminen. Ratkaisuissa korostuvat monialaisuus, innovatiivisuus ja laajan yhteistyöverkostomme tarjoamat mahdollisuudet yhteiskehittelyyn. Kerta toisensa jälkeen kohtaamiset opiskelijoiden, ammattilaisten, asiantuntijoiden ja opettajien välillä todistavat, että onnistunut yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden nostaa esiin uusia näkökulmia, ajatuksia ja luovia ratkaisuja. Selvää on, ettei menestys ole nollasummapeli jossa toisen voitto on toisen tappio. Päinvastoin, yhteistyön seurauksena arvo lisääntyy ja kaikki voittavat.

Julkaisumme artikkelit ovat tarkoituksella tiiviitä ja jäsennelty siten, että lukija voi tutustua niihin sekä yksittäisinä teksteinä että kokonaisuutena. Kaikkea ei myöskään ole omaksuttava kerralla, ja toivommekin Sinun voivan palata julkaisumme pariin eri tilanteiden edellyttämillä tavoilla nyt ja tulevaisuudessa. Toivottavasti teos herättää uusia ajatuksia ja ideoita.

Inspiroivia ja miellyttäviä lukuhetkiä!

Teoksen toimittajat

Innovatiivisia ratkaisuja

Monialaisia näkökulmia

Tulevaisuuden osaamista

1. SalesLab vuorovaikutuksen ja digipalveluiden kehittäjänä

Digitalisaation ja muuttuneen ostokäyttäytymisen takia myynnin vuorovaikutusosaamisen merkitys on kasvanut niin digikohtaamisissa kuin kasvokkain kohtaamisissa. Haasteeseen vastaamiseksi Haaga-Heliassa avattiin lokakuussa SalesLab, jossa hyödynnetään tunnetekoälyä ja biometriikkaa mittaamaan ihmisten tunnereaktioita vuorovaikutustilanteissa kaikissa kanavissa.

Digitalisaatio ja muuttunut ostokäyttäytyminen ovat aiheuttaneet myyntiorganisaatioille uudenlaisia haasteita. Ostajille siirtynyt valta ja halu tehostaa ostoprosesseja ovat johtaneet siihen, että ostajat odottavat kasvokkain tapahtuvilta myyntitapaamisilta enemmän arvoa ja toisaalta digikanavissa tapahtuvista kohtaamisista hyvää ja yhdenmukaista asiakaskokemusta. (Kock & Rantala, 2017)

B2B-puolella myyjän odotetaan olevan niin hyvin valmistautunut, että tapaamisessa voidaan edetä suoraan selvittämään ostajan varsinaisia haasteita. Valmistautuminen vuorovaikutustilanteeseen edellyttää uudenlaisia tapoja hankkia tietoa ostajasta, ja edistyneet myyntiorganisaatiot hyödyntävät esimerkiksi sosiaalista mediaa, botteja, analytiikkaa ja uusimpana tekoälyä. Varsinaisessa kohtaamisessa paine onnistuneeseen vuorovaikutukseen on kova. Myyjällä on oltava tiedollisten taitojen lisäksi vuorovaikutustaitoja ja adaptoitumiskykyä. (Verbeke, Dietz, & Verwaal, 2010) Vuorovaikutustaitoja ja adaptoitumista voi kehittää esimerkiksi hyödyntämällä tunnetekoälyä, joka tunnistaa ja mittaa tunteita vuorovaikutuksen aikana.

Mutta miksi myyjien ja markkinoijien tulisi olla kiinnostuneita tunteiden tunnistuksesta tekoälyn avulla? Entä miten tunteita voidaan käytännössä tunnistaa?

 

Kohtaamisten kehittämistä

 

On tiedossa, että ostajat eivät aina käyttäydy kuten sanovat. Neurotieteissä on havaittu, että tiedostamattomatkin tunteet ohjaavat päätöksiä. Siksi tunteiden tunnistaminen muutoin kuin itsearvioinnin perusteella auttaa tuottamaan arvokasta tietoa, jonka avulla voidaan tuottaa parempia asiakaskokemuksia, suunnitella parempia palveluja sekä oppia taitavammaksi vuorovaikutustilanteissa niin kasvotusten kuin digitaalisesti. Digitaalisia kosketuspisteitä kehittäessä on tärkeä tietää, millainen asiakkaan kokemus asioinnista on. Todellisesta käyttötilanteesta on vaikea saada selville asiakkaan tunnekokemusta, joten paras tapa varmistaa hyvä asiakaskokemus on testata etukäteen potentiaalisten asiakkaiden tunnereaktioita ja kehittää palvelua palautteen mukaisesti, ennen sen käyttöönottoa.

Haaga-Helian SalesLab tarjoaa kokeellisen ympäristön, jossa voidaan simuloida ja testata erilaisia toimintamalleja. Mallien toimivuudesta saadaan faktapohjaista mittaustietoa tai potentiaalisten asiakkaiden arvioita. Näin yritys voi testata kehittämistoimet ennen kuin siirtää ne oikeaan bisnesympäristöön.

Labissa tunteita mitataan tunnistamalla kasvojen makroilmeitä. Mittaus tehdään tunnetekoälyohjelmistolla, joka tunnistaa kasvot ja asettaa kameran tuottaman kuvan päälle yli kolmekymmentä kasvojen mittauspistettä, joiden muutoksia tekoäly analysoi. Kulmakarvoja ja suuta ympäröivät alueet ovat erityisen tärkeitä ilmeiden ja tunteiden tunnistamisessa. Ohjelmistossa kasvojen ilmeet kytkeytyvät amerikkalaisen psykologi Paul Ekmanin 1970-luvulla tekemään luokitteluun seitsemästä perustunteesta – ilo, suru, hämmästys, ylenkatse, inho, suru ja viha. (Ekman 1999) Ilmeet ovat yleismaailmallisia, ja laajat Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa tehdyt tutkimukset ja noin seitsemän miljoonan kasvon tietokanta ovat kehittäneet algoritmit tunnistamaan tunteita luotettavasti eri kansallisuuksista ja sukupuolilta.

Kun tunteita mitataan laboratorio-olosuhteissa, luotettavuutta voidaan kasvattaa käyttämällä useita mittaustapoja. Biometriikka eli kehon reaktioiden mittaaminen ja kyselytutkimus yhdistettynä kasvojen ilmeiden tunnistamiseen tukee mittausta ja toisaalta paljastaa ristiriitaisuudet. Myyjät voivat saada arvokasta tietoa kehityskohteista, kun mitataan erilaisten ostajatyyppien tunnereaktioita saman myyjän tapaamisissa. Tunnereaktiot voidaan paikantaa myyntikeskustelun tunnepiikkejä aiheuttaneisiin kohtiin, jolloin saadaan selville mikä kohta keskustelussa aiheutti reaktion. Niin myyjä pystyy hiomaan suoritustaan haasteellisissa kohdissa ja välttämään haitallisen toimintatavan jatkossa.

Joskus arvoa voi tuottaa pelkästään myyjän omien kasvonilmeiden analysointi, sillä omien ilmeiden merkitys välittämälleen viestille on tärkeä. Entäpä, jos tunnetekoäly tulkitsee myyjän ilmeen vihaiseksi aina kun hän ehdottaa ratkaisua? Silloin on hyvä tiedostaa ilmeensä ja hallita niitä paremmin. Myös ryhmille puhumista voi harjoitella Labissa ja saada selville, millaisen tunnereaktion puhe herättää eri kohderyhmissä.

 

Digipalveluita ja käytettävyystutkimusta

 

SalesLabin avulla on mahdollista kehittää toimivia digipalveluita, jotka tuottavat hyvän asiakaskokemuksen. Yhdessä verkkokaupan kehittämiseen tarkoitetun eComLabin kanssa voidaan kehittää koko digitaalista asiakaspolkua ja sen kosketuspisteitä sekä verkkokauppaa. Tunnereaktioiden mittaaminen digitaalisissa kosketuspisteissä tuo arvokasta lisätietoa asiakaskokemuksesta. Esimerkiksi chatbottien käyttö yleistyy kovaa vauhtia, mutta niiden käyttöönottoa kannattaa testata, jotta se tuo lisäarvoa. Missä tilanteessa chatbottia kannattaa käyttää, ja milloin henkilökohtainen palvelu on toimivampaa? Chatbottien dialogeja voidaan kehittää sellaisiksi, että ne aiheuttavat asiakkaalle myönteisen tunnereaktion mahdollisen turhautumisen sijaan.

Kaikkia muitakin digitaalisia palveluita voidaan kehittää samalla periaatteella, eli normaaliin käytettävyystutkimukseen voidaan yhdistää uudenlaisia elementtejä – tunnereaktiot sekä silmänliikkeet. Silmänliikekameralla nähdään missä katse viipyy pisimpään, missä järjestyksessä katse liikkuu ja mitä katsojalta kenties jää kokonaan huomaamatta. Yritys voi testata miten asiakkaat kokevat vaikkapa heidän verkkopalvelunsa tai sovelluksen ja kehittää sitä palautteiden perusteella.

SalesLabin avulla on mahdollista nostaa vuorovaikutustilanteiden ja digitaalisen palvelukokemuksen kehittäminen aivan uudelle tasolle. Kun kehittämistoimia testataan Labissa, bisnesympäristöön voidaan lanseerata hyvin toimiva palvelu. Vastaavia laboratorioita on maailman huippuyliopistoissa kuten Harvardissa, Stanfordissa ja MIT:ssä. Haaga-Helian SalesLabia on ainoa laatuaan Suomessa, ja sitä hyödynnetään niin koulutuksessa, tutkimuksessa kuin yritysten toiminnan kehittämisessä.

 

Heidi Kock, projektipäällikkö, KTM

Kock toimii Haaga-Heliassa myynnin tutkijana ja kouluttajana sekä SalesLabin managerina.

 

Lähteet:

Ekman, P. 1999. Facial expressions. In T. Dalgleish, & M. Power (Eds.). Handbook of cognition and emotion (pp. 301–320). New York: John Wiley.

Kock, H & Rantala, T. Innovating Use of Digital Channels in B2B Sales with Customers. 28th Ispim innovation conference. June 2017, Vienna, Austria.

Verbeke, W., Dietz, B., & Verwaal, E. 2010. Drivers of sales performance: a contemporary meta-analysis. Have salespeople become knowledge brokers? Journal of the Academy of Marketing Science, 39(3), 407–428. https://doi.org/10.1007/s11747-010-0211-8

2. eComLab kehittää ja kansainvälistää verkkokauppoja

Verkkokauppojen perustaminen on helppoa, mutta haasteena on saada kauppaan kävijöitä, päästä kansainvälisille markkinoille ja kasvattaa myyntiä. Haaga-Helian eComLab vastaa tähän tarpeeseen tuomalla opiskelijat yritysten kehittämistiimeiksi ja tarjoamalla uusia digitaalisia työkaluja verkkokaupan kehittämisen tueksi. Se on uudenlainen oppimis- ja kehitysympäristö verkkokauppojen ja digitaalisten palvelujen kehittämiselle.

Verkkokaupan kautta on mahdollisuus tavoittaa isoja markkinoita ja kasvaa ilman isoja investointeja kiinteisiin kuluihin. Suomalaisilla yrityksillä on hyviä ja laadukkaita tuotteita, ja entistä enemmän myös kuluttajia koskettavia tarinoita.

Mutta miten pärjätä kilpailussa kansainvälisten verkkokauppojen kanssa?

 

eComLab verkkokaupan kehittämisen boosterina

 

Verkkokaupan rooli ostamisessa on kasvanut merkittävästi. Toimiessaan osana monikanavaista liiketoimintaratkaisua verkkokauppa luo puitteet vaivattomaan asiakaskokemukseen. Haaga-Helia on 1,5 vuoden ajan kehittänyt pieniä suomalaisia verkkokauppoja sekä auttanut näitä kansainvälistymisen ensiaskeleissa. Haaga-Helian eComLab on uudenlainen kehittämisympäristö, jonka tavoitteena on kouluttaa uusia verkkokaupan osaajia ja auttaa suomalaisia verkkokauppoja kasvamaan ja kansainvälistymään. Se toimii myös alustana asiakaskohtaamisen kehittämiselle, mikä voi olla keskeinen tekijä liiketoiminnan menestyksessä. Asiakas odottaa sujuvaa asiakaskokemusta asioidessaan sekä online että offline- marketeissa. Asiakkaan mielenkiinto on saatava herätettyä 10 sekunnin videopätkillä tai muilla osuvilla kohdennetuilla viesteillä.

ecomlab

Haaga-Helialla on tutkinto-opiskelijoita yli 70 eri kansallisuuksista, ja eComLab -hankkeen toteuttamiseen ovat osallistuneet esimerkiksi Haaga-Helian japanilaisia opiskelijoita. Heidän osallistumisensa ansiosta hankkeeseen osallistuvat yritykset ovat saaneet käytännön markkinatietämystä kohdealueelta Japanista ja ovat voineet myös testata tuotteiden kohtaamaa asiakaspalautetta ja kysyntää markkinoilla. Olemme myös hyödyntäneet Haaga-Helian erittäin laajaa kansainvälistä korkeakouluverkostoa hankkeessa. Esimerkiksi Pietarin valtion yliopisto on osallistunut aktiivisesti Venäjällä tapahtuvien analyysien ja testausten laatimiseen. Japanin osalta hankkeen markkina-analyyseihin toivat vielä syvyyttä Tokion Toyo:n yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijat, jotka syventävät jo tehtyjä verkkokauppa suunnitelmia.

 

Tavoitteena globaali verkkokauppa – miten liikkeelle?

 

Olemme noin 20 yrityksen kehittämisen kautta päätyneet rakentamaan eComLabin siten, että se mukailee asiakkaan ostopolun vaiheita: Nähdä ja löytää, Sitouttaa, Ostaa ja Huolehtia. Näiden vaiheiden avulla voimme pureutua kunkin yrityksen verkkokaupan kehittämisessä tunnistettuihin kipupisteisiin, ja tarjota juuri siihen kehitettyjä digitaalisia työkaluja sekä diginatiiveista koostuvia opiskelijatiimejä avuksi. Liikkeelle voidaan lähteä verkkokaupan toimivuuden testaamiselle, jossa koeostojen kautta hahmottuu asiakkaan ostopolku ja tunnistetaan siihen liittyvät kehittämiskohteet esimerkiksi tuotekuvausten informaatio, mobiiliversion toimivuus tai verkkokaupassa liikkumisen sujuvuus.

Verkkokaupan hakukoneoptimointiin ja asiakkaan sitouttamiseen on labissä olemassa digitaaliset työkalut. Jo tutustuttamalla yrityksiä olemassa olevien työkalujen tuottamaan informaatioon, voimme avata yritysten silmiä siitä, miten verkkokaupan toiminnallisuutta tulisi kehittää. Samalla opiskelijat oppivat yritysten kehittämisprojektien kautta digimarkkinoinnin taitoja ja tutustuvat käytössä oleviin verkkokaupan kehittämisen työkaluihin.

 

Tervetuloa mukaan eComLabiin!

 

Kansaintaloudellisesti haaste on suomalaisten ostojen keskittyminen ulkomaisiin verkkokauppoihin. Joillain tuotealueilla jopa 70 % ostoksista tulee ulkomaisista verkkokaupoista. Haaga-Helia haluaa olla mukana suomalaisten verkkokauppojen kehityksessä globaaleilla markkinoilla sekä tuottaa tähän liittyvää osaamista opiskelijoillemme. Tervetuloa mukaan eComLab -ympäristöön! #eComLab

http://www.haaga-helia.fi/fi/saleslab

 

Marko Mäki, yliopettaja, KTL

Tuija Toivola, TKI-päällikkö, KTT

3. Palvelumuotoilu kiertotalouden liiketoimintamallien muotoilussa

Kiertotalous tarjoaa merkittäviä uusia liiketoiminta-avauksia ja kasvupotentiaalia. Potentiaalin realisoiminen edellyttää liiketoimintamallien uudistamista sekä verkostomaista yhteistyötä arvoketjun eri toimijoiden kanssa. Haaga-Helia on toteuttanut useita käytännön hankkeita kiertotalouden edistämiseksi ja onkin osaamisen ja kokemuksen takia erinomainen kumppani tähän työhön.

SITRAn selvityksen mukaan suomalaiset yritykset, erityisesti valmistavassa teollisuudessa, ovat jonkin verran käynnistäneet kiertotalouteen liittyviä pilotteja, mutta isompia tai radikaalimpia muutoksia liiketoiminatamalleihin ei ole tehty. Varsinaisesti kiertotalouden periaatteita ei vielä ole liiketoiminnassa sovellettu tai niiden soveltamista ei ole edes aloitettu. Tämä tarkoittaa, että kiertotalouden liiketoimintamahdollisuudet ovat vielä pitkälti hyödyntämättä. Haaga-Helia on tarttunut haasteeseen tarjoamalla yrityksille kiertotalouden kehittämishankkeita opiskelijavetoisissa projekteissa.

 

Kiertotalouden hyödyt esiin

 

Arviot kiertotalouteen siirtymisen taloudellisista vaikutuksista vaihtelevat, mutta joidenkin arvioiden mukaan ne tarkoittavat noin biljoonan (eli miljoonan miljoonan) dollarin arvosta uutta liiketoimintaa globaalisti. Euroopassa kiertotalouden mukanaan tuomien ympäristöhyötyjen ja sosiaalisten hyötyjen on arvioitu lähentelevän 1,8 biljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Suomessa Sitra on tunnistanut, että resurssien kierron tehostaminen tarjoaa Suomen kansantaloudelle 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä. Luvut ovat päätähuimaavia ja tarjoavat merkittäviä uusia liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia.

Kaikesta kiertotalouden tuomasta hyvästä sekä liiketoimintamahdollisuuksista huolimatta suurin osa yrityksistä ei vielä ole tarttunut sen mahdollisuuksiin. Tästä syystä kiertotalouden jopa laajat ja kannattavuuden näkökulmasta selkeät hyödyt jäävät vain akateemiseksi harjoitukseksi ja poliittiseksi retoriikaksi. Useissa yrityksissä on esimerkiksi jo pitkäjänteisesti kehitetty energia- ja materiaalitehokkuutta sekä jätteiden hallintaa. Kiertotaloudessa on kuitenkin kyse ensisijaisesti koko arvoketjun tarkastelusta, jossa mietitään kokonaan uusia tapoja suunnitella, valmistaa, jaella, käyttää ja poistaa tuotteita. Edut ja hyödyt syntyvät usein systeemisessä tarkastelussa eivätkä välttämättä realisoidu minkään yksittäisen toimijan kohdalla yksin. Osin tästä syystä monille yrityksille ja toimijoille on vielä epäselvää mitä kiertotalous ja kiertotalouden mukaiset liiketoimintamallit voisivat oikeasti oman yrityksen kohdalla ja omalla toimialalla tarkoittaa ja merkitä.

 

Palvelumuotoilulla asiakaslähtöistä ajattelua

 

Miksi siirtyminen lineaarisista talousmalleista kiertotalouteen on sen selkeistä hyödyistä huolimatta usein niin tuskaisen hidasta? Miten siihen siirtymistä voitaisiin edistää/helpottaa?

Pohjimmiltaan kyse on yritys- ja tuotelähtöisen näkökulman muuttamisesta aidosti asiakaslähtöiseksi ja ongelman ratkaisuun keskittyvään ajatteluun. Tämä vaatii yritykseltä uudenlaista joustamista sekä kykyä ja halua tehdä yhteistyötä arvoketjun muiden toimijoiden kanssa. Asiakkaan tosiasiallinen tarve täytyy identifioida riittävän hyvin, jotta se pystytään ratkaisemaan uudella tavalla, uusia teknologioita hyödyntäen mahdollisimman ekologisesti ja kiertotalouteen tukeutuen. Ratkaisun, ja oikeastaan jo asiakkaan ongelmankin löytyminen edellyttää yhteistyötä yli yritysrajojen. Haaga-Helialla on myynnin, palveluiden kehityksen sekä myynnin vuorovaikutuksen huipputalona erinomaiset eväät tämän näkökulmamuutoksen tekemiseen.

Palvelumuotoilu on yksi ratkaisu siihen, miten kiertotalouden liiketoimintamallin käyttöönottoa voisi helpottaa. Palvelumuotoilun avulla yritykset voisivat kehittää tai luoda kokonaan uusia palvelukonsepteja, jotka perustuisivat vankalle asiakasymmärrykselle, jolloin ne palvelisivat asiakkaan todellisia ja tunnistettuja tarpeita. Palvelumuotoilu tarkoittaa asiakaslähtöistä kehittämistä ja asiakkaan kanssa yhdessä testattavia ja kehitettäviä mahdollisuuksia. Liiketoimintamallimuotoilu taas viittaa yrityksen toimintalogiikan arviointiin ja kehittämiseen erilaisten vaihtoehtoisten liiketoimintamallien avulla. Yksinkertaisimmillaan liiketoimintamalli kuvaa miten yritys luo arvoa eli miten liiketoiminta on organisoitu. Kiertotalouteen siirryttäessä tarve uudistaa liiketoimintamalleja on akuutti.

Kiertotalouden liiketoimintamallien kehittämisessä on tarpeen siirtyä teknologisten ratkaisuiden sijasta tai niiden lisäksi asiakkaat ja kuluttajat huomioivaan palveluiden muotoiluun ja rakentamiseen. Kiertotalous edellyttää monen toimijan yhteistyötä ja yksipuolisella teknologisella tarkastelulla jää usein tärkeä, ellei tärkein elementti, eli kuluttaja huomioimatta. Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali saadaan parhaiten hyödynnettyä, kun kehittämisestä tehdään kokonaisvaltaisempaa ja osallistavampaa, esimerkiksi palvelumuotoilun avulla.

 

Innovatiivisia ratkaisuja kiertotalouden ja liiketoiminnan yhdistämiseen

 

Kiertotalouden liiketoimintamalleista merkittävimmät ovat (1) jakamisalustojen hyödyntäminen esimerkiksi vajaakäytössä olevien laitteiden ja koneiden vuokraamiseen ja vaihtoon, (2) kierrätettävien materiaalien ja uusiutuvan energian käyttö sekä resurssitehokkaisiin kiertoihin perustuvat ratkaisut, (3) tuotteen tarjoaminen palveluna, (4) tuotteen elinkaaren pidentäminen ennakoivalla huollolla, uudelleenmyynnillä ja uudelleenvalmistuksella ja (5) elinkaarensa loppuun tulleiden tuotteiden ja raaka-aineiden takaisinkeräys ja uudelleenhyödyntäminen. Näistä kaikki edellyttävät laajempaa yhteistyötä ja systeemistä lähestymistapaa liiketoimintamallin rakentamiseen.

Haaga-Helia toteuttaa yhdessä yritysten ja opiskelijoiden kanssa palvelumuotoilua ja liiketoimintamallien kehittämistä yhdistäviä hankkeita, joiden tavoitteena on arvioida yrityksen näkökulmasta toimivimpia kiertotalouden ratkaisuja. Hankkeiden lopputuloksena on mm. pelastettu ruokahävikkiä, vähennetty muovijätteen määrää ja löydetty uusia ratkaisuja valituille jätevirroille. Esimerkiksi Hävikkiruokaravintola Loopin kanssa ideoimme uusia palvelukonsepteja toiminnan laajentamiseksi sekä mietimme kohderyhmälähtöisesti yritysidean sekä kiertotalouskytköksen viestintää. Alkolle pohdimme keinoja kannustaa asiakkaat pantillisen ostoskassin käyttöön. Opiskelijat ovat saaneet arvokasta kokemusta kiertotalouden suunnittelun kehityskaaresta sekä kiertotalouden monialaisuudesta ja yritykset taas valmiita konsepteja käyttöönotettavaksi. Joko sinä olet valmis näkemään yrityksesi kiertotalousyrityksenä?

 

Minna-Maari Harmaala, yliopettaja, liiketalous, KTT

4. Innostuksen kulttuurin rakentaminen on jokaisen asia

Kun uusi teknologia poistaa rutiiniluontoisia töitä, on jäljelle jäävissä tehtävissä yhä tärkeämpää yksilöllinen ja yhteisöllinen uudistuminen. Se onnistuu vain, jos työntekijät voivat kokea merkityksellisyyttä ja innostusta omassa työssään. Tämä vaatii aktiivisuutta esimiehiltä ja koko työyhteisöltä.

Innostus on enemmän kuin työtyytyväisyys, se kuvaa sitä, millä asenteella ja intensiteetillä työntekijä suhtautuu työhönsä. Tutkimme Leading Passion -hankkeessa, miten työntekijöiden innostusta voidaan johtaa. Loppupäätelmänä annoimme äkkiseltään kenties oudolta tuntuvan neuvon: esimiehen ei tarvitsekaan yrittää inspiroida työntekijöitään. Innostus syntyy jokaisessa itsessään, jos on syntyäkseen.

Paras syntyy yhdessä

Esitimme hankkeemme lopputuotoksena syntyneessä ”Ihan intona” –kirjassamme, että innostuksen kulttuuri voimistuu pienten askeleiden, jokapäiväisen oppimisen ja kokeiluiden kautta. Esimies voi toki olla ratkaisevassa roolissa, jotta tällaiseen kulttuuriin perustuva ilmapiiri rakentuu. Hän voi esimerkiksi organisoida työtehtäviä ja rakentaa yhteistyömalleja sekä puuttua innostuksen esteisiin. Innostukselle suotuisten olosuhteiden luominen ei ole kuitenkaan pelkästään esimiehen asia. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa innostuksen kulttuuriin kiinnittämällä huomiota seuraaviin asioihin.

  1. Ota selvää, mikä kollegoitasi innostaa

Innostuminen on yksilöllistä. Meistä jokainen innostuu – ja jättää innostumatta – eri asioista. Kollegan ilmeistä, eleistä tai muusta ulkoisesta käytöksestä ei voi tietää, mikä häntä innostaa. Tulkintojen sijaan kannattaa kysyä, mikä toista innostaa. Ihmisen innostusprofiili ei ole myöskään pysyvä, vaan työtehtävät, -historia ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, mikä tehtävä, aihe tai haaste kussakin tilanteessa ja ajassa innostaa eniten.

  1. Rohkaise muita kehittämään työtään ja oppimaan uutta joka päivä

 Työntekijä on oman työnsä paras mahdollinen asiantuntija. Sen takia hänelle kannattaa antaa mahdollisuuksia kehittää omaa työtänsä. Oman työn kehittäminen lisää autonomiaa, joka lisää innostusta. Osaamisen kehittäminen edellyttää sitä, että työntekijä tuntee, että häneen luotetaan. Pelokkaana on raskasta, kenties jopa mahdotonta uudistua. Jokainen voi rohkaista kollegoita ottamaan pieniä askeleita yksilöllisen ja yhteisen osaamisen uudistumiseen joka päivä.

  1. Tue kokemusta siitä, että jokainen on työyhteisön merkityksellinen jäsen

Jos ihminen ei koe, että hänen työtään arvostetaan, alkaa kierre, joka johtaa ”me ollaan täällä vain töissä” -apatiaan. Kollegan osoittama arvostus voi olla tärkeämpi kuin esimiehen, tuntevathan työtoverit usein esimiestä paremmin, mistä työn laatu syntyy ja mitä on onnistuneen työsuorituksen takana. Työntekijä, joka kokee olevansa arvostettu, tekee usein jopa enemmän, kuin mitä häneltä odotetaan. Innostus ruokkii onnistumista ja onnistuminen innostumista.

  1. Kutsu muut työyhteisön jäsenet mukaan kehittämään työtä ja opi uutta joka päivä

Yhteisöllisyyden kokemus on yksi innostuksen tärkeistä elementeistä. Yhteinen työn kehittäminen ei saa jäädä vain korulauseiden tai kerran vuodessa tapahtuvien kehittämispäivien varaan, vaan siitä pitäisi tehdä osa jokapäiväistä yhteistä työtä. Uusien kokeilujen epäonnistuminen on oletettavaa. Jos epäonnistumiselle ei anneta työyhteisössä tilaa, ei uudistuminenkaan ole mahdollista.

  1. Älä suostu siihen, että omaa tai muiden innostusta nujerretaan

Innostus on valitettavan helppo tappaa. Kollegan innostuksen lannistamista voisi verrata varkauteen, josta kärsivät paitsi lannistettu, myös työnantaja. Kun innostus lannistetaan, ei työntekijä uskalla tuottaa lannistamisen pelossa uusia ideoita ja näin organisaatio menettää tulevaisuuden potentiaaliaan. Innostuksen lannistamiseen ei kannata suostua omalla eikä toisen kohdalla, vaan innostusta kannattaa vaalia, perustuuhan koko työyhteisön tulevaisuus siihen, miten kaikkien työntekijöiden innostus saadaan liekkeihin.

Jokainen organisaatio voi löytää oman tapansa rakentaa innostuksen kulttuuria. Innostuksen kulttuuri tukee työntekijöiden sisäistä motivaatiota ja parhaimmillaan synnyttää roihun joka uudistaa koko organisaatiota. Toisten arvostaminen, yksilöllisyyden ymmärtäminen ja keskinäinen luottamus ovat keskeisiä elementtejä innostuksen kulttuurin rakentamiselle. Näiden vaaliminen ei ole vain johdon asia, vaan jokainen voi vaikuttaa niihin.

Innostus työssä ei ole jatkuvaa leijailua huipputunnelmissa, vaan usein raskaaltakin tuntuvaa sitkeää puurtamista päämäärän suuntaan. Jos kuitenkaan mikään ei innosta töissä, saattaa olla aika pohtia, miten työn innostuksen voisi löytää uudelleen.

 

Johanna Vuori, yliopettaja, HT

 

Kuva: Anna af Hällström

5. Palvelukehitys digitaalisessa ympäristössä

Vertailun helppous, läpinäkyvyys ja globaali tarjonta muovaavat markkinoita. Asiakas valitsee sopivan tuotteen tai palvelun – ja päättää missä kanavassa haluaa yrityksen kohdata. Kilpailukyky tarkoittaa aitoa asiakaslähtöisyyttä kaikessa tekemisessä. Haaga-Helian opiskelijat kehittivät Kauppahalli24:lle uusia palveluratkaisuja ja auttoivat sitä samalla kehittymään entistä asiakaslähtöisemmäksi.

Palvelukehityksen ja markkinoinnin murros on nostanut asiakasnäkökulman keskiöön. Aiemmin pelkästään toimenpiteiden kohteena ollut asiakasjoukko nähdään nykyään aktiivisena toimijana palvelujen tuotanto-, osto- ja kulutusprosesseissa. Tämä muutos vaatii asiakaslähtöisen toimintatavan juurruttamista yrityksiin; asiakkaan on oltava keskiössä ja kaiken toiminnan lähtökohtana. Tämä on muuttanut myös kuluttajan ja asiakkaan roolia. Asiakkaalta edellytetään aktiivisuutta palvelutuotannon osapuolena. Erityisesti digitaalisissa itsepalveluvetoisissa palvelukanavissa asiakkaan toiminta vaikuttaa keskeisesti palvelun lopputulokseen.

Olemme Haaga-Heliassa viime aikoina panostaneet laboratorio-tyyppisten ympäristöjen rakentamiseen, jotka edesauttavat digitaalisten palvelutuotteiden ja -mallien kehittämistä. SalesLab ja eComLab tarjoavat täysin uudentyyppisen ympäristön monikanavaisen myynnin, asiakaskohtaamisten ja vuorovaikutustilanteiden tutkimiseen sekä kehittämiseen. Lisäksi hyödynnämme kehitystyössä myös osaavaa ja innovatiivista opiskelijajoukkoamme. Yksi esimerkki tästä on yhteistyöprojektimme Kauppahalli24:n kanssa, jossa opiskelijaryhmät kehittivät verkkokaupalle uusia palveluratkaisuja.

 

Opiskelijat ruoan verkkokauppaa kehittämässä

 

Ruoan verkkokauppa on tehnyt tuloaan pitkään. Keskon pääjohtaja Mikko Helander toteaa Talouselämä-lehden kirjoituksessa (10.9.2018), että Suomessa ruoan verkkokaupan osuus ruokakaupasta on vain 0,5 %, kun esim. Britanniassa luku on 5–8 %. Helander peräänkuuluttaa laadukkaita palveluja. Kuluttajan tulisi saada sopivat ruokatuotteet kotiovelle mahdollisimman pienellä vaivalla ja aikaa säästäen siten, että prosessi on pitkälle automatisoitu.

Haaga-Helian toteutti syksyllä 2018 konseptointiprojektin Seulo Palvelut Oy:lle. Projektissa ICT-alan opiskelijat konseptoivat Kauppahalli24-verkkokauppaan palveluratkaisuja. Tiimien työskentelyyn liittyi opettajan ohjaamana liiketoiminnan tavoitteen määrittelyä, kohderyhmäymmärryksen lisäämistä, ratkaisujen konseptisuunnittelua ja prototyypin rakentamista. Toimeksiantaja osallistui projektiin esittelemällä toimeksiannon, arvioimalla konsepteja sekä osallistumalla tulosten läpikäyntiin projektin päätteeksi.

Ensimmäinen opiskelijatiimi otti työstettäväksi tulevaisuuden verkkokauppakokemuksen. Siinä missä nykyään ruoan verkkokaupat muistuttavat ulkoisesti ja toimintalogiikaltaan mitä tahansa verkkokauppaa, opiskelijat lähestyivät asiakaskokemusta virtuaalitodellisuus edellä. Kauppahalli24:n VR-maailma on virtuaalitodellisuusympäristö, jossa yhdistyy tilaratkaisu, preferenssien mukainen tuotetarjonta, asiakaspalvelija-avatarit ja ostamisen sosiaaliset kontaktit.

Toinen tiimi ideoi Kaappi24-sovellusta, jonka avulla helpotetaan ostoprosessia ja elämänhallintaa. Sovellus pitää kirjaa asiakkaan ostoksista sekä tuotteiden kulumisesta ja vanhenemisesta. Ratkaisu oppii kulutuskäyttäytymisestä, ehdottaa ostettavia tuotteita ja automatisoi ostoprosessia.

Kolmas tiimi suunnitteli Foodmap-toiminnon, jolla ostoskorin tuotteiden alkuperä, tuotantoprosessi sekä kokonaisen ostoskorin hiilijalanjälki tehdään läpinäkyväksi. Kuluttaja näkee myös tuotteille myönnettyjä ympäristömerkkejä ja -palkintoja. Neljännen tiimin FoodSwipe-toiminnolla asiakas voi tilata elämäntilanteisiinsa sopivia valmiita kauppakasseja. Tarkoituksena on, että asiakkaan ei tarvitse miettiä ruokavalioita tai ruokaohjelmia. Ratkaisussa hyödynnetään tekoälyä, joka optimoi ruokalistoja kuluttajaa koskevan ymmärryksen pohjalta.

Tuotetut konseptit avasivat uusia ovia Kauppahalli24-palvelun kehittämiseen. Toimeksiantaja sai tietoa nuorten ruoan verkkokauppaan kohdistuvista odotuksista. He ovat tulevaisuudessa keskeistä kohderyhmää ruoan verkkokaupassa, joten ratkaisut auttavat Seulo Palvelut Oy:tä kehittämään ratkaisuja nimenomaan tulevaisuuden kuluttajille. Ratkaisuissa nousi toimeksiantajalle tuoreina ajatuksina mm. sisältömarkkinointi push-ilmoituksilla sekä tekoälyn ja virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen.

 

Haaga-Helia asiakaslähtöisen palvelukehityksen kohtauspaikkana

 

Digitaalisuus haastaa vanhat palvelumallit ja luo uudenlaista kuluttajakäyttäytymistä. Suomalaiset kuluttajat etsivät haluamiaan tuotteita Amazonin ja Alibaban globaaleilta markkinapaikoilta ja tottuvat sujuvaan ja asiakaslähtöiseen palveluprosessiin. Digitaaliset palvelut ovat jatkuvan ja välittömän asiakaspalautteen kohteena. Palvelujen markkinat ovat varsin usein globaaleja ja kehitystyössä on huomioitava eri markkina-alueiden ominaispiirteet.

Ammattikorkeakoulut luovat erinomaiset puitteet tehdä palvelukehitystyötä, johon voidaan nivoa mukaan yritykset, palvelun loppukäyttäjät ja opiskelijat. Jälkimmäinen ryhmä tuo kokemuksiemme mukaan palvelukehitykseen uusia ”out of the box” -ratkaisuja sekä vahvaa näkökulmaa tulevaisuuden palvelutuotteiden käyttäjiltä.

Haaga-Helian vahva yrityslähtöisyys, laaja opiskelijapotentiaali sekä uudet lab-kehitysympäristöt tarjoavat erinomaiset puitteet palvelujen ja digitaalisten kanavaratkaisujen kehitystyölle. Lab-ympäristöt tarjoavat erinomaisen kehitysympäristön palvelujen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Kehitysympäristössä yhdistyvät opiskelijoiden projektityöt, yritysten tarpeet ja tarvittaessa laaja kansainvälinen korkeakouluverkosto. Kokemuksemme mukaan juuri tämän tyyppiset, eri sidosryhmiä ja verkostoja kokoavat projektit tuottavat hyviä uudenlaisia tuotoksia ja palvelumalleja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toimii palvelujen kehitysalustana, jossa palveluja voidaan kehittää, rakentaa prototyyppejä, kerätä asiakaskokemuksia sekä luoda uusia out-of-the-box ratkaisuja.

 

Marko Mäki, yliopettaja, palveluliiketoiminta ja markkinointi, KTL

Jarmo Sarkkinen, yliopettaja, digitaaliset palvelut, FT

Tuija Toivola, tutkimuspäällikkö, KTT

6. Lisätty todellisuus on tulevaisuuden massamedia

Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) on teknologia, jolla uskotaan olevan erittäin merkittävä vaikutus arkiseen todellisuuteen lähivuosina. Suomesta löytyy paljon AR-osaamista, mutta jos yrityksemme eivät aktivoidu, saatamme menettää AR:n tarjoaman ainutlaatuisen kilpailuedun. Jotta yrityksemme pärjäävät amerikkalaisia ja korealaisia teknologiayrityksiä vastaan, on lisätyn todellisuuden voittoreseptit luotava Suomessa.

Lisätty todellisuus tarkoittaa tietokoneen luomien objektien tuomista reaalimaailman näkymän päälle erilaisia näyttöjä hyödyntäen. AR-teknologia on vuosi sitten lanseerattua Pokemon Go -peliä lukuun ottamatta vielä toistaiseksi suurelle yleisölle melko tuntematon ja sen palvelutarjonta on suhteellisen rajallista mutta kasvaa erittäin nopeasti. Tämän uskotaan muuttuvan erittäin nopeasti lähivuosina, sillä AR:n on ennustettu lähes kaikissa it-alan markkinatutkimuksissa, konferensseissa ja medioissa olevan tulevaisuuden massamediaa.

AR on monelle yritykselle hyvä mahdollisuus, mutta toisaalta se haastaa niitä myös olemaan aktiivisia ja innovatiivisia. Yritykset, jotka jäävät odottelemaan, myöhästyvät auttamattomasti junasta.

 

Lisätty todellisuus on yrityksille ainutlaatuinen mahdollisuus

 

Nopeasti kasvavien AR-markkinoiden koko on vuonna 2017 noin seitsemän miljardia dollaria. Nämä teknologiat muodostavat Business Finlandin arvioiden mukaan vuonna 2020 jopa 150 miljardin dollarin markkinan (TEKES 2017)1, joka tarkoittaa noin 143 miljardin dollarin markkinan kasvua kolmessa vuodessa. Arvostetun ABIReseachin arvion mukaan AR-markkina saavuttaa vuonna 2020 noin 100 miljardin (USD) rajan. Technavion markkina-analyysin AR-markkinan kertyvän vuotuisen kasvuprosentin ennuste vuosille 2016–2020 on 89 %. Digi-Capitalin analyytikkojen mukaan AR:lla on vuonna 2021 yli miljardi käyttäjää ja yli 100 miljardin liikevaihto.

“Suomessa on niin paljon osaamista virtuaali- ja lisätyn todellisuuden alueella, että vientiteollisuutemme ei yksinkertaisesti voi missata tätä mahdollisuutta. Mitään toimialarajoja ei ole. Voit kävellä tietokonemallinnetussa talossa ennen kuin ostat sen, sukeltaa valtameren pohjaan elämysmatkalle, moikata faaraota historiantunnilla tai opetella ajamaan harvesteria. Liiketoimintapotentiaalia emme osaa edes kuvitella vielä. Suomen pitää tulla ensimmäisenä mieleen, kun näitä ratkaisuja aletaan hankkia – laitamme päälle vielä kunnon hintalapun”, sanoo Business Finlandin digijohtaja Pekka Sivonen.

AR:llä on runsaasti sovellusalueita. Yksi erityisen lupaava sovellusalue on matkailuelinkeino, jossa lähtökohtaisesti käyttäjä on tutun elinpiirinsä ulkopuolella, ja jossa hänellä on erityisen paljon ympäristöönsä liittyviä tietotarpeita. Lähitulevaisuudessa tullaan mm. näkemään lokaatiotietoon tai kuvantunnistamiseen perustuvia palveluita, joilla matkailija ravintolan ovea näyttämällä saa saman tien tietoa ravintolan TripAdvisor-arvioinneista ja ympärilleen katselemalla reaaliaikaista tietoa päivän tapahtumatarjonnasta. AR mahdollistaa ostamisen yhdellä kosketuksella ja tarjoaa erinomaisen myyntikanavan, jonka arvioidaan muuttavan jättimäisesti matkailun digitaalista kauppaa. Matkailualalla AR-sovellusten yleistymisen arvioidaan johtavan arvontuotantoketjujen murrokseen, mikä suuruusluokaltaan vastaa internetin synnyn aikaansaamaa voimakasta murrosta 90- ja 00-luvuilla (esim. matkatoimistobusiness).

 

Kuka korjaa potin?

 

Suomessa on kaikki tarvittava osaaminen kasvaa lisätyn todellisuuden supervallaksi. Meillä on Nokian jäljiltä maailmanluokan osaamista mobiiliteknologiasta, sisätilapaikantamisesta ja monesta muusta ratkaisevan tärkeästä teknologiasta, ja VTT on ollut alan uranuurtaja jo yli vuosikymmenen. Suomalainen muotoilu on huippulaatuista, ja palvelumuotoilunkin tontilla olemme maailman kärkimaita. Supercell, Rovio, Small Giant Games ja monet muut maailmanluokan peliyhtiöt ovat esimerkkejä maailmanluokan osaamisesta pelien ja pelillistämisen alueilla, ja Whimin & City Car Clubin kaltaiset toimijat mobility-as-a-service puolella. Suomessa on jopa vireä lisätyn todellisuuden start-up-yritysten ekosysteemi. Kun kakun päälle kirsikkana lasketaan nopeasti kasvava matkailuelinkeino, on helppo uskoa, että meillä on kaikki mitä tarvitaan tulevaisuuden lisätyn todellisuuden AirBNB’iden ja Übereiden kehittämiseen.

Mutta. Osaaminen Suomessa on hajallaan. Minkään edellä mainituista ryhmistä (mobiili, ICT, pelit, muotoilu, matkailu, lisätty todellisuus) yritysten edustajat eivät tunne toisten ryhmien edustajia lainkaan. Käytännössä meillä on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on se, että odottelemme kaksi-kolme vuotta ja otamme sitten käyttöön amerikkalaisten ja korealaisten kehittämät voittajakonseptit, nuo tulevaisuuden Airbnb:t. Toinen on se, että pyrimme aktiivisesti kokoamaan ja törmäyttämään tulevaisuuden voittavien reseptien osat täällä Suomessa, luomme seuraavana sukupolven Nokioita ja Supercellejä. Tilanne muistuttaa jopa hämmästyttävän paljon aikaa jolloin Nokia, Eriksson ja Oulu loivat SMS:n ja sen seurauksena mobiiliteknologian jättiläisiä Suomeen ja Ruotsiin.

Haaga-Helia kantaa korttaan kekoon Sipilän hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvalla BLUE-projektilla, jonka tavoitteena on törmäyttää matkailuyrityksiä, avoimen datan tuottajia ja AR/VR/XR-teknologiayrityksiä. Kolmella kohdealueella (Järvi-Suomi, Turun saaristo & Helsingin seutu) järjestettävissä co-creation-workshopeissa yritykset ideoivat fasilitoidusti AR-palveluaiheioita, joista parhaat jatkavat elämäänsä palvelumuotoiluprojekteina. Lue lisää blueproject.fi

 

Teemu Moilanen, Head of R&D, elämys- ja hyvintointitalous, KTT

7. Miksi myyntiä kannattaa tutkia?

Ammattimainen B2B-myynti on muuttunut vauhdilla viime vuosina. Yritykset eivät voi selviytyä ilman koko yrityksen kattavaa yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Tutkimushankkeisiin osallistuminen yrityksenä hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa ja yrityksiä itseään. Haaga-Heliassa myyntiä tutkitaan sekä käytännön tilanteissa että laboratorio-olosuhteissa.

Digitalisaatio ja globalisaatio merkitsevät sitä, että vanhat käytännöt ja asenteet voivat olla tehottomia. Asiakkailla on runsaasti tietoa ja valtaa, ja he ovat kuluttaja-asiakkaina tottuneita digitaalisiin palveluihin ja erinomaiseen palvelutasoon. Täten myös B2B-liiketoiminnan asiakastarpeet kehittyvät nopeasti ja aiheuttavat epävarmuutta myyntiorganisaatioille. Muuttuneessa tilanteessa tarvitaan entistä enemmän uutta ymmärrystä siitä, miten asiat muuttuvat ja miten muutoksen keskellä voi pärjätä.

 

Tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia ja tarjoaa ratkaisuja haasteisiin

 

Tutkijoiden ja myynnin ammattilaisten on ponnisteltava yhdessä, jotta uutta tietoa ja osaamista yrityksille voidaan kehittää. Tutkijan rooli liiketalouden ulkopuolisena, objektiivisena aineiston kerääjänä ja analysoijana tarjoaa mahdollisuuden tehdä uusia havaintoja ja löydöksiä sekä asiakkaiden että myyntiorganisaation toiminnasta. Näitä tarkastelemalla tutkijat ja myynnin ammattilaiset voivat tehdä yhdessä uusia oivalluksia, jotka auttavat tekemään työtä uudella ja entistä paremmalla tavalla.

Esimerkiksi asiakasvuorovaikutuksen nopea muuttuminen ja uusien kanavien ja viestintätapojen muutos tarjoavat sekä uusia mahdollisuuksia tuottaa arvoa että uusia haasteita myyntitoiminnoille. Suomalaisilla yrityksillä on tyypillisesti korkea asiaosaaminen ja teknologinen osaaminen. Korkean teknologian tuotteet eivät kuitenkaan yksinään riitä globaalissa kilpailussa, vaan tarvitaan kykyä kommunikoida tehokkaasti ja luottamusta herättävästi sekä tehdä yhteistyötä asiakkaiden kanssa läpi asiakkaan ostoprosessin ja palvelun käyttövaiheen. Vieläpä niin, että asiakas voi valita, mitä vuorovaikutuskanavia hän kulloinkin haluaa käyttää.

 

Soveltavaa myynnin tutkimusta aidoista asiakaskohtaamisista

 

Haaga-Helia tekee soveltavaa myynnin tutkimusta, jossa tutkimusaineistona on yrityksen ja sen asiakkaiden data. Aineistosta voidaan tehdä suoraan kumppaniyrityksen kontekstista nousevia

johtopäätöksiä, joita yritys voi hyödyntää ja soveltaa omassa toiminnassaan. Lisäksi Haaga-Helia toteuttaa kokeellisia myynnin tutkimuksia laboratorioympäristössä, jossa voidaan rakentaa yrityksen haluama hyvinkin spesifi tilanne tai sovellus.

Jo tehdyissä myynnin tutkimushankkeissa (esim. Business Finlandin rahoittamat Mania– ja DICIA-hankkeet) olemme havainneet, että myyjien vuorovaikutusosaaminen vaikuttaa ratkaisevasti uusasiakastapaamisten etenemiseen kohti kauppaa. Hankkeiden aikana haastattelimme myyjiä ja heidän asiakkaitaan ja videoimme aitoja B2B-myyntineuvotteluita. Tarkastelimme muun muassa tapaamisen tunnelman ja myyjän ja asiakkaan välisen luottamuksen rakentamista.

Haastatteluaineiston perusteella havaitsimme, että myyjät kokevat olevansa vastuussa tapaamisen tunnelman rakentumisesta. Videoitujen myyntitilanteiden analyysi osoitti kuitenkin, että molemmat osapuolet, myyjä ja asiakas, osallistuvat yhtä lailla tapaamisen tunnelman ja keskinäisen luottamuksen rakentamiseen. Myyjän tehokkain keino saavuttaa yhteinen sävel asiakkaan kanssa liittyy hänen reaktioihinsa asiakkaan toimintaan. Ei siis niinkään siihen, millaisia toimintajaksoja myyjä itse aloittaa. Jos myyjä ajaa voimakkaasti omaa asiaansa, sekä tapaamisen tunnelma että asiakkaan luottamus myyjää kohtaan voivat rapistua.

Olemme myös tutkineet sitä, miten myyjä voi parhaiten saada asiakkaan sitoutumaan seuraavaan askeleeseen kohti kaupantekoa. Tässä tutkimuksessa havaitsimme, että asiakkaan sitoutumiseen johtava prosessi perustuu myyjän ja asiakkaan väliseen monipolviseen neuvotteluun, johon tyypillisesti sisältyy pieniä askelia eteenpäin ja taas taaksepäin. Tästä syystä myyjä ei yleensä voi ajaa tapaamisen alusta alkaen yhtä sitoutumiseen johtavaa ideaa.

 

Myynnin tutkimus hyödyttää sekä yrityksiä että yhteiskuntaa

 

Tutkimustieto suomalaisten yritysten myyntiosaamisesta auttaa kehittämään kaikkien suomalaisten yritysten myyntiä ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Lisäksi se tarjoaa aineistoa, jota voidaan soveltaa suoraan juuri suomalaisessa liiketoimintakentässä. Projekteissa saavutettuja tuloksia voidaan hyödyntää myös korkeakoulun myynnin opetuksessa. Näin tulevat sukupolvet osaavat myydä entistä paremmin ja yritykset saavat työntekijöitä, joilla on ajantasaiset tiedot ja taidot kaupallisiin tehtäviin.

 

Timo Kaski, Head of R&D, TkT

Jarkko Niemi, tutkija, liiketalous, FT

 

Tutkimus- ja kehittämisprojekteja voi ehdottaa ottamalla yhteyttä kirjoittajiin (ks. luku Kirjoittajat).

8. Opiskelijat etsivät journalismille uusia muotoja

Journalismi on elänyt muutoksen kourissa viime vuosikymmenen: lukijamäärät ovat laskeneet ja ilmoituseurot vähenneet. Sekä ansaintalogiikka että sisällöt ovat eläneet ja hakeneet muotoaan. Haaga-Helian opiskelijat ja Aamulehti tuottivat yhteistyössä uusia vaativia sisältöjä Aamulehdelle. Yhteistyö osoitti, että into ja vankka kokemus tuottavat luovia ratkaisuja.

”Sellaisia juttuja, jotka ilman tätä projektia jäisivät tekemättä.”

Näin määritteli Aamulehden featureosaston päällikkö Kimmo Koski yhteisen työelämäprojektimme tavoitteen. Journalistiopiskelijoiden into ja toimeksiantajan kokemus tuottivat Aamulehteen tavallista perusteellisempia ikijuttuja. Opiskelijat olisivat halunneet testata uusia ilmaisumuotoja vieläkin rohkeammin, mutta toimeksiantaja muistutti, että sanomalehden pitää olla lukijalleen helposti lähestyttävä.

Haaga-Helian ja Aamulehden projektissa tarkoituksena oli kokeilla uusia tapoja tehdä journalismia verkon ehdoilla ja toteuttaa juttuja, jotka jäisivät ajankohtaisiksi myös julkaisunsa jälkeen. Jutuissa pyrittiin yhdistämään monia ilmaisumuotoja: tekstiä, kuvaa, videota ja infografiikkaa, kuitenkin sisällön ehdoilla.

Aamulehti on lähtenyt etsimään ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja journalismin kriisiin. Lehti onkin palkittu lukuisissa kansainvälisissä lehtikilpailuissa, ja se on myös pystynyt pitämään lukijoistaan kiinni paremmin kuin monet muut suomalaislehdet.

Haaga-Helian journalismin koulutusohjelma on niinikään tunnustettu rohkeista kokeiluista ja innovatiivisesta tavasta tehdä journalismia. Olemme kokeilleet uusia ilmaisuja sekä eri työelämäprojekteissa että omassa mediassamme.

Tämä projekti oli ensimmäinen yhteistyö Aamulehden kanssa, ja se toteutettiin keväällä 2018. Kokemusta vastaavantyyppisistä projekteista eri toimijoiden kanssa journalismin koulutusohjelmalla on runsaasti.

 

Uusia ratkaisuja syntyy kahden maailman kohtaamisessa

 

Tavoittelimme siis yhdessä jotain uutta, mutta myös sellaista, mihin kumpikaan meistä ei yksin olisi pystynyt. Haaga-Helian journalistiopiskelijoiden ja -opettajien ryhmänä toimme projektiin rutkasti työtunteja, intoa ja näyttämisen halua.

Aamulehti puolestaan antoi meille julkaisualustansa, asiantuntevaa ohjausta, kokeneiden ammattilaisten näkemystä, toimeksiantajan aikaa ja rahaa sekä viikon ohjattua toimitustyöskentelyä Tampereella Aamulehden toimituksessa.Heti alkuvaiheessa näimme kahden maailman kohtaavan: arkirealismin ja ideaalimaailman välillä haettiin kompromisseja pitkin matkaa. Opiskelijat olisivat halunneet pyrkiä vieläkin vaativimpiin teknisiin toteutuksiin. He olisivat halunneet testata esimerkiksi interaktiivisia karttoja tai skaalautuvia datavisualisointeja.

Toimeksiantaja palautti heidät takaisin päivittäisjournalismin maailmaan: sanomalehden lukija on tottunut tietynlaiseen ilmaisuun. Sanomalehden tyyli on tuttu ja helposti lähestyttävä. Tavoitteena on houkuttaa lukijat juttujen äärelle, ei karkottaa heitä pois. Siksi villeimmät visuaaliset ideat karsittiin pois. Se tuntui välillä turhauttavan opiskelijoita – mutta samalla muistutti siitä, kuinka journalistin täytyy aina pitää mielessä julkaisu ja sen lukijat.

Toisaalta opiskelijat joutuivat venymään sisällön suhteen jatkuvasti. Kun tiedonhankinta päätyi umpikujaan, oli etsittävä uusi reitti. Juttuja kirjoitettiin uudestaan ja uudestaan, useita kolme kertaa, toisia viisi, joitakin sitäkin enemmän. Kävi myös niin, että juttuaihe kaatui pitkän tutkivan prosessin päätteeksi. Sellaistakin tapahtuu, ja se on hyväksyttävä.

Opiskelijat työskentelivät monin tavoin osaamisensa äärirajoilla, ja lopulta tietenkin myös lähenevä deadline toi omat paineensa ryhmien työskentelyyn.

 

Kaikki pääsivät maaliin

 

Opiskelijoita projektiin osallistui 20, ja juttuja tehtiin ryhmissä. Projektille oli varattu lukujärjestysaikaa kahtena päivänä viikossa. Aluksi tuo pari päivää viikossa riittikin, mutta projektin edetessä työtahti tiivistyi. Viimeisinä viikkoina teimme töitä päivittäin, myös viikonloppuisin.

Tekijät olivat erittäin sitoutuneita molemmissa päissä. Kimmo Koski käytti runsaasti sekä aikaansa että näkemystään ohjatessaan opiskelijoita. Luottamuksellinen kommunikaatio toimeksiantajan kanssa edesauttoi projektin onnistumista.

Projekti päättyi viikon mittaiseen toimitustyöjaksoon, jonka aikana opiskelijat työskentelivät osana Aamulehden toimitusta, mutta kuitenkin omien aiheidensa parissa. Opettaja ei enää ollut mukana toimitustyöskentelyssä.

Projekti saavutti alkuperäisen tavoitteensa: toteutimme juttuja, jotka työmääränsä vuoksi olisivat jääneet kummaltakin osapuolelta yksin tekemättä. Työtunteja kertyi paljon, harhapoluillekin eksyttiin välillä ja sinnikkyyttä vaadittiin kaikilta.

Opiskelijapalautteen mukaan projekti oli yksi vaativimmista ja samalla ikimuistoisimmista. Aamulehden ammattilaiset tekivät opiskelijoihin suuren vaikutuksen osaamisellaan. Yhteistyö syvensi opiskelijoiden ymmärrystä vaativien journalististen projektien toteuttamisesta yhdessä ammattilaisten kanssa. Myös meille ohjaajille syntyi uusia ajatuksia siitä, miten toteuttaa vastaavanlaisia työelämäprojekteja entistä sujuvammin jatkossa.

 

Reetta Nousiainen, lehtori, FM

9. Kohti virtuaalista ammattikeittiötä

Tekoälysovellukset tulevat palvelu- ja etenkin matkailu- ja elämysteollisuuteen. Niitä on käytetty jo pitkään muun muassa lento-, arkkitehtuuri- ja rakentamissimulaattoreissa sekä muotoilun ja etenkin tehtaiden tuotantoprosessien opetuksessa. Haaga-Helia on suunnannut katseensa virtuaaliseen keittiöön.

Haaga-Helian Haagan kampuksella yhtenä tutkimusalueena on ammattikeittiöiden sekä sen palvelutuotantoprosessien virtualisointi. Ensitavoitteena on kuvata ja kerätä dataa esim. tyypillisistä tuotantotilanteista, ruokaturvallisuudesta ja astiahuollosta niin, että saisimme muodostettua virtuaaliammattikeittiön pääelementit.

Esittelemme seuraavaksi, miten Haaga-Heliassa VR-teknologiaa sovelletaan virtuaalikeittiöiden kehittämisessä.

 

VR tulee keittiöön

 

Virtuaalinen keittiö- ja palvelutodellisuus sulkee vierailijan täysin keinotekoiseen maailmaan, jossa hän voi liikkua sekä manipuloida ympäristöään. Käytännössä katsojalla on silmillään lasit, joissa on kummankin silmän kohdalla pienet näyttöruudut sekä käsissään ohjaimet. Liikkuminen ympäristössä tapahtuu ns. teleporttauksella eli niin, että ohjaimella osoitetaan, minne halutaan mennä ja sinne siirrytään klikkaamalla ohjainta. Käyttäjän on tänä aikana mahdollista liikkua fyysisesti rajatulla alueella (n. 3×3 metriä). Ohjaimia käytetään myös ympäristön manipulointiin kuten ovien tms. avaamiseen tai esineiden käyttämiseen tai siirtämiseen. VR-lasit ovat yhä langallisia, mutta viime aikoina tällä saralla on tapahtunut merkittävää kehitystä.

VR-ympäristö voidaan toteuttaa erilaisilla pelimoottoreilla, kuten Unreal tai Unity. Kokemusta keittiöympäristön toteutuksesta löytyy esimerkiksi Opetushallituksen VRobotiikka-hankkeessa, jossa Kajaanin ammattikorkeakoulun VR First Lab toteutti ammattikoulun keittiön VR-toteutuksen huhtikuussa 2017. Kun halutaan mallintaa todellinen ympäristö, tarvitaan joko 3D-skannaus ympäristöstä tai suuri määrä kuvia ja tarkkoja mittoja. Robottien mallintamisen on jo tehnyt kansainvälisesti tunnettu Visual Components -yritys, joka on tarjonnut Haaga-Helialle kirjastoaan käytettäväksi. VTT, Tampereen korkeakouluyhteisö ovat myös halukkaita osallistumaan ja näkevät tämän merkittävänä hankkeena.

Olemme tutkineetkin VR-keittiön rakentamista, johon lisätään robotiikkaa, jolloin käyttäjä voi kokeilla miltä tuntuisi valmistaa ruokaa tulevaisuuden keittiössä yhteistyössä robotin kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhteistyökäsivartta. VR-keittiön kehityksessä yhteistyö englantilaisen Moley-yrityksen kanssa olisi luontevaa, sillä he ovat kehittämässä markkinoilla robottikäsivarsien avulla toimivaa robottikeittiötä. Koska käytännön robotiikan tuominen keittiöön on kallista ja toteutustavoiltaan vielä epäselvää, voidaan näin kokeilla erilaisia tuotantoratkaisuja ja tuoda laajemman yleisön tietoon tulevaisuuden mahdollisuuksia.

 

Monipuolisia sovellusmahdollisuuksia

 

Pelkkä virtuaalinen keittiö antaa myös mahdollisuuden tutkia, miten kokkien, tarjoilijoiden ja etenkin ravintolapäälliköiden opetusta voitaisiin virtualisoida. Yhteistyössä alan yritysten kanssa on mahdollista rakentaa opiskelijan työharjoittelukeittiöstä virtuaalinen, The Box 3.0, versio. Näin opiskelija voisi harjoitella työpisteen kokoamista, työvaiheita ja muita perustaitoja ennen kuin varsinainen fyysinen työharjoittelu alkaa. Aikaa säästyy huomattavasti, kun opiskelijalle ei tarvitse opettaa perustaitoja.

Erityinen kehittämisaihe olisi usean opiskelijan samanaikainen läsnäolo VR-keittiössä verkon välityksellä. Tässä osallistuminen laajaan Revel 5G-hankkeeseen voisi olla mahdollista (Radio of Everything for Vertical Ecosystem Development) sekä yhteistyö Tampereen yliopiston CIVIT-yksikön kanssa (Center for Immersive Visual Technologies). Jälkimmäisen kanssa yhteistyö on jatkunut lähes kaksi vuotta.

VR-tilassa olisi myös mahdollista testata, miten yhteisten aineiden (matematiikka, kielet jne.) opetus voidaan tuoda työharjoittelupaikalle. Tästä erityisesti kielitalo Lingsoft on ollut kiinnostunut. Opiskelija käyttäisi kännykkäänsä kuin Pokemon Go -pelissä, mutta nyt triggerinä eli sisällön avaavana kuvana toimisi työharjoittelupaikan objekteja, kuten esimerkiksi kattila. Osoittamalla kännykän lisätty todellisuussovellusta kattilaan, älypuhelimen ruudulle ilmestyisi matematiikan tehtävä, joka pyytää laskeman kattilan tilavuuden. Algoritmi auttaisi oppilasta tarvittaessa niin kauan, kunnes tehtävä on ratkaistu. Myöhemmin algoritmi arvoisi opiskelijan ja antaisi hänelle arvosanan työharjoittelun päätteeksi.

 

Haaga-Heliasta kokemusperäistä tietoa virtuaalikehitykseen

 

Haaga-Helia haluaa lähteä testaamaan partnereidensa kanssa alan yritysten, valittujen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa edelläkävijärobotiikkaa, joka on kaupallistettavaksi vielä kallista tai teknologisesti kehitysvaiheessa. Haluamme kehittää työpajoja yrityksille, jotka tarvitsevat konkreettisia työkaluja palvelurobotiikan kehittämiseksi liiketoiminnassaan. Nyt tällaisia valmennuksia ei ole juurikaan tarjolla. Pohdimme myös mini-hackathonin eli robottihackatonin järjestämistä Peppereille syksyksi, jollaista Suomessa ei ole aikaisemmin järjestetty.

Visionamme on päästä osallistumaan vuosittaisin järjestettävällä euRoboticsissa, joka järjestetään Euroopan laajuisen robottiviikko-tapahtuman yhteydessä. Tavoitteemme on myös osallistua European Robotics Forum-tapahtumiin, tuoda esiin palvelurobotiikkaa ja robotiikan opetusta uusilla aloilla. ERF:n järjestää EU:n euRobotics-järjestö jo vuodesta 2010 ja tapahtuma on yksi arvostetuimpia robotiikka-alan tapahtumia maailmassa. Kotimaassa Haaga-Helia profiloituisi vuosittaisten EU:n robottiviikkojen palvelurobotiikan seminaarin vetäjänä.

Vahva yhteistyöverkosto lähialueiden (Tanskan Odense robotiikkaklusteri, Ruotsin ABB:n Robotdalen, Tallinan Robotex-tapahtuma ja maailmanvalloitusta tekevä Starship Technologies-ruoankuljetusyritys) ja Euroopan alan johtavien tutkimuslaitosten, yliopistojen sekä alan yritysten kanssa varmistaisi uusimman teknologian ja tutkimustiedon HoReCa-alan robotisaation kehittämiseen.

Seuraamme virtuaaliopetuksen tuloksia suurella kiinnostuksella vuosittain International Symposium on Mixed and Augmented Reality (ISMAR) -kokoontumisissa. Haaga-Helian innovatiivinen tutkimus virtuaaliopetuksessa tuottaisi alalle paljon kaivattua kokemusperäistä tietoa.

 

Vesa Heikkinen, yliopettaja, KT

Heikki Andrell, robottitutkija, opiskelija

10. Onko teillä Suomen paras myyntiorganisaatio?

Jokaisen kasvua tavoittelevan yrityksen on hallittava menestyksekäs myyntityö. Toimiva myyntikulttuuri ja erinomainen myyntiosaaminen mahdollistavat sen, että kaupankäynnin rattaat pyörivät ja yritys voi kasvaa ja kehittyä kannattavasti. Haaga-Helian koordinoima Suomen paras myyntiorganisaatio -kilpailu auttaa kehittämään sekä osallistuvaa yritystä että koko myynnin alaa nostamalla esiin hyvän myyntiorganisaation piirteet.

Suomalaiset yritykset saavat olla ylpeitä asia- ja teknisestä osaamisestaan. Kuitenkin meillä on usein vielä parannettavaa myyntiosaamisessa ja myyntikulttuurin luomisessa. Myynnissä menestymistä ajatellaan turhan usein yksilön kykynä. Sankarimyytti taitavasta ja puheliaasta myyjästä, joka saa aikaan kaupat kuin kaupat, elää edelleen. Tosiasiassa myynti on paljolti joukkuepeliä sekä taitoa tehdä yhteistyötä ja olla vuorovaikutuksessa. Menestys rakennetaan paitsi omassa tiimissä ja yhteistyössä muun organisaation kanssa myös yhdessä asiakkaan kanssa.

Myyntityössä onnistumiseen ei tarvitse opetella tiettyjä myyntitekniikoita ja jippoja. Onnistuminen ei myöskään vaadi sujuvasanaista ja viihdyttävää ekstroverttimyyjää, joka puhuu asiakkaan ympäri. Sen sijaan onnistuminen vaatii vahvan asiaosaamisen lisäksi koko organisaation kattavaa yhteistyötä ja hyvää johtamista. Lisäksi se vaatii yksilötasolla aitoa ihmisen kohtaamista, rehellistä ja perusteellista vuorovaikutusta, jossa rakennetaan yhteinen ymmärrys sekä asiakkaan tarpeesta että sopivasta ratkaisusta. Lopputuloksena asiakkaalle toimitetaan ratkaisu, joka enemmän kuin täyttää odotukset.

Vuotuinen Suomen paras myyntiorganisaatio -kilpailu järjestetään nyt yhdeksättä kertaa. Tänä vuonna kilpailun konseptia on uudistettu ja kilpailun järjestämisestä vastaa Haaga-Helia, joka on tutkinut myyntiä monialaisesti ja aktiivisesti useiden vuosien ajan ja kouluttanut korkeakoulutasolla ammattimaista myyntiä yli 10 vuoden ajan. Kilpailun avulla edistetään sekä osallistuvien yritysten ja myynnin alan toimintaa että myynnin tutkimusta ja opetusta.

 

Kilpailu, joka auttaa sekä osallistujaa että Haaga-Heliaa kehittymään

 

Haaga-Helia panostaa strategiansa mukaisesti myynnin asiantuntemukseen ja auttaa yrityksiä kehittämään omaa myyntiään. Suomen paras myyntiorganisaatio -kilpailu on rakennettu yrityksille työkaluksi omien myyntitoimintojen arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Osallistumalla Suomen paras myyntiorganisaatio -kilpailuun yritys voi analysoida omia myyntitoimintojaan systemaattisesti monista eri näkökulmista ja myynnin osa-alueilta sekä pystyy samalla vertaamaan itseään muihin suomalaisiin organisaatioihin. Näin yritys voi saada laaja-alaisen lähtökohdan omalle kehittämiselle. Kilpailun avulla yritykset ja koko myynnin ala kehittyy ja myös Haaga-Helian myynnin opetus- ja tutkimustoiminta saavat ajantasaista näkemystä niistä haasteista, joita yrityksillä on juuri nyt pohdittavanaan.

Kilpaluun osallistutaan vastaamalla verkossa arviointimatriisiin, joka sisältää monivalintakysymyksiä. Yritys valitsee kuvauksista itseään parhaiten kuvaavan vaihtoehdon. Uudistetussa kilpailussa organisaatioiden kyvykkyyttä arvioidaan seitsemän myynnin osa-alueen kautta: kilpailuetu ja tarjooma, myynnin johtaminen, myynnin prosessit ja työkalut, tietämys, vuorovaikutus ja yhteistyö, asiakasosaaminen ja tuloksellisuus. Näiden avulla organisaation myynnillisistä valmiuksista saadaan kattava kuva. Itsearvioinnin suorittaminen paljastaa organisaation toiminnassa ja tavoissa piileviä puutteita ja mahdollisia esteitä ihmisten parhaan potentiaalin käyttöön saamiseksi. Arvioinnissa yritys voi myös tunnistaa vahvuuksia, joita kehittämällä kyvykkyys paranee entisestään. Uusi mittaristo on laadittu tutkija- ja opettajatiimissä hyödyntäen alan kansainvälisiä ja kotimaisia tutkimustuloksia sekä käytännön kokemusta myynnin johtamisesta.

 

Myyntiosaamisen edistäminen kehittää koko yhteiskuntaa

 

Voittaja julkistetaan Haaga-Helian vuosittaisessa Tulevaisuusfoorumi-tapahtumassa ja voittajan valintaprosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa arviointiraati valitsee jatkoon kolme parasta yritystä niiden tekemien itsearviointien perusteella. Toisessa vaiheessa Haaga-Helian myynnin asiantuntijoista koostuva raati toteuttaa finalisteille arviointihaastattelut, joissa organisaation myyntiosaamista ja -kulttuuria arvioidaan syvällisemmin. Arviointihaastattelut voivat paljastaa organisaatioiden myyntiosaamisesta ja -kulttuurista piileviä onnistumisia ja myös mahdollisia kehityskohteita.

Puolueeton ja neutraali arviointi auttaa yrityksiä näkemään myös sellaisia ongelmakohtia, jotka eivät pelkästään yrityksen sisäisissä selvityksissä välttämättä tulisi ilmi. Finalistit saavatkin itselleen arviointipalautteen myyntitoimintojen kehittämisen välineeksi. Laajemmassa kuvassa kilpailun toistaminen vuosittain lisää tietoisuutta myyntiosaamisesta ja- kulttuurista, ja täten auttaa kehittämään kaikkien suomalaisten yritysten myyntiä yhteiskuntamme hyvinvoinnin avittamiseksi.

Kilpailuun osallistuminen on helppoa ja onnistuu täyttämällä verkossa oleva itsearviointilomake: www.suomenparasmyyntiorganisaatio.fi. Aiempina vuosina voittoa ovat juhlineet Lindström Oy (2018), Vainu (2017), Suomen asiakastieto (2016), 3 Step IT (2015), Elisa Yritysasiakkaat (2014), Canon (2013), SKF (2012), DHL Express (2011) ja Martela Suomi (2010).

Voisiko teillä olla seuraava Suomen paras myyntiorganisaatio?

 

Timo Kaski, Head of R&D, TkT

11. The plastics challenge

Plastics are about to outnumber fish in our oceans yet we continue to produce, consume and throw away plastics at an ever-increasing rate. One solidly increasing source of plastic waste is that from delivery packaging in ecommerce and everything points at ecommerce growing. And so will the trash mountains. Haaga-Helia is partnering up to initiate a behaviour change.

In 2016, world plastics production totalled around 335 million metric tons. The main cause for the increase in plastic production is plastic packaging. Plastic packaging was 42% of all non-fiber plastic produced in 2015, and it also made up 52% of plastics thrown away. Roughly half of annual plastic production is destined for a single-use product. Single-use plastics have become a wicked problem not only for landfilling and toxic chemical leakage but also for our oceans and marine health. Not to mention creating mountains of waste; a far cry from the waste reduction strategies of the EU waste hierarchy.

A study conducted in 2016 shows that of all shoppers, 51 % make purchases ecommerce (excluding groceries) and this percentage is only projected to rise. A few years earlier, the US EPA estimated that packaging amounts to 30 % of all solid wastes. This figure will likely only increase as e-commerce does the same, growing in double-digit numbers globally. As a result, mail packing is a burgeoning sustainability concern.

 

There is still work to be done

 

Every year, Europeans generate 25 million tonnes of plastic waste, but less than 30% is collected for recycling. With respect to packaging waste, most of the EU member states are meeting mandatory recycling and recovery targets but materials recovery is falling behind incineration and energy recovery and re-use in packaging is practically non-existent. The average recycling rates for paper and cardboard packing in the EU28 is roughly 85 % and for plastics packaging below 40 %. Evidently there is a gap between current recycling and reuse of packaging plastics and the 2030 target of 100%.

On January 16th 2018 the EU revealed and launched its ambitious first-ever European-wide strategy on plastics showcasing a stepping stone towards a more circular economy. Under the new plans, all plastic packaging on the EU market will be recyclable by 2030, the consumption of single-use plastics will be reduced and the intentional use of microplastics will be restricted. Further on 24th October 2018 the EU introduced a directive introducing a wide-ranging ban on single-use plastics by 2021.

However, until now companies have not had any solutions to reach the EU targets.

The packaging used by ecommerce stores directly influences the image of the company in the eyes of the growingly eco-conscious customers. In a 2014 study, over 77 % of consumers note that the packaging a company uses for eCommerce was viewed as being reflective of its environmental values and over 50 % of consumers in the same study noted that their biggest frustration with eCommerce was related to the ease of, and access to, disposal of packaging (Ameripen 2017). Between 2009–2016, Amazon customers have submitted 33 million negative packaging-related comments, ratings, and photographs to the company, according to the New York Times. In another recent development, the CEO of apparel retail giant Asos Nick Beighton has publicly declared the dire need to find reusable solutions for their annual over 50 million deliveries, of which most are in single-use plastic bags.

 

Towards a more responsible society

 

Without a solution for replacing single-use delivery packaging, the ambitious targets will not be met and environmental pollution persists. At the same time, retailers are looking for ways to cost-effectively improve their environmental footprint and image and to increase customer retention and loyalty. Most ecommerce giants are under scrutiny from their customers specifically for the wastefulness of their delivery packaging.

Responsibility and responsible business development are at the core of Haaga-Helia’s strategy. We have been training our students to face sustainability challenges for many years and are now eagerly also helping companies reach their sustainability goals. We are currently cooperating in a project developing reusable solutions for ecommerce packaging and especially considering the end-user experience and their role in bringing on the change. The results not only provide a solution to tackle plastics waste and thus climate change but also to engage with customers, increase brand loyalty and affinity as well as contribute to a positive brand and company image.

 

Minna-Maari Harmaala, Principal lecturer, PhD

12. Palvelurobotiikka ammattikeittiöissä

Robotiikka ja automaatio on ollut vuosikymmeniä tiukasti teollisuuden, sotateollisuuden ja scifikirjailijoiden määrittämä, muotoilema ja rajaama sovellusala. Vähin erin humaanit palvelutieteilijät ja -muotoilijat ovat kiinnostuneet niistä, kun myös palveluyritysten työn tuottavuusvaatimukset ovat kasvaneet. Myös Haaga-Helia on lähtenyt mukaan palvelurobotiikan kehittämiseen.

Haaga-Helia on valmistellut muutaman vuoden ajan palvelurobotiikka-hanketta yhdessä ravintola- ja keittiölaiteyritysten kanssa. Ensimmäisen kerran Centria ammattikorkeakoulun robotti vieraili Gastro-messuilla Haaga-Helian ja Suomen Messujen huippuseminaarissa vuonna 2012. Seuraava robottikokeilu tehtiin Perho Liiketalousopistossa nelisen vuotta sitten, kun robottikäsivarsi kaatoi kuohuviinin laseihin opiskelijoiden valmistumisjuhlassa. Viime vuonna robottikuljetin kulki Gastro-messuilla Haaga-Helian ja ammattikeittiötuottaja Metoksen osaston väliä.

Palvelurobotiikka etenee kovaa vauhtia ja kehityksen mukana on pysyttävä, jotta palvelualan elinvoimaisuus voidaan varmistaa. Mutta mitä kohti kehitys kulkee? Entä miten korkeakoulu voi olla osana kehitystä?

 

Robotti järkeistää, tasaa ja tehostaa myös palvelualaa

 

Suomessa palvelurobotti on kulminoitunut Pepperiin, tuohon isosilmäiseen, lempeäkatseiseen, metrinmittaiseen, valkomustaan olentoon, joka seisoo miltei orpona ja tyhjänpanttina pankin ja terveysaseman nurkassa. Pepper on ihmisen ja koneen symboli sekä ohjelmoinnin ja teollisuusmuotoilun monimuotoinen ja -mutkainen tulos, joka tekee vain sitä, mitä siihen on investoitu ja mitä IT-assistentit ovat sille syöttäneet.

Ravintola-alan robotisointi alkoi jo lähes sata vuotta sitten, kun Yhdysvalloissa rakennettiin ensimmäinen ruoka-automaatti. Kaupunkilainen pystyi ostamaan eväitä kolikkoautomaatista. Nyt ruoka- ja juoma-automaatteja löytyy lähes jokaisesta toimistorakennuksista ja liikenteen solmukohdista. Palvelukeskuksissa sekä suurimmissa hotelleissa ja ravintoloissa robotti pystyy jo suorittamaan yksitoikkoisia ruokatuotanto-, nosto-, kuljetus- ym. aputehtäviä.

Toisin kuin palvelualla tehtaissa automaatioteknologia on korvannut ihmiskäsiä ja selkärankoja jo pitkään. Väsymättömät koneet ovat nykytehtaan järki, aivot ja sielu, jota tuotannonjohtajat vain optimoivat. Robotti on fiksu automaatti, jonka päätavoite on järkeistää, tasata ja tehostaa tuotantoa. Se on yhdistetty tuotannonväline, tuotteiden jakelija ja palvelu, koska laite sujuvoittaa asiointia, asiakkaiden valintoja ja ostamista.

 

Haaga-Helia mukana palvelurobotiikan kehittämisessä

 

Haaga-Helian restonomi ja tradenomi Master-opiskelijat ovat päässeet suunnittelemaan sosiaalista robotiikkaa, sekä miten laitteet, koneet, automaatti- ja IT-sovellukset tukevat matkailu- ja ravitsemisyritysten palvelu- ja elämystuotantoa. Opiskelijamme ovat suunnitelleet tapoja, joilla robotit ja automatiikka toimivat työntekijöiden tukena. Yhtenä tutkimuskysymyksenä suunnittelussa on ollut ja tulee jatkossakin olemaan: miten robotteja

voi tulevaisuudessa johtaa? Tärkeä tutkimuskohde myös on, miten asiakkaat reagoivat ja toimivat, kun robotti pyrkii auttamaan, ohjaamaan ja helpottamaan heidän asiointiaan.

Tutkimuksemme toisena painopisteenä on yhteistyörobotiikka eli koneiden käyttötutkimukset asiakas- ja henkilöstökokemuksen tukena. Sovelluskohteina ovat teollisuudesta tuttuja: tuotantoruuhkat, jonojen ja kiireen vähentäminen, epämieluisten tai vaarallisten työtehtävien automatisoiminen ja palvelun laadun parantaminen.

Olemme valmistelleet runsaan vuoden verran yhteistyöprojektia yhdessä Tampereen yliopiston, Metoksen, teollisuusrobotiikkaa maahantuovan Omron Finlandin ja Unicafen Kaivopihan opiskelijaravintolan kanssa. Peruslähtökohtana on ollut kysymys siitä, miten toteuttaa kuljetussovellus, jossa robotti toimittaa ruokaa GN-pakeissa keittiöstä linjastolle. Metos pyrkiikin kokonaisratkaisun tarjoajaksi suurkeittiöille, ravintoloille, hotelleille ja sairaaloille.

Ravintoloissa robottialusta kuljettaisi annoksia keittiöstä asiakkaan pöytään. Tällöin robottialustan yläosa olisi muovinen kupu, jossa on lokeroita. Tästä voidaan myös tehdä läpinäkyvä versio esimerkiksi lentokentille liikkuvaksi myyntiautomaatiksi, jonka lokerot aukeavat, kun älypuhelinta näytetään maksun suorittamiseksi. Hotelleissa robottialustan täytyy pystyä kommunikoimaan hissien kanssa ja samoin käsipuhelinpohjainen käyttöliittymä olisi kehitettävä. Omronin robottialustan päälle voidaan rakentaa haluttu yläosa. Se on täysin valmis tuote, joka voidaan ottaa käyttöön puolessa tunnissa. Siihen liittyvät turvallisuusdirektiivit ovat selkeitä. Mutta jos alustaan liitetään yhteistyökäsivarsi, tilanne mutkistuu huomattavasti. Euroopan komissiossa pohditaankin tällaisen yhdistelmän turvamääräyksiä.

Korkeakoulujen on hyvä tietää, ettei humanoidirobotin, kuten Aldebaran/Softbank-yrityksen kehittämän Pepper-robotin, hankinta ole korkeakoululle välttämätön. Sen saa myös lainaan esimerkiksi maahantuojalta.

 

Kehitys jatkaa kulkuaan

 

Digitalisaation, automatiikan ja robotisaation – millä nimellä teknologistumis-megatrendiä kukin asiantuntija kulloinkin käyttää – arvioidaan vapauttavan tuotantotyöntekijöiden aikaa ihmisten kohtaamiseen ja vieraanvaraisuustyöhön. Kriittiset tutkijat näkevät päinvastaisesti ja ovat osoittaneet työpaikkojen kadon.

Robotiikan kehitys ei kuitenkaan pysähdy maailmalla, palvelualalla eikä Haaga-Heliassa.

 

Vesa Heikkinen, yliopettaja, KT

Heikki Andrell, robottitutkija, opiskelija

13. Innovaatioprojekti yrityksessä on avain kehitykseen

Slushin kaltaiset tapahtumat ovat auttaneet suurta yleisöä huomaamaan innovaatioiden merkityksen yhteiskunnan kehittymiselle ja talouden kasvulle. Korkeakoulumaailmassa innovatiivisuus on huomioitu jo kauan. Käytännössä on voitu nähdä miten innovaatioprojektit antavat, mutta myös ottavat.

Innovaatio on uudistettu tieto, tuote, palvelu tai toimintatapa, joka sisältää kaupallista tai taloudellista arvoa (Hornaday 1992). Yrityksen resurssit muodostuvat kahdesta prosessista: yhdistämisestä ja vaihtamisesta. Prosesseja tukevat ymmärrys yrityksen toimintatavoista sekä sosiaalisen pääoman hyödyntäminen toiminnassa. (Helander ym. 2015.) Korkeakoulujen innovaatioprojektissa tällaiset prosessit syntyvät luonnostaan. Yrityksen edustajat tuovat projektiin yhdistämistä kertomalla yrityksen tavoitteista ja toiminnasta sekä nostamalla esiin hyväksi todettuja käytänteitä yrityksen toiminnassa. Opiskelijat sen sijaan tuovat projektiin vaihtamista, kun he lähestyvät projektia uusilla innovatiivisilla ajatuksilla ja näkökulmilla tehden ennakkoluulottomia ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.

Artikkelia varten haastattelin viittä innovaatioprojekteissa kokenutta opettajaa siitä, mitä innovaatioprojekti korkeakoulussa tarjoaa yritykselle, opettajalle ja opiskelijalle ja mitä se toisaalta heiltä vaatii.

 

Yritykselle näkyvyyttä ja uusia kontakteja

 

Lähtiessään innovaatioprojektiyhteistyöhön korkeakoulun kanssa yrityksellä on mahdollisuus saada uusia tuoreita näkökulmia ja päästä näkemään, mitä opiskelijat ajattelevat tilanteessa. Yrityksellä on mahdollisuus löytää pienellä panostuksella uusi idea, joka ei välttämättä olisi lainkaan noussut esiin yrityksen omien työntekijöiden keskuudessa. Yhteistyö korkeakoulun kanssa antaa yritykselle mahdollisuuden kertoa itsestään ja sen osaamistarpeista. Tuntematon yritys nousee nopeasti yhteistyöprojektissa opiskelijoiden tietoisuuteen. Yhteistyö antaa yritykselle kontakteja opiskelijoihin sekä mahdollisuuden antaa yrityksestä hyvä kuva potentiaalisille tulevaisuuden työntekijöille, asiakkaille ja sidosryhmille. Yhteistyö voi olla alku pidemmässä yhteistyösuhteessa, sillä projekti antaa hyvät mahdollisuudet ideoida jatkokehitysprojekteja.

Toimeksiantosopimukseen pääseminen vaatii puolestaan yritykseltä hyvää ja huolellista toimeksiannon määrittelyä. Tavoiteasetannan selkeydellä on suora yhteys lisätiedon antamistarpeeseen projektin aikana. Toimeksiantoprojekti vaatii yritykseltä sitoutumista. Yritys tapaa opiskelijoita projektin aikana. Yritykseltä vaaditaan avun ja tiedon antamista projektissa sekä kykyä antaa rakentavaa palautetta. Välipalautteen antaminen tukee hyvään lopputulokseen pääsemistä. Lopputuloksen kannalta on merkityksellistä muistaa, että kyseessä on opiskelijatyö. Opiskelijalle on edukasta, että yritys antaa luvan käyttää työskentelyä projektissa referenssinä omassa CV:ssä. Yrityksen kannalta on myös huomioitava, että toimeksiantoprojekteilla on usein pieni hintalappu.

 

Opettajille tuoreita näkökulmia ja uusia toimeksiantoja

 

Innovatiivisten toimeksiantoprojektien opettaminen luo opettajalle uusia kontakteja ja mahdollisuuden nähdä uusia luovia ratkaisuja ja näkökulmia. Innovaatioprojektit ovat heille tilaisuus nähdä työelämä ja markkina sekä niiden kehityshaasteet parhaimmillaan tai pahimmillaan opintojaksolle tuotuna. Projektit luovat myös opettajalle usein mahdollisuuden oppia uutta. Kun toimeksianto on sopiva opintojakson osaamistavoitteisiin nähden, toimeksianto helpottaa opintojakson vetämistä. Tällöin opettajan rooli on lähinnä varmistamista, ohjausta ja fasilitointia. Yhteiset kokemukset antavat opettajille myös vertaistukea muilta innovaatioprojektien opettajilta.

Todellisten toimeksiantoprojektien saaminen opintojaksoille vaatii opettajalta kuitenkin yhteydenpitoa sidosryhmiin. Toimeksiannon varmistuttua opettajan vastuulla on käytännön järjestelyt. Opettajan on huolehdittava, että kurssin alkaessa toimeksiannon tavoite on etukäteen huolellisesti rajattu ja määritelty. Innovaatioprojektissa opettaminen vaatii avoimuutta ja joustavuutta. Opettajan tulee ymmärtää toimeksiantajan liiketoimintaa. Mukana olevilta opettajilta vaaditaan saumatonta yhteistyötä.

Opiskelijalle aito oppimiskokemus työelämästä Työskentely innovaatioprojektissa on opiskelijalle mahdollisuus työskennellä ajankohtaisten vaatimusten parissa. Hänelle on mielekästä, että opintojaksolla on selkeätavoitteinen, todellinen toimeksianto. Samalla se motivoi opiskelijaa yleisesti, kun hän pääsee näkemään jo opintojen aikana, mitä työelämä tulee olemaan valmistumisen jälkeen. Opintojakson aikana työskentely todellisessa projektissa on opiskelijalle aito harjoittelukohde ja oppimiskokemus työelämästä. Projekti tuottaa hänelle uusia kontakteja ja sitä kautta mahdollisuuden löytää harjoittelupaikan tai opinnäytetyöaiheen. Opiskelijaa myös motivoi, että opintojaksolla on mahdollisuus luoda tuotos, joka menee todelliseen käyttöön. Onkin toivottavaa, että opiskelijat saavat työskentelystä referenssin omaan CV:seensä.

Innovaatioprojektissa työskentely vaatii opiskelijalta vastuunottoa, sitoutumista ja ryhmätyötaitoja. Opiskelijalta vaaditaan ulkopuolisen toimeksiantajan arvostamista sekä kykyä ymmärtää yrityksen liiketoimintaa. Toimeksiantoprojekti vaatii ja luo opiskelijalle korkeampaa motivaatiota projektissa työskentelyyn. Opiskelijan on hyvä ymmärtää, että innovaatioidean työstäminen ja arviointi vaativat paljon huomiota ja aikaa.

Yritysyhteistyö avainasemassa työssä oppimisessa Haaga-Helian arvoperusta on uudistaa ja palvella liike-elämää vastuullisesti yhdessä toimien ja taloudellisesti kestävästi. Yritysyhteistyö on tässä avainasemassa. Yhteistyö korkeakoulun kanssa voidaan nähdä yrityksen yhteiskuntavastuutyönä. Ammattikorkeakoulun opiskelumenetelmät monimuotoistuvat. Opiskelijalle on ajankäytöllisesti tehokasta hyödyntää omassa työssä tapahtuvaa oppimista, kun se vastaa opetuksen osaamistavoitteita. Tätä opinnollistamiseksi kutsuttua osaamisen kartuttamista omassa työssä toteutetaan yhä enenevässä määrin ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Kaikkea osaamista ei ole tarkoituksenmukaista kerryttää opiskeluympäristössä.

Innovaatio-osaaminen nähdään tulevaisuuden tärkeäksi työelämävalmiudeksi. Kun tähän yhdistetään uudet teknologian ja soveltaminen, on mahdollisuuksia loputtomasti. Innovaatioprojektiyhteistyö ottaa ja antaa, mutta joka tapauksessa se avaa ovet työelämään. Ammattikorkeakoulussa ollaan valmiina yhteistyöhön, ota rohkeasti ensimmäinen askel ja lähde kanssamme etsimään omaa timanttiasi.

 

Niina Kinnunen, lehtori, KTT

 

Lähteet:

Helander, N., Väyrynen, H., Kukko, M. & Jalonen, H. 2015. Tietämyksenhallinta suomalaisissa yrityksissä. Tampereen Teknillinen Yliopisto. TSR-hanke 113295. Tampere.

Hornaday, R. W. 1992. Thinking about entrepreneurship: A fuzzy set approach. Journal of Small Business Management, 30 (4), 12–23.

14. Koneoppiminen innostaa innovaatioihin

Yritysten on kilpailukykynsä säilyttämiseksi tärkeä tietää, miten tekoälyä ja koneoppimismenetelmiä voi soveltaa liiketoiminnassa ja minkälaista osaamista se henkilöstöltä vaatii. Haaga-Helian Softalassa ideoitiin yrityksen toimeksiannosta koneoppimisen hyödyntämistapoja. Ideoita havainnollistettiin ohjelmistoprototyypin avulla.

Koneoppimismenetelmät ovat saavuttaneet kypsyysasteen, jossa yhä useammat yritykset voivat soveltaa niitä liiketoiminnassaan. Koneoppiminen tarkoittaa sitä, että suurehkosta määrästä dataa opitaan automaattisesti malli, jota voidaan hyödyntää osana ohjelmistoa. Koneoppiminen siis automatisoi ohjelmoijan työtä. Koneoppimista on käytännössä sovellettu mm. liiketoiminnan ennakointiin, tietoturvaan, markkinointiin sekä yksilölliseen terveydenhoitoon. Asiantuntija näkee äärettömän määrän mahdollisuuksia, joissa koneoppimista voitaisiin hyödyntää.

Haaga-Helian Softalassa ideoitiin taloushallinnon palveluja tarjoavan yrityksen toimeksiannosta kuinka koneoppimista voidaan hyödyntää yrityksen maksuprosessissa. Tietoteknisen osaamisen lisäksi Softala-projektiin otettiin mukaan laskentatoimen osaamista.

 

Taloushallinnon Softala-projekti ja koneoppiminen

 

Softala-projektin tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat koneoppimisen mahdollisuudet tunnistaa yritysten maksuaineistosta poikkeamia ennen maksujen lähettämistä pankkiin. Useista kontrolleista huolimatta yritysten maksuaineistossa voi olla inhimillisiä virheitä tai jopa huijauksiin tai petoksiin liittyviä maksuja. Virheet aiheuttavat yrityksille merkittäviä tappioita (Morgan, 2018).

Softala-projektin toimeksiantajalla oli käytössään sääntöpohjainen menetelmä poikkeamien tunnistamiseen. Kattavan sääntökokoelman ylläpitäminen manuaalisesti on kuitenkin sekä työlästä että aikaa vievää, eikä manuaalisesti luotu säännöstö välttämättä ole täysin kattava ja ajan tasalla. Yritys halusi selvittää, voisiko järjestelmän toiminnan laatua parantaa, jos kone oppisi automaattisesti uusia sääntöjä kerätyn datan pohjalta.

Laskujen käsittelyn automatisointi ja automaattinen maksaminen ovat kasvavia trendejä, jotka ohjelmistorobotit (ks. esim. IRPA, 2015) mahdollistavat. Tämä on omiaan lisäämään myös poikkeamien automaattisen tunnistamisen tarvetta, sillä yhä harvempi silmäpari tarkastelee aineistoa. Lisääntyvän automaation myötä ihmiselle aivan ilmeiset virheet datassa saattavat jäädä huomaamatta.

 

Tuloksena oppiva ohjelmistoprototyyppi poikkeamien havaitsemiseen maksuliikennedatasta

 

Softala-projekti alkoi siitä, että opiskelijat tutustuivat yritysten maksuliikenneprosessiin ja siihen liittyviin mahdollisiin virheisiin. Tiedonlähteinä olivat sekä toimeksiantaja itse, että liiketalouden laskentatoimen opiskelijat. Projektin alkuesityksen lisäksi toimeksiantaja toimitti koneoppimista varten tarvittavan maksuliikennedatan. Tässä projektissa toimeksiantaja osallistui myös SCRUM-menetelmällä (Scrum Alliance, 2019) toteutetun ohjelmiston katselmointeihin, joita oli kolme kappaletta.

Maksuliikenteen poikkeamia voi tunnistaa automaattisesti joko sääntöpohjaisella menetelmällä tai koneoppimista hyödyntävällä menetelmällä tai yhdistäen näitä molempia. Toimeksiantajalla oli jo käytössään sääntöpohjainen menetelmä. Sääntöpohjainen menetelmä hyödynsi yleisesti tunnettuja maksuliikenteen tunnistamisen menetelmiä (ks. esim. Warner, 2016).

Opiskelijat päätyivät käyttämään prototyypissään k-means –klusterointia (Chandola et al., 2009). Se on ohjaamaton koneoppimismenetelmä, joka toimii hyvin myös silloin, kun datassa on paljon hajontaa ja poikkeavia havaintoja, sillä se ei yritä saada klustereihin samaa määrää tapahtumia.

Projektin tuloksena opiskelijat toteuttivat ohjelmistoprototyypin, joka käyttää Weka-nimisessä avoimen lähdekoodin ohjelmistossa (Hall et al., 2009) olevaa k-means -algoritmia. K-means -algoritmille annetaan syötteeksi data, jossa on sekä normaaleja maksuja että poikkeavia maksuja sekä muodostettavien klustereiden lukumäärä. K-means-menetelmää käyttäen opiskelijat onnistuivat lähes kaikissa annetun aineiston tapauksissa ryhmittelemään poikkeavat maksutapahtumat eri klustereihin kuin normaalit maksutapahtumat. Lopputuloksena opiskelijat päätyivät suosittelemaan toimeksiantajalle koneoppimisen käyttöä sääntöpohjaisen menetelmän lisäksi. Ohjelmistoprototyypin avulla he näyttivät, kuinka sen voi konkreettisesti tehdä.

 

Softala yhdistää ohjelmistokehityksen ja toimialaosaamisen

 

Yritysten taloushallinto pohjautuu tänä päivänä lähes yksinomaan erilaisiin järjestelmiin ja niiden kehittämiseen. Taloushallinnon kehitysprojektit tähtäävät joko rutiininomaisen tekemisen automatisoimiseen, laadun parantamiseen tai uuden kehittämiseen. Projekteille, joissa hyödynnetään sekä laskentatoimen että IT-opiskelijoiden osaamista on tarvetta. Laskentatoimen opiskelijat pystyvät katsomaan projekteissa asioita taloushallinnon näkökulmasta ja osallistumaan määrittelyprosessiin ja testaamiseen, kun taas IT-opiskelijat voivat myynti- ja määrittelyvaiheessa kertoa, mikä on teknisesti mahdollista sekä toteuttaa ratkaisuja.

Taloushallinnon alalla Softala-projektit voivat liittyä yksittäisten yritysten taloushallinnon kehittämiseen tai taloushallinto-ohjelmiston uusien ominaisuuksien kehittämiseen. Koneoppimisen lisäksi erityisen ajankohtaisia ovat ohjelmistorobotiikkaan (RPA) (ks. esim. IRPA, 2015) liittyvät ratkaisut, joissa esimerkiksi Haaga-Helian opiskelijat voivat rakentaa prototyyppejä yrityksiä varten.

Taloushallinnon lisäksi koneoppimista hyödynnetään tehokkaasti jo mm. myynnissä sekä verkkomainonnassa ja -viestinnässä. Softalassa projektiin voidaan taloushallinnon osaamisen sijaan hankkia toimialan asiantuntemusta myös muilta Haaga-Helian koulutusaloilta, kuten journalismista, matkailusta, myynnistä, markkinoinnista ja liikunnasta. Softala-projektissa yritys saa omiin tarpeisiinsa vastaavia ideoita, käyttötapauksia ja ohjelmistoprototyyppejä liittyen koneoppimiseen tai muihin teknologioihin. Yritys voi selvitellä asioita alustavasti Softalassa ennen kuin se tilaa projektin alan ammattilaiselta. Mihin sinä haluaisit, että lisätään koneoppimista?

 

Lili Aunimo, digitalous, yliopettaja, FT

Heli Kortesalmi, liiketalous, lehtori, KTM

Niina Kinnunen, digitalous, lehtori, FT

 

Lähteet:

Chandola, V., Banerjee, A. and Kumar, V., 2009. Anomaly detection: A survey. ACM computing surveys (CSUR), 41(3), p.15.

Hall, M., Frank, E., Holmes, G., Pfahringer, B., Reutemann, P. and Witten, I.H., 2009. The WEKA data mining software: an update. ACM SIGKDD explorations newsletter, 11(1), pp.10-18.

Institute for Robotic Process Automation (2015). Introduction to Robotic Process Automation. Report by IRPA. http://www.irpanetwork.com/wp-content/uploads/2015/05/Robotic-Process-Automation-June2015.pdf (accessed 7 January 2019)

Association for Financial Professionals, 2018. 2018 AFP Payments Fraud and Control Survey. https://www.afponline.org/publications-data-tools/reports/survey-research-economic-data/Details/payments-fraud-2016/ (accessed 8 February 2019)

Scrum Alliance. What is Scrum? An Agile Framework for Completing Complex Projects – Scrum Alliance. (accessed 11 January 2019)

Warner, C.L. 2016. 10 Ways to Identify Accounts Payable Fraud. URL: https://www.auditnet.org/audit-news/articles/accounts-payable-fraud-10-ways-to-identify-it (accessed 8 February 2019)

15. Itseohjautuva organisaatio ravistelee perinteisiä malleja

Itseohjautuvat organisaatiot tarjoavat lupauksen ketterämmästä, tehokkaammasta ja modernimmasta tavasta organisoitua, mutta toistaiseksi asiasta on vähän tutkimukseen perustuvaa tietoa. Minimal organizational design -hanke (MODe) tarttuu yhteen työelämän kenties kuumimmista aiheista tutkimalla itseohjautuvia organisaatioita.

Jokainen organisaatio etsii suotuisinta tapaa palvella asiakkaitaan ja mahdollistaa säilymisensä tulevaisuudessa. Organisaatiorakenne pyritään muokkaamaan niin, että tämä onnistuisi. Sekä Suomessa että muualla maailmassa on viime aikoina rakennettu organisaatioita, jotka eivät entiseen tapaan perustukaan byrokraattiseen malliin, vaan perustavanlaatuisesti erilaiseen tapaan organisoitua. Suomessa kehityksen kärjessä ovat olleet nopeasti kasvaneet ja kansainvälistyneet IT-yritykset kuten Futurice, Vincit ja Reaktor. Ne ovat perustamisestaan asti hakeneet toimintaansa tehokkuutta hierarkioita välttämällä ja valtuuttaneet työntekijänsä tekemään itseään ja yritystään koskevia päätöksiä.

Maailmalla uudenlaisen organisoitumisen etujoukoissa ovat olleet esimerkiksi hollantilainen Buurtzorg, pohjoisamerikkalainen Morning Star ja ranskalainen Favi, jotka ovat esimerkeillään näyttäneet, että matalahierarkkisia organisaatioita voidaan menestyksekkäästi rakentaa myös palvelualoille ja teollisuuteen. Yksi suurista itseohjautuvuuden mahdollistajista on ollut digitalisaatio. Se on auttanut jakamaan organisaation sisäistä tietoa aiempaa avoimemmin ja automatisoinut perinteisesti esimiehien vastuulla olleita valvonta- ja raportointitehtäviä.

Itseohjautuvista tiimeistä on tehty tutkimusta jo 1990-luvulta asti, mutta itseohjautuminen koko organisaation tasolla on uusi tutkimuskohde. Käsitteellisestikin vielä haetaan yhteistä terminologiaa. Lee ja Edmundson (2017) määrittelevät itseohjautuvat organisaatiot (self-managing organizations) organisaatioiksi, jotka virallisesti ja systemaattisesti hajauttavat valtaa koko organisaation läpi. Määritelmä pitää sisällään kaksi tärkeää elementtiä. Ensinnäkin vallan hajauttamisen täytyy olla virallista, organisaation rakenteisiin ja toimintatapoihin kirjattua, ei epämuodollista tai satunnaista. Toiseksi, päätöksentekovaltaa täytyy oikeasti hajauttaa. Ei riitä, että tiimin toiminta organisoituu arjessa autonomisesti, mutta päätökset täytyy kierrättää ylemmällä tasolla.

 

Onko itseohjautuva organisaatio ratkaisu vai utopiaa

 

Itseohjautuvat organisaatiot eivät ole vain tutkijoiden kiinnostuksen kohteena, vaan ne herättävät kiivasta kiinnostusta puolesta ja vastaan myös julkisuudessa. Niiden puolestapuhujat argumentoivat, että matalahierarkkisia organisaatioita tarvitaan, koska ne ovat ketterämpiä vastaamaan ympäristön muutoksiin, ruokkivat työntekijöiden luovuutta ja sisäistä motivaatiota ja täten pystyvät houkuttelemaan palkkalistoilleen halutuimpia työntekijöitä. Näistä syistä itseohjautuvuuteen perustuva organisointitapa ottaa pikkuhiljaa Suomessa jalansijaa myös IT-toimialan ulkopuolella. Muun muassa ensimmäiset julkiset organisaatiot tekevät parhaillaan itseohjautuvuuteen perustuvia kokeiluja.

Itseohjautuviin organisaatioihin varauksellisesti suhtautuvat taas pelkäävät, että itseohjautuvissa malleissa yritysten päätöksentekomekanismi vaarantuu ja epäviralliset nokkimisjärjestelmät ottavat vallan. Kriitikot myös muistuttavat, että jonkun on kuitenkin viime kädessä kannettava vastuu ja

pohtivat, kuka vastuun kantaa, jos valta on jaettu kaikille. Keskustelua itseohjautuvuudesta leimaa siis sekä hurmoshenki että jämäkkä vastustus riippuen osin siitä, kuinka paljon mielipiteen esittäjällä on työelämän mahdollisen vallankumouksen suhteen voitettavaa tai hävittävää. Jos pyramidit menevät nurin, merkinnee se ainakin esimiestehtävien ja sitä myötä perinteisen esimieskoulutuksen tarpeen vähenemistä.

 

Kiihkeään itseohjautuvuuskeskusteluun kiihkotonta tutkimustietoa

 

Business Finland on myöntänyt helmikuussa 2019 rahoituksen Haaga-Helian, Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja kahdeksan yrityksen kaksivuotiselle tutkimushankkeelle (ks. www.moderesearch.fi). MODe haluaa tuoda kiihkeään itseohjautuvuuskeskusteluun kiihkotonta tutkimustietoa. Hanke selvittää, minkälaiset rakenteet tukevat itseohjautuvuutta, mitä askeleita itseohjautuvuuteen siirtyminen tarkoittaa ja mitkä ovat itseohjautuvuuden pimeät puolet. Hankkeen keskiössä ovat yritysten omat itseohjautuvuuden kehittämisprojektit, joiden varaan hankkeen Master Class –työskentely rakentuu. Kaikissa mukana olevissa yrityksissä ei tavoitteena ole esimiesportaan poistaminen, vaan yritysten hankkeissa voidaan muulla tavalla lähestyä itseohjautuvuutta esimerkiksi kehittämällä esimiestyötä tai kokeilemalla jaettua johtajuutta.

Haaga-Helia on Suomen suurin liiketalouden kouluttaja. Sen missiona on avata ovet työelämään. MODe-hankkeen myötä Haaga-Helia on eturintamassa tutkimassa työelämän muuttuvia osaamistarpeita. Mikäli itseohjautuvat organisaatiot todella lyövät itsensä läpi, tarkoittaa se perusteellista muutosta opiskelijoiden tuleviin työelämävalmiuksiin. Jokaiselta työntekijältä vaaditaan kykyä toimia itseohjautuvassa organisaatiossa. Esimiestehtävät saattavat vähetä ja rooli muuttua aikaisempaa valmentavampaan ja mahdollistavampaan suuntaan. Itseohjautuvat organisaatiot vaativat myös erilaista osaamista johtajiltaan, kontrolli- ja päätöksenteko-osaamista tärkeämmiksi taitovaatimuksiksi tulee innovaatiokyvykkyyden kasvattaminen ja ylläpito.

 

Johanna Vuori, yliopettaja, HT, dosentti

16. Asiakaslähtöiset sisältöratkaisut jalostuvat monialaisissa tiimeissä

Jotta yritys voi jatkuvasti kehittää ja parantaa tuotteitaan ja palveluitaan, sen täytyy pystyä omaksumaan erilaisia näkökulmia ja innovoimaan uudenlaisia toimintatapoja. Haaga-Helian monialaisissa KreaINNO-innovaatioprojekteissa markkinoinnin, tietojenkäsittelyn ja journalismin opiskelijat hyödyntävät erilaista osaamistaan ja työstävät asiakasyrityksille monipuolisia sisältöratkaisuja.

Haaga-Helian Luova toimisto Krean mainostoimistomaiset tilat täyttyivät innostuneesta puheensorinasta tammikuussa 2018, kun noin 60 hengen opiskelijajoukko opettajineen polkaisi käyntiin monialaisen KreaINNO-projektin. Projektissa markkinoinnin, tietojenkäsittelyn ja journalismin opiskelijat innovoivat sisältökonsepteja ja tuottivat nuoria kiinnostavaa ja hyödyttävää sisältömarkkinointia asiakasyrityksille, joista yksi oli valokuvapalveluita tarjoava Ifolor.

 

Monialaiset tiimit tuottivat Ifolorille asiakkaita inspiroivia sisältöjä

 

Ifolorin haasteena KreaINNO-tiimeille oli ideoida nuorten aikuisten tarpeisiin vastaavia sisältökonsepteja sekä tuottaa verkkosivuille sisältöä, joka houkuttaa kohderyhmää yrityksen asiakkaiksi. Projektin aikana monialaiset tiimit hitsautuivat yhteen, sitoutuivat yhteiseen tavoitteeseen ja yhdistivät osaamistaan toimeksiantajan haasteen ratkaisemiseksi.

Tärkeä osa asiakaslähtöistä innovointiprosessia on asiakasymmärryksen hankkiminen ja suunnittelua ohjaavien asiakaspersoonien rakentaminen. Markkinoinnin, tietojenkäsittelyn ja journalismin opiskelijoista koostuva monialainen joukko kuului itse yrityksen määrittelemään kohderyhmään, joten se pystyi myös itse luontevasti eläytymään tavoitellun asiakkaan tilanteisiin ja tarpeisiin.

KreaINNO_monialatiiimiYksi nuoria aikuisia erityisesti koskettava ja puhutteleva teema oli kesän juhlat: valmistumisjuhlia, häitä ja muita ystäväpiirin kekkereitä vietetään nuorten ikäryhmässä paljon ja mielellään. Sanna Malmin, Veera Tikan, Topi Mannisen, Midora Lindenin, Valpuri Haapalan ja Ville Toivosen tiimi alkoi ideoida, miten juhliin saisi tuotua uudenlaista osallistavaa sisältöä.

Kun ideoita oli kertynyt ja niitä oli jalostettu tarpeeksi, tiimi esitteli ideansa toimeksiantajalle, joka antoi niihin palautteensa. Yhteiskehittämisen ja testauksen tuloksena jatkokehittelyyn valikoitui lopulta toiminnallinen ja raikkaan visuaalinen Photo Booth -konsepti:

– Photo Booth on tapa tuoda mihin tahansa juhliin tekemistä, josta jää muistoksi hauskoja kuvia. Ifolorilla on paljon palveluita, joiden kautta kuvia voi jalostaa eteenpäin, esimerkiksi kiitoskorteiksi, tiimi perustelee.

KreaINNO-tiimiläisten laatima Photo Booth -konseptin kuvaus toteuttamisohjeineen julkaistiin Ifolorin verkkosivuilla kesän kynnyksellä: Photo Booth on hauska lisä juhlapäivän dokumentointiin. Toimeksiantaja oli opiskelijoiden tuloksiin tyytyväinen:

– Työssä on hyvin mietittynä asiakkaan tarve, tavoitteet ja kohderyhmä. Tiimin tuotos on ajankohtainen ja laajasti hyödynnettävissä sisältömarkkinoinnissamme liittyen yleisesti juhlateemaan. Tutkimus ja sisältöjen testaus oli hyvin toteutettu, mikä auttoi valitsemaan parhaimman sisällön.

Monialainen innovointi vaatii panostusta tiimin rakentamiseen

 

Kehittämistyö yrityksissä on jatkuvaa uuden oppimista ja sitä tehdään yhä useammin ammatilliset rajat ylittävissä asiantuntijatiimeissä. Monialaiset yhteistyötaidot eivät synny itsestään, joten ammattialojen välistä vuorovaikutusta kannattaa harjoitella systemaattisesti. Opiskelijoiden on siksi hyödyllistä oppia toimimaan monialaisesti ja innovatiivisesti jo opintojen aikana.

Kun eri alojen edustajien väliseen tutustumiseen on käytetty kunnolla aikaa, ideointi sekä vuorovaikutus tiimiläisten välillä helpottuvat. Opiskelijoiden mukaan onnistunut innovointiprosessi vaatii yhteistä sitoutumista projektiin heti alusta alkaen:

– Tutustuminen toisiin on erityisen tärkeää. Työtä on vaikea aloittaa, jos ei tunne yhtään eri alojen ihmisiä ja heidän työtapojaan. On tärkeää, että tiimi tulee keskenään toimeen. Silloin kaikki osallistuvat ja heittelevät ajatuksia rennosti.

Opiskelijat painottivat myös, että monialaisuus tuo tiimityöhön hyödyllistä särmää ja uudenlaista näkökulmaa. Parhaimmillaan monialainen reflektointi karsii tehokkaasti jyvät akanoista:

– Monialaisessa tiimissä etuna on se, että eri alojen asiantuntijoilla saattaa olla hyvin erilainen käsitys tehtävänannosta ja erilainen osaaminen. Yhdessä saadaan laajempaa ymmärrystä ja tietämystä aiheeseen. Yhdessä keskustellen saimme nopeasti eroteltua käyttökelpoiset ja toteutettavat ideat vähemmän toimivista.

Innovointiprojekti eri vaiheineen on intensiivistä luovaa työtä, joka vaatii välillä veronsa. Tähänkin monialaisesta tiimityöstä koettiin olevan apua. Jos projekti välillä tuntui jostakin tiimin jäsenestä raskaalta, muu ryhmä tsemppasi ja otti hetkeksi enemmän vetovastuuta.

 

Monialainen innovaatiotoiminta tuottaa monipuolisempia ratkaisuja

 

Yritysten sisältökonseptien kehittäminen on hyvä esimerkki käytäntölähtöisestä innovaatiotoiminnasta, joka hyödyntää yrityksen henkilöstöä ja asiakkaita innovaatioiden lähteinä. Innovointiprojekteissa tutkitaan kohderyhmien tarpeita ja odotuksia, luodaan asiakasymmärryksen pohjalta asiakas- ja käyttäjäpersoonia, ideoidaan ja suunnitellaan erilaisia ratkaisuja sekä tarinallistetaan ja toteutetaan suunnitelmia.

Innovointiprosessissa vaihtelevat lennokkaan luovat työvaiheet sekä analyyttisemmät vaiheet, joissa jalat ovat tukevasti maassa. Monialainen innovaatioprojekti on loistava paikka opiskelijalle oppia työelämässä tarvittavia metataitoja, kuten näkökulmiin eläytymistä (perspective taking), toiminnan kipupisteiden tunnistamista (pain spotting), tarinankerrontaa (storytelling), haastattelemista (interviewing) ja asioiden yhKreaINNO_Tiimien esityksetdistelyä (connecting the dots).

Työelämän ongelmat ovat käytännössä aina monialaisia. Monialainen innovaatiotoiminta luo edellytykset monipuoliselle oppimiselle ja työelämän kehittämiselle. Kun projekteihin otetaan mukaan erilaisia osaajia, asiakkaiden ja käyttäjien näkökulmat osataan ottaa laajemmin ja perusteellisemmin huomioon jo ratkaisujen ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Tietojenkäsittelijä tuo tuoreita ajatuksia digitaalisten ratkaisujen ja työkalujen hyödyntämiseen, markkinoinnin opiskelija ymmärtää kohderyhmän koukuttamisen salat ja journalismin opiskelija varmistaa, että valittu sisältö on laadukkaasti tarinallistettu.

Monialainen KreaINNO-toiminta jatkuu keväällä 2019, kun tietojenkäsittelyn ja markkinoinnin opiskelijat innovoivat yhdessä vuorovaikutuskonsepteja yritysten ja nuorten työnhakijoiden väliseen näkökulmien vaihtoon. Projektin toimeksiantaja on Alma Media, joka järjestää nuorille korkeakouluopiskelijoille tulevaisuuden työelämää luotaavan keskustelevan ja osallistavan tapahtuman Amos Rexissa 9.4.2019. Tavoitteena on herättää paljon säkenöivää dialogia, jossa yritykset oppivat nuorilta!

 

Tanja Vesala-Varttala yliopettaja, markkinointi ja viestintä, FT

Jarmo Sarkkinen, yliopettaja, digitaaliset palvelut, FT

 

Kuvat: Luova toimisto Krean arkisto

17. Helsinkies – yhteisö tulevaisuuden yrittäjille

Suomi on monen tutkimuksen mukaan hyvä paikka yrittäjille ja startupeille. Paikalliset verkostot ovat laajat ja startupit houkuttelevat suurimman riskipääoman Euroopassa. Mutta ovatko verkostot ja riskipääomat saavutettavissa myös uransa alkuvaiheissa oleville? Helsinki Entrepreneurship Society tai Helsinkies lievittää haastetta rakentamalla yrittäjähenkisten ihmisten yhteisöä.

Keväällä 2018 Haaga-Helian ja Business College Helsingin opiskelijat perustivat Helsinki Entrepreneurship Societyn eli Helsinkies:n. Yhdistys edistää yrittäjyysmyönteistä kulttuuria ja kasvuyritystoiminnan yleisiä edellytyksiä ja tuo yhteen yrittäjyydestä kiinnostuneita. Nuoresta iästään huolimatta yhdistys on onnistunut houkuttelemaan yli 100 jäsentä, ja joukossa on myös kokeneempia yrittäjiä.

Uuden liiketoiminnan käynnistäminen vaatii kolmenlaista pääomaa. Osaamispääoman ja taloudellisen pääoman lisäksi sosiaalinen pääoma, eli yrittäjän omat verkostot ovat usein avainasemassa. Jotta yrittäjäksi uskallettaisiin lähteä, tulee kiinnostuneille tarjota mahdollisuus testata palvelujaan, tuotteitaan tai ideoitaan turvallisessa ympäristössä. Verkostojen ja vertaistuen lisäksi Helsinkies pyrkiikin tarjoamaan tällaisen ympäristön aloitteleville yrittäjille.

 

Konkreettisia työkaluja yrittäjyyteen

 

Helsinkies tarjoaa konkreettisia työkaluja liiketoiminnan käynnistämiseen tai sen kehittämiseen.

Yhdistyksellä on Haaga-Helian Pasilan kampuksella käytössään oma tila, joka toimii sekä coworking-tilana että pienten tapahtumien järjestämispaikkana. Tila on kampuksen ensimmäisessä kerroksessa, jossa se on hyvin saavutettavissa myös talon ulkopuolisille vieraille. Helsinkies järjestää tilassa vuoroviikoin Workshopeja ja Testing Tuesday -tapahtumia.

Workshopit lupaavat tarjota osallistujilleen konkreettisia työkaluja, joita yrittäjät voivat tarvita. Esimerkkejä työkaluista ovat Jill Helmanin 36 strategems -strategiakoulutus sekä Will Martinin menetelmä verkkoartikkelien kirjoittamiseen.  Testing Tuesday -tapahtumissa osallistujat pääsevät kertomaan omista liikeideoistaan ja saamaan rakentavaa palautetta niiden kehittämiseksi.

Lisäksi Helsinkies järjestää ekskursioita ja case-kilpailuja. Ekskursioita on järjestetty pääkaupunkiseudun startup-yrityksiin kuten Woltiin, sekä Startup Saunan kasvuyrityksiin. Jäsenet ovat osallistuneet myös vuoden 2018 Slush-tapahtuman rakentamiseen. Case-kilpailuissa opiskelijat ovat ratkoneet startup-yrityksen antamaa haastetta vuorokauden ajan, ja ulkopuoliset sarjayrittäjät arvoivat ratkaisuja. Formaatti on saanut osallistujilta erinomaisen palautteen ja houkutellut mukaan tiimejä useammista pääkaupunkiseudun korkeakouluista.

 

Verkostoja ja mahdollisuuksiin tarttumista

 

Entrepreneurship society -toiminnalla on jo 10 vuoden historia Suomessa. Aaltoes perustettiin 2009, ja ennen Helsinkies:a maahan on perustettu 19 korkeakoulujen yhteydessä toimivaa entrepreneurship societya. Miksi siis tarvitaan 20. entrepreneurship society? Mitä uutta takamatkalta tuleva Helsinkies voi tarjota?

”ES-toiminta keskittyy usein vain oman korkeakoulun opiskelijoihin”, kertoo Helsinkies:n käynnistämistä tukeva Haaga-Helia StartUp Schoolin Mikko Järvinen. ”Helsinkies ei halua rajoittua vain Haaga-Helian opiskelijoihin, vaan toivottaa jäsenikseen myös ulkopuolisia.”. Järvisen mukaan Helsinkies on onnistunut tavoittamaan muun muassa kansainvälisiä osaajia ja rakentamaan opiskelijoille verkostoja myös koulun ulkopuolelle.

Toisen perusteen Järvinen nostaa Haaga-Helian näkökulmasta: ”Opiskelijavetoisena yhteisönä Helsinkies pystyy tunnistamaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin, jotka jäisivät korkeakoulun organisaatiolta väliin.” Esimerkkinä Järvinen esittää Aaltoes:n käynnistämän Startup Saunan, ja kysyy ”olisiko vastaavaa toimintaa voinut syntyä puhtaasti korkeakoulun johdon päätöksellä?”

Lisätietoa Helsinkies:n toiminnasta: www.helsinkies.com

 

Mikko Järvinen, projektipäällikkö, medianomi (AMK)

Timo-Pekka Uotila, yhteyspäällikkö, TKI-palvelut, Ph.D (Econ.)

18. Yrittäjät ja opiskelijat kehittävät yrityksiä myyntikuntoon

Suurin osa yrittäjistä ei etukäteen pohdi, mikä on yrityksen tulevaisuus ja kuka yritystä hänen jälkeensä jatkaa. Nykyään yritykselle ei välttämättä löydy jatkajaa perheestä tai henkilökunnasta ja usein ratkaisuna onkin myydä yritys ulkopuoliselle. Mutta mistä löytyy ostaja yritykselle, joka on perustajansa näköinen, mutta ei kovinkaan ’seksikäs’ omaa uraansa miettivän nuoren mielestä?  

Suurin osa suomalaisista yrityksistä on pieniä yrityksiä, joiden toiminta perustuu perustajan osaamiseen ja intohimoon. Vaikka yrittäjä on innostunut työstään ja yrityksestään, hän tietää, että joskus hänkin jää eläkkeelle. Samaan aikaan, kun yrittäjät pohtivat yrityksensä tulevaisuutta, opiskelijat ovat kyllä kiinnostuneita yrittäjäksi ryhtymisestä, mutta he eivät tunnista yrittäjäksi ryhtymisen erilaisia vaihtoehtoja. Julkisessa keskustelussa ja korkeakouluissa yrittäjäksi ryhtyminen esitellään lähinnä uuden yrityksen perustamisena tai start-up-yrittäjyytenä, mikä voi nuoren mielessä olla hyvin kaukaista ja pelottavaakin. Yrittäjän ja nuoren opiskelijan maailmojen ja tarpeiden pitäisi kuitenkin jotenkin kohdata: yrittäjä tarvitsee elämäntyölleen jatkajan ja nuori realistisen ja vankan alun yrittäjäuralleen.

Haaga-Helia on yhdessä Laurean, Metropolian ja Oulun amk:n kanssa hakenut ratkaisua tähän dilemmaan Hyvinvointiyritykset kiertoon -hankkeessa, jossa on rakennettu ammattikorkeakouluopiskelijoille ja paikallisille yrittäjille suunnattu yhteinen koulutus.

 

Omistajanvaihdoksen suunnittelu ei ole yrittäjän lempipuuhaa

 

Pienissä omistajavetoisissa yrityksissä strateginen suunnittelu ja omistajanvaihdokseen valmistautuminen on harvinaista. Keskisuurissa yrityksissä omistajanvaihdos on jo yleisempää ja olennainen osa yrityksen kehittämistyötä. Tietyssä kasvun vaiheessa yrityksen toiminta muuttuu strukturoidummaksi ja hierarkkisemmaksi, mikä jo sinänsä edellyttää enemmän ennakointia ja suunnittelua. (Wang ym. 2004, 78; Sharma ym. 2003.)

Pk-yrittäjien omistajanvaihdostietoisuuden lisääminen on tärkeää, koska yrittäjät eivät käynnistä omistajanvaihdoksen tai sukupolvenvaihdoksen suunnittelua ajoissa (Römer-Paakkanen & Paakkanen 2018). Ikääntyviä yrittäjiä tulisikin herätellä aloittamaan omistajanvaihdoksen suunnittelu, jotta omistajanvaihdosprosessi voidaan tarvittaessa toteuttaa hallitusti – vaikka se jouduttaisiin käynnistämään nopeastikin esimerkiksi omistajan sairastumisen takia. Mitä helpommin yrittäjä saa tietoa ja neuvontaa omistajanvaihdoksen vaiheista, sitä helpompaa hänen on aloittaa oman yrityksensä omistajanvaihdosprosessin suunnittelu (Viljamaa ym. 2014,19).

Vaikka yrityksen jatkajan löytäminen on yrittäjälle ns. sydämen asia, siirretään omistajanvaihdoksen käynnistäminen kauemmas tulevaisuuteen. Syinä hitaaseen liikkeelle lähtöön voivat olla esimerkiksi se, että omistajanvaihdos koetaan juridisesti tai taloudellisesti vaikeaksi, yritys on yrittäjälle liian rakas tai jatkajaa tai ostajaa ei löydy lähipiiristä eikä omaa yritystä oikein osata lähteä kaupittelemaan vieraille.

Yrityksen jatkajan tai ostajan löytäminen riippuu myös yrityksen koosta ja menestyksestä: pienet yritykset myydään tai lopetetaan suuria useammin, menestyvät tai hyvää tulosta tekevät yritykset on helpompi myydä yrityksen sisältä löytyvälle jatkajalle ja yrityksen perustajaomistajat eivät luovu yrityksestä yhtä helposti kuin yrityksen ostaneet (Graebner ym. 2010, 78).

 

Restart-up – yritykset kasvu-uralle -koulutus

 

Hyvinvointiyritykset kiertoon -hankkeessa suunnitellussa ja testatussa Restart-up-koulutuksessa yrittäjät ja opiskelijat tuodaan yhteisen pöydän ääreen kehittämään olemassa olevia yrityksiä, jotta ne vastaisivat paremmin nuorten ostajaehdokkaiden ja tulevaisuuden markkinoiden vaatimuksia. Yhteistyössä kokenut yrittäjä ja innokas nuori voivat löytää yritykselle aivan uuden ja innovatiivisen suunnan.

Opiskelija oppii -koulutukseen osallistuja kuulee yrittäjyyden tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Lisäksi hän oppii analysoimaan olemassa olevan yrityksen toimintaympäristöä ja yrityksen toimintaa sekä löytää yrityksen toimintaan liittyviä kehittämiskohteita ja ymmärtää yrityksen jatkuvan kehittämisen merkityksen. Koulutuksessa tutustutaan myös yrityskaupan dynamiikkaan, sen lainsäädäntöön ja siihen liittyviin arvonmääritysmenetelmiin (tuottoarvo ja substanssiarvo). Tarkoituksena on, että opiskelijat tutustuvat kokeneisiin yrittäjiin ja saavat koulutuksen ja yrittäjiltä siirtyvän hiljaisen tiedon avulla valmiudet yritysten kehittämiseen tulevaisuuden markkinoille. Lisäksi opiskelijat hahmottavat olemassa olevan yrityksen jatkamisen houkuttelevana tapana ryhtyä yrittäjäksi.

Yrittäjälle Restart-up – yritykset kasvu-uralle -koulutus tarjoaa apua oman yrityksen kehittämiseen ostajaa houkuttelevaksi. Lisäksi yrittäjä oppii hahmottamaan omistajanvaihdosprosessin ja ennen kaikkea havahtuu aloittamaan omassa yrityksessään omistajanvaihdosprosessin suunnittelun hyvissä ajoin. Yrittäjät myös oppivat näkemään omassa yrityksessään ja nuorissa piilevän tulevaisuuden potentiaalin.

Halukkailla opiskelijoilla ja yrittäjillä, on lisäksi mahdollisuus osallistua Yrittäjyyden tulevaisuuden ennakointi -opintojaksolle, jossa tutustutaan tulevaisuuden tekemiseen liittyviin käsitteisiin, menetelmiin ja työkaluihin, jotka auttavat rakentamaan erilaisia skenaarioita, innostavat osallistumaan ja vaikuttamaan.

Haaga-Helia tarjoaa Restart-up- yritykset kasvu-uralle -koulutusta eri alojen yrittäjille ja opiskelijoille myös hankkeen päätyttyä 3AMK-yhteistyön kautta.

 

Tarja Römer-Paakkanen, yrittäjyyden yliopettaja, liiketalous, MMT, dosentti

 

3AMK-yrittäjyysopintojen yhteyshenkilöt, joilta voi kysyä lisätietoja yritysyhteistyöstä ja koulutuksista:

Haaga-Helia: Tarja Römer-Paakkanen (tarja.romer-paakkanen@haaga-helia.fi; 0500 981 393)
Laurea: Antti Sekki (antti.sekki@laurea.fi)
Metropolia: Ulla Vehkaperä (ulla.vehkapera@metropolia.fi).

 

Liite:

Opiskelijasta yrityksen jatkajaksi -opas (pdf)

Lähteet:

Graebner, M.E., Eisenhardt, K.M. & Roundy P.T. 2010. Success and failure in technology acquisitions: Lessons for buyers and sellers. Academy of management perspectives 24 (3), 73–92.

Römer-Paakkanen, T. & Paakkanen, S. (2018). Entrepreneurs’ Early Stage Anticipation for Business Transfer and Succession Processes. In: Welsh, D. H.B. & Ramadani, V. (edt.) Immigrant, Gender, and Succession Issues in Family Firms.  Special Issue. International Journal of Entrepreneurship and Small Business. https://www.inderscience.com/info/ingeneral/forthcoming.php?jcode=ijesb

Sharma, P., Chrisman, J.J. and Chua, J.H. (2003) ‘Succession planning as planned behaviour: some empirical results’, Family Business Review, Vol. 16, No. 1, pp.1–15.

Viljamaa, A. (2011). Exploring small manufacturing firms’ process of accessing external expertise. International small business journal 29 (5), 472–488.

Wang,  Y., Watkins,  D., Harris,  N. and Spicer,  K. (2004)  ‘The relationship  between  succession issues and business performance: evidence from UK family SMEs’, International Journal of Entrepreneurial Behaviour and Research, Vol. 10, Nos. 1/2, pp. 59–84.

19. Työyhteisöviestinnän Törmäys-tapahtuma kehittää vuorovaikutusta

Työyhteisöissä jyllää jatkuva muutos, ja siitä selviytyminen vaatii uudenlaista dialogia. Törmäys-tapahtuma kutsuu yrityksen viestinnän ja HR:n ammattilaiset, yritysjohdon sekä opiskelijat keskustelemaan keskenään ja kehittämään vuorovaikutusta organisaatioissa. Haaga-Helian Luova toimisto Krea on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa Törmäystä alusta alkaen.

Suomessa on lukuisia viestinnän ja markkinoinnin seminaareja ja tapKrea Tormays_Luova toimisto Krean arkisto_ahtumia, mutta ennen vuotta 2015 meiltä puuttui kokonaan työyhteisöviestinnän ajankohtaistapahtuma. Koska työyhteisöt kamppailevat jatkuvan muutoksen kourissa, viestintävalmentaja Sirke Lohtaja-Ahonen päätti rakentaa kumppaniverkoston perustamaan tapahtuman, joka tarjoaa ratkaisuja viestinnän ja johtamisen nopeasti muuttuviin haasteisiin.

Törmäyksen tarkoitus on ravistella työyhteisöviestintää arjen kiireiden keskellä. Törmäyksen asiantuntijapuheenvuorot, valmennukset ja työpajat tarjoavat sekä asiantuntijoille että johtajille testattuja keinoja työyhteisöviestinnän uudistamiseksi.

– Törmäyksestä saa konkreettisia työkaluja, joilla voi parantaa omaa ja koko työyhteisön arkea. Siellä pääsee verkostoitumaan muiden työyhteisöviestinnästä kiinnostuneiden kanssa ja törmäämään eri alojen ihmisiin, kertoo Lohtaja-Ahonen.

 

Törmäys tuo yhteen työyhteisöviestinnän kehittämisestä innostuneet johtajat ja asiantuntijat

 

Törmäyksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa monialainen ja laajasti verkostoitunut joukko: viestinnän ammattilaisten yhdistys ProCom, henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten yhdistys Henry, Haaga-Helian Luova toimisto Krean markkinoinnin ja viestinnän opiskelijat valmentajineen sekä viestinnän ja johtamisen valmennusyritys Liitos.

Tässä yhteistyössä kaikki voittavat: työyhteisöviestintä saa oman tapahtuman, yritykset pääsevät kehittämään omaan viestintäänsä ja opiskelijat saavat roppakaupalla käytännön kokemusta, jota voi suoraan hyödyntää työnhaussa ja työelämässä. Lisäksi Törmäys tarjoaa kaikille osallistujille ainutlaatuisia mahdollisuuksia verkostoitumiseen innostavien ja työyhteisöjen kehittämisestä kiinnostuneiden ihmisten kanssa.

Ensimmäinen Törmäys järjestettiin keväällä 2015 ja sen teemana oli muutos. Tapahtuma keräsi Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen auditorion ääriään myöten täyteen. Koska työyhteisöviestinnän ammattilaistapahtumalle oli ilmiselvä tilaus, seuraava, innostus-teemainen Törmäys järjestettiin Ilmarisella keväällä 2016. Keväällä 2018 Törmäys järjestettiin Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman tiloissa teemalla vapaus ja ennakkoluulo.

Törmäys-tapahtumissa on ollut esiintyjinä kymmeniä viestinnän, johtamisen ja valmentamisen huippunimiä kuten esimerkiksi johtaja Taina Pieski liikenne- ja viestintäministeriöstä, muutosjohtaja Tomi Niskakoski, aivotutkija Minna Huotilainen, vuorovaikutusmuotoilija Simo Routarinne, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sekä Haaga-Helian alumnit jääkiekkovalmentaja Tommi Niemelä ja Supercellin viestintäjohtaja Linda Åström.

 

Luova toimisto Krea tarjoaa kokonaisvaltaista apua tapahtuman järjestämiseen

 

Onnistuneen tapahtuman järjestäminen vaatii pitkäkestoista ja saumatonta yhteistyötä, minkä vuoksi Törmäyksen tekijät perustivat heti aluksi tapahtumalle oman ohjausryhmän, jossa toimii kaksi edustajaa kustakin järjestäjätahosta. Ohjausryhmässä ideoidaan ja suunnitellaan Törmäys-tapahtumien teemat, mietitään teemoihin sopivat puhujat sekä koordinoidaan kaikki käytännön järjestelyt.

Törmäys-tapahtuma vaatii toteutuakseen usean eri Luova toimisto Krean opiskelijaryhmän panoksen. Krean opiskelijat valmentajineen vastaavat Törmäyksen brändin rakentamisesta, markkinoinnista ja viestinnästä sekä osallistuvat monipuolisesti päivän käytännön järjestelyihin. Tapahtuman brändi-ilme on opiskelijoiden suunnittelema. Opiskelijat myös tuottavat tapahtumaan somisteet, julisteet, flyerit ja ohjelmalehtisen.

Asiantuntevien ja ajankohtaisten ammattilaisluentojen ja paneelien lisäksi Törmäys-tapahtumissa on nähty monenmoista opiskelijoiden ideoimaa oheisohjelmaa, kuten esimerkiksi työyhteisöviestintä-Alias, rohkeaan heittäytymiseen kannustava cheerleadereiden tanssiesitys sekä ryhmähenkeä parantava askartelusessio.

Luova toimisto Krean opiskelijat tarjoavat yrityksille kokonaisvaltaista palvelua tapahtumien järjestämiseen: he osallistuvat brändin rakentamiseen, markkinoinnin suunnitteluun, ohjelmasisältöjen ideointiin, ennakkomarkkinointiin, tapahtuman käytännön järjestelyihin sekä tuottavat sisältöä somekanaviin tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Opiskelijat myös tallentavat tapahtuman parhaat hetket kuviksi ja tapahtumavideoiksi.

Törmäys 2018 tapahtumavideo

 

Positiivinen palaute kannustaa uusiin Törmäyksiin

 

Kaikki kolme Törmäys-tapahtumaa ovat onnistuneet erinomaisesti, ja kävijöiden palaute on ollut positiivista. Tilaisuuden ohjelmaa ja Haaga-Helian opiskelijoita on kehuttu:

  • Puheenvuorot olivat hyviä. Päällekkäin meni mielenkiintoisia esityksiä, mutta onneksi organisaatiomme edustajat jakaantuivat näihin, joten saimme jaettua tietoa.
  • Tosi innostunut ja positiivinen fiilis jäi. Paljon sain uusia ajatuksia ja työvälineitä omaankin työhön.
  • Opiskelijat hoitivat oman osuutensa todella ammattimaisesti ja loistavalla palveluasenteella. He loivat läsnäolollaan kivaa nuorekasta ja rentoa energiaa.

Törmäys 2016 osallistujien palautetta

 

Myös opiskelijat ovat kokeneet, että tapahtuman järjestäminen osana viestinnän ja johtamisen asiantuntijoiden verkostoa on hyödyllistä ja palkitsevaa. Seuraava Törmäys on jo suunnitteilla keväälle 2020 – työ paremman suomalaisen työyhteisöviestinnän eteen jatkuu vahvana.

 

Tanja Vesala-Varttala, yliopettaja, markkinointi ja viestintä, FT

Johanna Mäkeläinen, lehtori, markkinointi ja viestintä, MA

 

Luova toimisto Krea

Krea (www.krea.fi) on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun markkinoinnin ja viestinnän opiskelijoiden luova toimisto, joka tarjoaa markkinoinnin, viestinnän ja media-alan palveluita yritysasiakkaille. Olemme monialainen ja kansainvälinen tutkimuksen, kehittämisen, innovoinnin sekä jatkuvan oppimisen alusta. Yhdessä yrityskumppaneiden kanssa kehitämme joustavia ratkaisuja nopeasti muuttuviin osaamishaasteisiin.

 

Kuvat: Luova toimisto Krean arkisto

20. Luova toimisto Krea – tuloksellista tutkimusyhteistyötä

Tutkimustyö on yrityksille ja yhteisöille välttämätön työkalu, jotta ne pystyvät tekemään tuloksellista ja tehokasta markkinointia ja viestintää sekä niiden kautta kehittämään liiketoimintaansa. Haaga-Helian Luova Toimisto Krean tutkimuspalvelut tarjoavat vaivattoman tutkimuskonseptin yhteistyön perustaksi.

Haaga-Helia tarjoaa yrityksille ja yhteisöille hyvin suunniteltuja ja analysoituja määrällisiä tutkimuksia markkinoinnin ja viestinnän kehittämisen tueksi Luova toimisto Krean oppimisympäristössä. Tutkimuksia on tehty useita vuosia yrityksille ja erilaisille yhteiskunnallisesti vaikuttaville yhteisöille, jotka ovat voineet hyödyntää tuloksia liiketoiminnan tehostamiseen. Eniten tutkimusyhteistyötä on tehty Väestöliiton kanssa.

 

Tutkimusyhteistyöllä uusia innovaatioita: Case Väestöliitto

 

Opiskelijavoimin toimiva Haaga-Helian luova oppimisympäristö on tehnyt Väestöliitolle tutkimusprojektien sarjana tähän mennessä yhteensä neljä tutkimusta. Viides tutkimus toteutetaan keväällä 2019. Tutkimusyhteistyö Väestöliiton kanssa on keskittynyt pääasiassa nuorille suunnattujen palvelujen ja viestinnän kehittämiseen, sillä yksi Väestöliiton tärkeimmistä tehtävistä on yhteiskunnallinen vaikuttamien nuorten ja perheiden hyväksi.

 

Erityiseksi haasteeksi on noussut Väestöliiton tunnettuus nuorten miesten keskuudessa ja heidän tavoittaminen muuttuvien digitaalisten kanavien kautta. Haaga-Helian oppimisympäristö, Luova toimisto Krea on pyrkinyt auttamaan Väestöliittoa löytämään tutkimusten avulla ratkaisuja näihin ongelmiin.

väestöliitto

Tutkimusten toimeksiantajana toimineen Väestöliiton viestintäjohtaja Jaana Syrjälän tehtävänä on ollut esitellä opiskelijoille tutkimusten toimeksiannot ja hyväksyä tutkimusongelmat, kyselylomakkeen kysymykset ja saatteet. Syrjälä on lisäksi osallistunut tutkimustulosten esittelytilaisuuksiin. Hän luonnehtii Luova toimisto Krean kanssa tehtyä tutkimusyhteistyötä seuraavasti:

”Yhteistyö on sujunut hyvin ja joustavasti. Sen aikana on tullut tunne, että se palvelee paitsi meidän tarpeitamme, motivoi myös opiskelijoita. Opiskelijat ovat oivaltavasti käsitelleet toimeksiantojamme ja näin niihin on saatu myös nuorten aikuisten omia painotuksia mukaan. Tutkimukset auttavat meitä suuntaamaan toimintaamme ja palvelujamme enemmän asiakaslähtöisiksi ja toisaalta näkemään asioita, jotka voisimme tehdä toisella tavalla. Yhteistyö on ollut niin mutkatonta, että meidän on tulevaisuudessa helppoa tuoda yhä uusia teemoja opiskelijoiden selvitettäväksi”.

Tutkimustyötä on tehty Väestöliiton kanssa vuodesta 2012 alkaen lähes vuosittain. Tutkimusten tavoitteena on ollut muun muassa selvittää Väestöliiton tunnettuutta, sidosryhmien mielikuvia, mediaviestinnän kehittämisen keinoja, nuorten tavoitettavuutta eri kanavien, viestinnän tyylin ja sävyn avulla sekä viestintäkampanjan onnistumista.

 

Vaivaton tutkimuskonsepti yhteistyön perustaksi

 

Väestöliiton tutkimuksen lisäksi muita yhteiskunnallisten yhteisöjen markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseen liittyviä tutkimuksia on tehty Rinnekoti-Säätiölle, Perheyritysten liitto ry:lle, Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry:lle, Suomen Yrittäjänaiset ry:lle, Suomen Kauppa- ja kulttuuriopettajat ry:lle.

Luovan oppimisympäristön tutkimusprojekteihin osallistuneet opiskelijat ovat kokeneet aitojen, työelämälähtöisten tutkimusten parissa työskentelyn mielekkääksi tavaksi oppia tutkimusprosessin toteuttaminen alusta loppuun asti. Samalla he ovat käytännössä nähneet, kuinka välttämätöntä tutkimusten tekeminen on yritysten ja yhteisöjen toimintojen kehittämisessä.

  • Oli todella kiva tehdä tutkimus oikealle toimeksiantajalle (Väestöliitto) eikä vain jotain tutkimusta, jolle ei tule oikeaa käyttöä ja olisi keksitty vain kurssia varten.
  • Opin tutkimusprosessin vaiheista, kysymysten suunnittelusta sekä tulosten analysoimisesta ja sitä kautta mahdollisten kehitysehdotusten muokkaamisesta.
  • Onnistuin saamaan kokonaiskuvan markkinoinnin ja viestinnän tutkimuksesta ja konkreettisesti yhteistyöstä yrityksen kanssa.
  • Opin käyttämään erilaisia tutkimuksissa käytettäviä työkaluja, esimerkiksi Webropol ja SPSS, joista on iloa varmasti myös jatkossa, erityisesti opinnäytetyön tekemisen yhteydessä.
  • Tutkimuksen läpikäyminen käytännössä on erittäin arvokas kokonaisuudessaan.

Konseptoitu yhteistyö ei vaadi yrityksiltä suurta resurssia: Oppimisympäristön, Luova toimisto Krean tutkimusprojekteissa toimeksiantajan tehtävänä on ollut esitellä opiskelijoille tutkimuksen toimeksianto ja hyväksyä tutkimusongelmat, kyselylomakkeen kysymykset ja saate. Lisäksi toimeksiantaja on osallistunut tutkimustulosten esittelytilaisuuteen.

Koska tutkimus on välttämätön työkalu yritysten ja eri yhteisöjen tuloksellisen ja tehokkaan markkinoinnin ja viestinnän suunnittelemiseksi, tarjoaa Luova Toimisto Krean tutkimuspalvelut vaivattoman tutkimuskonseptin yrityksille yhteistyön perustaksi.

 

Pirjo Saaranen, menetelmien yliopettaja, FL

Mia Snellman, yritysviestinnän lehtori, KTM

 

Luova toimisto Krea

Krea (www.krea.fi) on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun markkinoinnin ja viestinnän opiskelijoiden luova toimisto, joka tarjoaa markkinoinnin, viestinnän ja media-alan palveluita yritysasiakkaille. Olemme monialainen ja kansainvälinen tutkimuksen, kehittämisen, innovoinnin sekä jatkuvan oppimisen alusta. Yhdessä yrityskumppaneiden kanssa kehitämme joustavia ratkaisuja nopeasti muuttuviin osaamishaasteisiin.

 

Kuvat: Mia Snellman

21. Katse kohti journalismin käyttäjää

Journalismi voi hyötyä toimintatavoista, joita käytetään palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Monialaisten opettajatiimien ansiosta Haaga-Helian journalistikoulutuksessa näitä toimintatapoja päästään kokeilemaan yli perinteisten ammattirajojen.

Yksi journalismin perinteisen toimituskulttuurin ongelmista on ollut sisäänlämpiävyys. Toimittajat istahtavat ideoimaan keskenään tai lainailevat juttuideoita ja uusia formaatteja toisten toimittajien tekemistä julkaisuista. Lukijatutkimuksilla kyllä kartoitetaan toiveita mutta niistä saadaan aika vähän ainesta uuden kehittämiseen. Verkkoanalytiikka tuo tietoa käyttäjämääristä mutta ei auta menemään käyttäjien pään sisään. Verkkokeskustelujen osallistujat taas eivät edusta tyypillisiä tai tavoiteltuja käyttäjiä.

Journalismissa ja sen opetuksessa on perinteisesti ollut lähtökohtana juttuprosessi: tiedonhankinta, jutun rakentaminen, visuaalisuuden suunnittelu, editointi, julkaisu. Nämä ovat edelleen toimittajan työn kivijalkoja. Yhä tärkeämmäksi on kuitenkin tullut hahmottaa journalismi palveluna. Toimittajan on osattava kehittää uusia julkaisukonsepteja sekä uskallettava kokeilla uusia toimintamalleja. Ratkaisevaa on tavoittaa lukija, katsoja tai kuulija sieltä, missä hän on, tarpeineen ja toiveineen. Jotta journalismia pystytään aidosti kehittämään, on uusia ideoita haettava myös muilta toimialoilta. Haaga-Heliassa opettajakuntamme on rikas asiantuntijayhteisö. Perinteisiä ammattirajojen välisiä verhoja on helppo raottaa, koska yksittäisen opettajan sijaan työtä yhä useammin tekee opettajatiimi. Kuvaan tässä kaksi esimerkkiä siitä, miten palveluliiketoiminnan osaajien saaminen mukaan journalistien opetukseen on rikastuttanut sitä.

 

Avautumista kohti erilaisia ihmisiä

 

Haaga-Helian toimittajaopiskeijat harjoittelevat kehittämistyöskentelyä ja projektitaitoja tekemällä pienimuotoisia projekteja erilaisille toimeksiantajille. Syksyllä 2017 palvelumuotoilun asiantuntija, liiketaloutta opettanut Sirpa Lassila liittyi erään tällaisen projektikurssin opettajatiimiin. Projektin tavoitteena oli ideoida, miten televiestintäyritys televiestintäyhtiö Elisan asiakkaiden käyttäjäkokemuksia voisi parantaa.

Opiskelijoita kannustettiin kokeilemaan palvelumuotoilun toimintatapoja. Se toi heille uudenlaisia haasteita. Ensimmäinen haaste oli hyväksyä se, että toimeksiannossa ei tarkkaan määritelty, mikä ongelma tulisi ratkaista. Ongelmanasettelu piti löytää itse – aivan kuten reaalimaailmassakin. Opiskelijoita kannustettiin lähestymään erilaisia ihmisiä ja tekemään pientä käyttäjätutkimusta, jotta

he voisivat itse määritellä, mitä ongelmaa lähtevät ratkaisemaan. Lähtökohtana oli käyttäjän, ei julkaisijan tai viestinnän suunnittelijan kokemus sisältöjen toimivuudesta. Yksittäisten sisältöjen sijaan tutkiskeltiin käyttäjien mielikuvia, palvelupolkuja ja arjen tilanteita. Samaa lukijoiden ja käyttäjien tarpeiden kuuntelua ja heidän osallistamistaan uusin tavoin tulevat toimittajat toivottavasti hyödyntävät journalismin alalla.

 

Draivia ideoiden kehittelyyn

 

Luovan prosessin järjestelmälliseen edistämiseen on toimittajaopiskelijoita tutustuttanut puolestaan töitä palveluratkaisuihin erikoistuneen yliopettaja Jarmo Sarkkinen eri alojen opiskelijoita yhdistävillä projektikursseilla. Aikataulutetussa ideointi- ja innovointiprosessissa ei odotella inspiraatiota tai harmitella ideoiden puutetta, vaan homma etenee kuin juna.

Toimeksiantajan briiffauksen jälkeen edetään askel askeleelta. Ensin pureskellaan toimeksiantoa ja sen taustoja. Sitten suolletaan ja kirjataan kymmeniä ideoita ja assosiaatioita lyhyessä ajassa. Brainstormauksen jälkeen ideat luokitellaan ja jatkopohdintaan otetaan vain ideat, jotka ovat sekä tuoreita että toteuttamiskelpoisia, ja joista toimeksiantaja innostuu.

Kun ideaa lähdettiin muokkaamaan toimintakonseptiksi, ei taaskaan mennä mutulla, vaan ryhmät ryhtyivät täyttämään liiketoiminnan verkkotyökalun Business Model Canvasin ruudukkoja. Canvas-pohjan kysymykset ohjaavat miettimään osuvia asiakasryhmiä ja tavoittamista sekä ottamaan huomioon ratkaisun vaatimat resurssit ja hyödyt, jotka koituvat toisaalta asiakkaalle, toisaalta yritykselle. Lennokkaat ideat saavat uutta realismia.

 

Lahjakkuutta ja työkaluja

 

Palveluliiketoiminnan menetelmät asiakasymmärryksen parantamiseen ja innovointiin ovat antaneet toimittajaopiskelijoille ammatillisia työkaluja, jotka vastaavat toimitusten muuttuneisiin tarpeisiin. Oivallus voi olla sekin, että luovuus ja ideointikyky eivät ole vain yksilöllistä lahjakkuutta, vaan jokainen voi kehittyä niissä erilaisia menetelmiä soveltaen.

Toimeksiantajayritykset ovat näissä projekteissa saaneet rehellistä ja rakentavaa palautetta, uusia näkökulmia ja ideoita sekä suoria kontakteja opiskelijoihin. Opettajien monipuolinen osaaminen on osaltaan rakentanut lopputulosta. Tulevissa projekteissa myös journalismin alan toimeksiantajat hyötyvät entistä monipuolisemmista lähestymistavoista.

 

Kaarina Järventaus, lehtori, journalismin koulutusohjelma, FM

22. Opiskelijoiden tulikaste - pitchaus tuo yrityksille uusia ideoita

Liiketoiminnan haasteiden ratkaiseminen edellyttää uusia ja ennakkoluulottomia näkökulmia. Pitching evening -konseptissa yhdistyy yritysten asiantuntemus sekä opiskelijoiden uudet näkökulmat ja raikkaat ideat.

Kun liiketoiminnan haasteiden ratkaiseminen edellyttää uusia ja ennakkoluulottomia näkökulmia, korostuu tekemisessä yhteistyö monenlaisten kumppanien kanssa. Tämä edellyttää foorumeita ja toimintamalleja yhteistyön edistämiselle. Korkeakoulut, yritykset ja opiskelijoiden perustamat tuoreet startup-tiimit voivat muodostaa kumppanuusverkoston tai ekosysteemin, jossa luodaan uutta ajattelua ja kokeillaan uusia ideoita.

Pitching evening -konsepti on yksi toimintamalli, jossa opiskelijoiden yritysideat ja yritysten kokeneet asiantuntijat pääsevät kohtaamaan. Konseptissa kymmenen opiskelijaa tai startup-tiimiä esittelee oman ideansa yleisölle ja tuomaristolle. Riippuen kohdeyleisöstä ja idean kehittyneisyydestä tiimit hakevat joko mentoreita, palautetta, verkostoja, tiimin jäseniä tai rahoitusta. Yrityksen tehtävänä on tarjota foorumi ja tilat, antaa palautetta ideoille, sekä tapauskohtaisesti esimerkiksi tarjota näkyvyyttä uusille tiimeille.

 

Liiketoiminta uudistuu opiskelijoiden ja yritysten yhteistyössä

 

Ajatuksena on saada opiskelijat ottamaan omistajuutta yritysideastaan ja vaihtamaan ”opiskelijamindset” ”yrittäjämindsettiin”. Yritykselle pitchaus on keino uudistaa yrityskulttuuria sekä ajattelua ja kuulla uusia ja raikkaita ideoita.

Pitching eveningissä opiskelijat esittelevät uusia liiketoimintaideoita yrityksen tarjoamissa puitteissa. Se on yksi käytänne ja foorumi tuoda uutta ennakkoluulotonta ajattelua yritykseen. Se on myös keino altistaa opiskelijoiden liikeideat tosielämän asiantuntijoiden palautteelle. Korkeakouluopiskelijat rakentavat ideoitaan viimeisimmän tiedon pohjalta, omasta maailmastaan käsin. Uuden, rohkeaa kokeilemista tukevan ajattelun luomisessa ennakkoluulottomat ja tuoreet ideat ovat keskiössä. Jotta ideat heijastelisivat kuitenkin mahdollisimman hyvin yrityselämän haasteita, tarvitaan palautetta kokeneilta asiantuntijoilta.

Vuorovaikutus yrityksen ja korkeakoulun välillä edellyttää siis yhteistyötä, yhteisten tavoitteiden tunnistamista, sekä yhteisiä toimintamalleja ja käytänteitä.

Pitching evening Elisa, 2/2018.

Paras syntyy yhdessä

Korkeakoulu voi tarttua haasteeseen tukemalla uusien ideoiden ympärille syntyneitä tiimejä tai yrityksiä ja mahdollistamalla kannustalla ja valmentamalla ketterää kehittämistä tukevaa ajattelua. Opiskelijoiden kokemusta omasta kyvystä vaikuttaa tulevaisuuteen voidaan vahvistaa tarjoamalla haastavia tavoitteita sekä työkaluja, palautetta ja valmennusta näiden tavoitteiden tueksi. Ketterään kokeiluun perustuvat ajatusmallit kannustavat testaamaan ideoita käytännössä yhdessä asiakkaiden kanssa. Ideoiden koettelu käytännössä kannustaa uuden luomiseen yhdessä ja mahdollistaa ketterän kehittämisen.

Onnistuneen tapahtuman taustalla on valmentava suhtautuminen opiskelijoihin ja heidän ideoihinsa. Opiskelijalle tärkeää on asettaa itselleen haastavia tavoitteita, ylittää ne, ja saada siten onnistumisen kokemuksia. Oman liikeidean tiivistäminen viiteen minuuttiin ja sen esittäminen tuntemattomalle yleisölle – olivat he mentoreita, asiantuntijoita, tai sijoittajia –  on haasteellista, mutta palkitsevaa.  Yrityksen tarjoamat tilat auttavat siirtymään pois opiskelijamoodista ja ottamaan omistajuutta liikeideastaan.

Korkeakoulujen sisäiset yrityshautomot ja kiihdyttämöt voivat tarjota valmennusta, tukea ja työkaluja mahdollistamaan hyvä pitchaus.

Tavoitteena on, että opiskelijat seisovat ideansa takana ja ovat valmistautuneet vastaamaan kysymyksiin varhaisen vaiheen yrittäjinä. Liikeidean pitchaus tehdään idean esittelyn näkökulmasta ja oman kehittymisen vahvistamiseksi – ei siksi, että joku ulkopuolinen niin vaatii.

 

Valmis toimintamalli oppilaitosyhteistyöhön

 

Haaga-Helian opiskelijat ovat osaavia tekijöitä, jotka oikealla valmennuksella pystyvät ylittämään itsensä. Pedagogiikka, joka nojaa oivaltamiseen ja käytännössä oppimiseen, edellyttää osaavaa valmentajaverkostoa – joka Haaga-Heliasta löytyykin. Esitellessään ideaansa muille opiskelija joutuu selventämään liikeideansa itselleen, saa palautetta liikeideastaan, sekä toisaalta kokemuksen onnistumisesta.

Yritykselle konsepti on mahdollisuus rakentaa oppilaitosyhteistyötä, tunnistaa uusia ideoita, sekä uudistaa yrityskulttuuriaan. Se on myös tapa tunnistaa uusia nopeita kehittämisen tapoja. Se on lisäksi keino tarjota myös mahdollisuutta yrityksen työntekijöille toimia mentoreina ja asiantuntijoina, sekä keino tarjota merkityksellistä tekemistä. Mentorina toimiminen tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta.

Yritysten tarve kehittää toimintaansa ketterästi korostuu edelleen tulevaisuudessa. Pitching Evening -konsepti tarjoaa valmiin toimintamallin oppilaitosyhteistyöhön korkeakoulujen välillä. Konseptia voidaan räätälöidä tapauskohtaisesti. Se voi tarjota foorumin ja pohjustuksen isommalle tapahtumalle, jossa tuodaan esiin tarvetta ajatella ketterästi, uutta testaten, kokeilleen ja käytännöstä oppien.

 

Timo-Pekka Uotila, yhteyspäällikkö, TKI-palvelut, Ph.D (Econ.)

23. Krea Spring School – Capturing International Attention with Customer Videos

Appealing customer stories in the form of online videos help companies stand out from competition in today’s hectic media environment. Each May, Creative Agency Krea’s international week Krea Spring School brings together some 50 students and teachers from all over the world. Our international teams of young adults provide client companies with authentic customer experience videos in a period of just five days.

How do companies know how well their brand appeals to young international audiences? One way to achieve a first-hand understanding of customer experience is to let customers tell their own stories. In addition, publishing those stories can help businesses to build trust and win more customers.

Paras syntyy yhdessä

In the fast-paced media environment, even the best of brands and services may find it difficult to stand out and gain exposure. According to research, online video is rapidly becoming the most important form in advertising and a key storytelling medium. Companies, however, often lack time and resources to produce video content, especially if it has to be geared to the needs and tastes of multicultural audiences.

Krea Spring School students create publication-ready online video stories that highlight their own perspectives as young international customers. Authentic user-generated content is often seen as more compelling and reliable than traditional marketing videos. Research has shown that online video stories told directly by customers get more attention and help increase brand engagement.

The students also help distribute the video stories on channels relevant to young multicultural audiences visiting Helsinki and looking to enrich their travel experience. This way, the client company’s services gain visibility among potential new customers.

 

Promoting Helsinki City Bikes to Young International Travellers

 

At the beginning of the international week, the Krea Spring School student teams will try out the client company’s service by, for example, renting a city bike or enjoying a three-course meal at a restaurant. After a systematic analysis of their overall brand experience, the students produce customer experience stories on video, ready to be published and shared on multiple channels by the end of the week.

The client of Krea Spring School 2018 was Helsinki City Bikes. The branding challenge was presented to the students from the points of view of three different players involved in offering, sponsoring, and advertising the service: Helsinki Regional Transport HSL, the Helsinki-based grocery store Alepa, and the outdoor advertising company Clear Channel.

After five days of intense creative planning, the student teams came up with energetic video stories promoting the city bikes as an environmentally friendly, quick, and accessible means of urban transportation with which to explore Helsinki and its surroundings.

 

Be Like Tim

 

As the students represent different cultures and backgrounds, they are able to benchmark the client’s service against similar services in their own countries. This way, the client company gains an understanding of what customers from different backgrounds deem especially valuable and beneficial.

ReCycle the Planet

According to Nelli Oinio, Brand Manager at Clear Channel Finland, the Helsinki City Bike video stories successfully brought up diverse customer perspectives:

– I was impressed at how quickly the students managed to grasp the real customer needs, experiences, and problems that young travellers in Helsinki may have.

The video stories produced by Krea Spring School teams help the client company to demonstrate what added value it is able to offer to international travellers’ overall Helsinki experience.

 

Krea Spring School Students Benefit from their Diversity

 

Krea Spring School students learn a lot about brand building, customer experience research, creative planning, storytelling, and video making, which are all vital hands-on skills in the field of digital marketing today. Along with marketing students, the participants also represent disciplines such as hospitality, HR, IT, and finance.

According to the students, one of the main benefits is working as part of a multicultural and multidisciplinary team. Because of the tight project schedule, the team members become a close-knit group right from the start and learn to make use of their diverse backgrounds.

– Even if the branding challenge and video making threw us right into the deep end, we managed to pull it off as a team, taking advantage of our differences in experience and expertise, one participant sums up.

We are the story 

 

Developing Hands-On Expertise in International Branding

 

Even if the core university partners organizing Krea Spring School stay the same, every year there are also new university teachers and students around Europe wanting to join the programme. This enables the international team of coaches to develop the concept from year to year.

Krea Spring School is organized annually in cooperation with international branding experts from Thomas More Hogeschool (Belgium), Karel de Grote Hogeschool (Belgium), Avans Hogeschool (the Netherlands), and Budapest Business School (Hungary). In 2019, two new universities are joining in: Howest University of Applied Sciences (Belgium) and Ostbayerische Technische Hochschule Amberg-Weiden (Germany).

Dr Alexandra Fodor from Budapest Business School sees Krea Spring School as an excellent opportunity for students and teachers alike to build their expertise in international branding and multicultural teamwork:

– We have learnt a lot during our cooperation and the student teams get more and more professional in their work every year. It is always touching to see how well the students are able to cope with real hands-on branding challenges and tasks.

In May 2019, the Krea Spring School teams will engage in telling customer experience stories for a Neapolitan style pizzeria, Via Tribunali, in Helsinki. Business partners Sami Benamed and Antti Kuitunen look forward to learning what the multicultural teams think of the Via Tribunali services and atmosphere as part of their overall Helsinki experience:

– We want to know all about the authentic customer experiences of the students when they dine at our restaurant and observe the look and feel of our brand, warts and all.

Krea Spring School invites client companies, students, and universities to develop their hands-on skills in international branding: let us join forces in creating customer experience stories with real business impacts.

 

Tanja Vesala-Varttala, Principal Lecturer, Marketing and Communication, PhD

Tuula Ryhänen, Senior Lecturer, Marketing and Communication, MSc (Econ.)

 

Creative Agency Krea

Creative Agency Krea is an inhouse marketing agency run by Haaga-Helia students of marketing and communication, offering marketing, communications, and media planning services to company clients. Krea provides both students and companies with a multidisciplinary and international platform for co-creation, research, development, and innovation. Together we develop innovative branding solutions and new methods of continuous learning to meet the challenges and needs of the rapidly changing business world.

 

Photo: Jani Häsä

24. Kansainvälinen lehtikuvakilpailu syntyy opiskelijoiden tuella

Haaga-Helian journalismin opiskelijat ovat tehneet kolmen vuoden ajan yhteistyötä Helsingin Sanomien kuvatoimituksen kanssa World Press Photo -tapahtuman yhteydessä. Aluksi yhteistyö oli opiskelijoiden apua näyttelyn pystytyksessä ja opaskierrosten vetämistä Taiteiden yönä. Ajan myötä yhteistyö on laajentunut siihen, että kuvatoimitus osallistuu opiskelijoiden töiden mentorointiin sekä uusia näkökulmia avaaviin luentoihin.

Sanomatalon aulassa on ollut elokuun lopusta syyskuun puoleen väliin esillä kunkin vuoden maailman parhaiksi valittuja lehtikuvia. World Press Photo-järjestö valitsee vuosittain kymmenistä tuhansista heille lähetettyjen kilpailukuvien joukosta eri kuvakategorioiden voittajat. Vuonna 1955 perustetun World Press Photo -järjestön (WPP) vuosittainen kilpailu on maailman suurin ja arvostetuin lehtikuvakilpailu.

Paras syntyy yhdessä

Helsingin Sanomat on yhdessä Canonin ja World Press Photo -säätiön kanssa tuonut kyseisen näyttelyn Suomeen. Näyttely kiertää vuosittain ympäri maailmaa. Vuodesta 2016 Helsingin Sanomien kuvatoimitus on tehnyt yhteistyötä Haaga-Helian journalismin opiskelijoiden kanssa. Aluksi yhteistyö oli opiskelijoiden apua näyttelyn pystytyksessä ja opaskierrosten vetämistä Taiteiden yönä. Ajan myötä yhteistyö on laajentunut kuvatoimituksen osallistumisena opiskelijoiden töiden mentorointiin sekä uusia näkökulmia avaaviin luentoihin.

Itse kilpailussa opiskelijat tutustuvat ennakolta kilpailun voittajakuviin. Vuodesta 2017 kukin opiskelija on tehnyt lyhyen esitelmän yhdestä kilpailussa palkitusta kuvaajasta ja hänen kilpailutyöstään. Esityksistä on koostettu kokonaisuus, joita opiskelijat hyödyntävät Taiteiden yönä näyttelyssä vetämillään opaskierroksilla. Opaskierrokset olivat varsinkin vuonna 2017 hyvin pidettyjä ja opiskelijoiden mukana kiersi kymmeniä ihmisiä. Opiskelijat ovat olleet mukana myös näyttelyn pystyttämisessä Sanomatalossa. Vuonna 2017 näyttely saapui Suomeen päivän myöhässä. Haaga-Helian opiskelijoiden apu näyttelyn pystyttämisessä oli ensiarvoisen tärkeää.

 

Opiskelijoiden omia kuvasarjoja ja ammattilaisten mentorointia

 

Näyttelyn tiimoilta opiskelijat ovat miettineet ajankohtaisia aiheita Suomesta ja valokuvanneet oman kuvasarjansa. Vuonna 2017 Helsingin Sanomien kuvatoimituksesta saatiin neljä mentoria, jotka auttoivat opiskelijoita. He olivat valokuvaajaa Markus Jokela ja Heidi Piiroinen sekä kuvatoimittajat Juha-Pekka Laitinen ja Anni Kössi. Vuonna 2017 Markus Jokela sijoittui World Press Photo -kilpailun pitkien kuvaprojektien sarjassa kolmanneksi (Long-Term Projects).

Helsingin Sanomien toimituksen tapaamisessa opiskelijat jakaantuivat kolmen-neljän hengen ryhmiin. Mentorit kävivät läpi opiskelijoiden omien kuvasarjojen aiheita. He pohtivat yhdessä opiskelijoiden kanssa näkökulmaa ja lähestymistapaa kuvauskohteeseen. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen opiskelijat tapasivat omaa mentoriaan 1-2 kertaa koostaessaan kuvasarjaansa. Mentorit kommentoivat tiivisti opiskelijoiden töitä myös sähköpostitse. Session lopuksi mentorit, opiskelijat, Helsingin Sanomien kuvatoimituksen päällikkö Markku Niskanen sekä Haaga-Helian kirjoittamisen opettaja Hanna Leivonniemi ja valokuvauksen opettaja Päivi Peltonen kokoonnuimme ja kävimme läpi opiskelijoiden kuvasarjat. Mentorit kommentoivat niitä ja antoivat kehitysehdotuksia. Kaikki kuvasarjat laitettiin esille Journalismin koulutusohjelman silloiseen Tuima-verkkolehteen. Opiskelijamme Eemeli Martti suunnitteli erikoistaiton kuvasarjoille. Helsingin Sanomat osti yhden opiskelijan kuvaaman ja kirjoittaman sarjan lehteensä. Jonna Luostarin kuvasarja käsitteli Airamin hehkulamppuja valmistaman tehtaan viimeisiä vaiheita ennen sen sulkemista.

Paras syntyy yhdessä

Helsingin Sanomien kuvatoimittaja Anni Kössi kuvasi yhteistyötä seuraavasti: ”Itselleni teki hyvää poistua Sanomatalosta ja reflektoida omaa tekemistä samalla kun ohjasin opiskelijoita. Opiskelijoilla on raikkaita ideoita – heihin eivät ole vielä pinttyneet alan yleiset toimintatavat. Myös meillä täällä talossa oltiin iloisia WPP-näyttelyavusta”.

 

Uusia näkökulmia valokuvaamiseen

 

Elokuussa 2018 opiskelijat pääsivät mukaan kuvatoimituksen ammattikuvaajille järjestettävään Pro-tapahtumaan. Järjestö pitää valokuvauskursseja mm. Afrikassa ja kouluttaa tätä kautta paikallisia valokuvaajia. Organisaatio on huomannut, että suurin osa World Press Photo -kilpailun voittajakuvista on valkoisten, keski-ikäisten miesten ottamia. Järjestö pitää tärkeänä kouluttaa valokuvaajia myös kolmansissa maissa.

Toisena tärkeänä asiana järjestö piti konstruktiivista lähestymistapaa aiheisiin. Suurin osa kilpailun kuvista käsittelee mm. väkivaltaa, sotaa, katastrofeja. Järjestö haluaa, että kilpailuissa esiintyisi myös rakentavaa näkökulmaa eri aiheisiin. Esimerkkinä vuoden 2018 kilpailusta Anna Boyiazisin kuvasarja Panje-projektista Sansibarilta, jossa paikallisia, musliminaisia opetetaan uimaan. Heille oli teetetty uimakoulua varten peittäviä uimapukuja. Kuvasarja näyttää positiivista puolta ihmisten elämästä kolmansissa maissa.

Paras syntyy yhdessä

Yhteistyön myötä opiskelijat ovat saaneet uusia näkökulmia kuvajournalismiin sekä ammattilaisten apua omien kuvasarjojensa työstämiseen. Lisäksi he ovat nähneet laajasti ulkomaalaisten kuvaajien töitä. He ovat oppineet, miten koostaa suurempia kuvakokonaisuuksia yksittäisten kuvien sijaan. Mentoritapaamisia pidettiin erittäin hyödyllisinä oman kuvallisien ilmaisun oppimisessa. World Press Photo -kilpailun myötä opiskelijat ovat myös oppineet ymmärtämään maailmaa Euroopan ulkopuolella. Yhteistyöllä myös koulutetaan tulevia journalisteja ymmärtämään visuaalisuutta osana toimituksellisia sisältöjä.

Vastavuoroisesti opiskelijoiden apu näyttelyn pystyttämisessä ja opaskierrosten vetämisessä on ollut Helsingin Sanomien kuvatoimitukselle ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijat ovat myös löytäneet juttu- ja kuva-aiheita, joista Helsingin Sanomien toimitus on ollut kiinnostunut.

 

Päivi Peltonen, lehtori, KTM

 

Lähteet:

Lähteet:

World Press Photo 2017. Thames & Hudson.

World Press Photo 2018. Schilt Publishing.

Markus Jokela Table Rock, Photographs from Nebraska 1992-2016. Raw View Editions, 2018

www.worldpressphoto.org

www.worldpressphoto.org/search/images?search=Markus+Jokela

www.hs.fi/kaupunki/art-2000005259127.html

www.worldpressphoto.org/search/images?search=Anna+Boyiazis

 

Kuvat: Päivi Peltonen

25. Asiakaskokemus muotoutuu yhteistyössä

Vaikuttavimmat ratkaisut syntyvät yhteiskehittelyn tuloksena. Experience Designer -opintokokonaisuudessa partneriyritykset, opiskelijat ja opettajat muotoilevat yhdessä asiakaskokemuksia palvelumuotoilutyökalujen avulla. Palvelumuotoilussa kaikki oppivat.

Yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö on perinteisesti ollut asiantuntijavierailuita, opinnäytetyöaiheita ja toimeksiantoja. Toimeksiannoissa yritykset ovat antaneet ratkaistavaksi jonkin ongelman, josta opiskelijat ovat tuottaneet opettajan ohjauksessa ratkaisuehdotuksia. Yrityksen edustajat ovat saapuneet kuuntelemaan ja arvioimaan ratkaisuehdotusta. Tällaisessa yhteistyössä korkeakoulun ja työelämän edustajat ovat lukkiutuneet vanhoihin tuttuihin rooleihinsa, ja yhteistyöstä oppiminen jää varsin ohueksi yhteisen ajan puutteen vuoksi.

Mitä jos yritysten korkeakouluyhteistyö olisikin yhdessä ja toisilta oppimista – esimerkiksi asiakaskokemusten kehittämistä palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti?

 

Yhteistyössä kohti jatkuvan oppimisen työotetta

 

Virittäytymässä yhteisteen työskentelyyn lumisen metsäkävelykokemusten äärellä
Kuva 1. Virittäytymässä yhteisteen työskentelyyn lumisen metsäkävelykokemusten äärellä.

Uudella tavalla toteutetussa korkeakoulu- ja yritysyhteistyössä yrityksen edustajat pääsisivät pitchaamaan opiskelijoille kehityshaasteensa, joista opiskelijaryhmät valitsisivat kiinnostavimmat. Yritysten mukaan pääsy ei olisikaan siten aivan läpihuutojuttu, ja itse oppimisprosessia leimaisivat leikillisyys, spontaanisuus sekä vahva pelillisyyden logiikka. Opiskelijaryhmät työskentelisivät yritysohjaajiensa tukemina. Tämän lisäksi kokonainen lukukausi olisi varattu yhteistyöskentelyyn yritysten kehityshaasteiden kanssa eri osaamisalueiden kehittämistavoitteiden suunnassa.

Tällaisiin periaatteisiin on rakentunut Experience Designer (ED) -opintokokonaisuus (30 opintopistettä), jonka kehittämisessä ovat olleet mukana Haaga-Helian elämys- ja hyvinvointitalouden kolmen eri kampuksen (Haaga, Porvoo ja Vierumäki) opettajat yhdessä opiskelijoiden ja alumnikumppaneiden kanssa. He muotoilivat yhdessä ED-opintokokonaisuuden ensimmäisen prototyypin keväällä 2018 palvelumuotoiluprosessin työkaluja hyödyntäen. Yhteistyökumppanit siis työstivät uudenlaista yhteisöllistä oppimiskokemusta, jossa keskiössä on erilaisten kehittämishaasteiden kautta omaksua kokemusmuotoilijan jatkuvan oppimisen ja kehittämisen työote. ED-konsepti on osa Haaga-Helian palvelukokemusten laboratoriota (www.lab8.fi), jossa tavoitteena on tuotteistaa opiskeluprosesseja palveluiksi.

Kevään 2018 intensiivinen työskentely tuotti puhuttelevan näkemyksen kokemusmuotoilijan osaamisen eri osa-alueista. Ne nimettiin merkitysten luomiseksi (sense-making), empatiaksi (empathy), uteliaisuudeksi, (curiosity), aikaansaavuudeksi (volation) sekä yllätyksellisyydeksi tai ehkä vielä paremmin jopa päräyttävyydeksi (wow factor)! Tämän kehittämistyön mukainen opintokokonaisuus käynnistyi tammikuussa 2019 innokkaiden opiskelijoiden, opettajatiimin ja partnerikumppanien kanssa. Opiskelijat pääsevät kehittämään näitä osaamisalueita systemaattisesti ED-opiskelunsa aikana pelillistetyssä ja muotoiluajatteluun nojaavassa opiskeluprosessissaan.

 

Moniammatillinen yhteistyö lisää osaamista ja ymmärrystä

 

Paras syntyy yhdessä
Kuva 2. ED-opiskeljoiden tekemä ryhmäkuva.

Opiskelijat rekrytoitiin opiskelukokonaisuuteen eli heidän piti ensin hakea paikkaa lähettämällä CV:nsä päästäkseen haastatteluun. Jo tässä vaiheessa harjoiteltiin oman osaamisen sanoittamista ja neuvottelutaitoja. Tämän lisäksi opiskelijoiden kanssa keskusteltiin valmiudesta työskennellä ilman valmiita lukujärjestyksiä monialaisissa pienryhmissä. Valituksi tulleet opiskelijat korostivat halukkuuttaan venyttää omaa osaamistaan ja heittäytyä oikeiden kehittämistehtävien äärelle.

Mukana olevat Haaga-Helian partneriyritykset Robert Bosch, Fujitsu ja Kesko tuottivat kuvauksen kehittämishaasteistaan. Partneriyritykset ovat sitoutuneet opiskelijoiden opiskeluprosessiin lukukauden ajaksi. He ovat myös sitoutuneet siten, että heillä on aikaa ohjata kehittämishaasteen kanssa työskenteleviä opiskelijaryhmiä. Tämän lisäksi näillä opiskelijaryhmillä on pääsy havainnoimaan esimerkiksi asiakkaita ja työskentelemään yrityksen tiloissa.

Yhteiskehittely moniammatillisesti opiskelijoiden, opettajien sekä partneriyritysten kanssa auttaa ymmärtämään, miten ja miksi muut toimivat tietyllä tavalla. Tämän ymmärtäminen tukee siten jokaisen oman työn suunnittelua ja toteuttamista. Yhteinen ja tiivis kehittämisponnistus sisältää toki aina myös riskitekijöitä: korkeakouluilla ja yrityksillä on erilaiset toimintakulttuurit, laatuvaatimukset ja aikakäsitys. Tämän takia yhteinen oppimisprosessi aloitetaan vahvalla orientoitumisella ja virittäytymisellä yhteisiin työskentelytapoihin. Siten itse opiskeluprosessissakin korostuvat kokemusten muotoiluun liittyvät vahvat tunne- ja merkityksellisyystekijät, jotka vaikuttavat siihen, miten oppijat ajattelevat, tuntevat ja toimivat.

 

Oppimisprosessi yrityksille ja opiskelijoille

 

ED-opintokokonaisuus kehittää partneriyritysten asiakaskokemuksia tuorein ottein ja monipuolistaa opiskelijoiden oppimisympäristöjä. Tällaisissa ympäristöissä työskentely vahvistaa opiskelijoiden osaamista siten, että he ovat asenteellisesti (mindset), tiedollisesti ja taidollisesti entistä valmiimpia heittäytymään sekä tarttumaan monimutkaistuviin työtehtäviin. Heidän kykynsä työstää omaperäisiä ideoita ja niiden pohjalta ratkaista ongelmia vahvistuu. He pääsevät verkostoitumaan yrityksien edustajien kanssa jo opintojensa aikana. Yritykset ovat alati metsästämässä uusien ideoiden tuottajia ja toisin näkijöitä, tunnistamassa lahjakkuuksia sekä etsimässä niitä kuuluisia sopivia tyyppejä! Tavoitteena on, että innostus omaan osaamisen jatkuvaan kehittämiseen kasvaa jakamisesta ja jakamisessa.

Yhä useammat yritykset jalostavat omia asiakaskokemuksiaan – juuri nyt on siis mitä parhain mahdollisuus lähteä yhdessä haagahelialaisten kanssa muotoilemaan erilaisille asiakasryhmille entistä säväyttävämpiä ja merkityksellisempiä kokemuksia.

 

Merja Alanko-Turunen, yliopettaja, FT

 

Kuva: Marika Alhonen

Piirroskuva: ED-opiskelijat

26. Hidas ja huolellinen raatityö palkitsee sekä lehdenteon ammattilaiset että oppivat opiskelijat

Haaga-Helia on kolmena vuonna peräkkäin osallistunut paikallislehtikilpailun toteuttamiseen ja tuonut journalistisen sisällön arviointiin systemaattisuutta ja analyyttisyyttä. Maan parhaiden paikallislehtien valinta on tuottanut paljon enemmän kuin vain nimilistan voittajista: toimitukset ovat saaneet käyttöönsä tulevaisuuden lehdentekijöiden kehittämisideoita, ja raatilaisten ymmärrys mediakentästä on moninaistunut.

Sanomalehtien Liiton vuosittain järjestämä paikallislehtikilpailu on laatukilpailu, jossa arvioidaan journalistista tasoa. Parhaimmiston palkitsemisen lisäksi kilpailu tuottaa lehdille kehittämisehdotuksia ja edistää samalla paikallislehdistön elinvoimaisuutta. Kilpailuun osallistuvat lehdet odottavat raadilta sekä ymmärrystä nykyisestä paikallislehtijournalismista että näkemyksiä tulevaisuuden kehittämistarpeista.

 

Parhaat paikallislehdet seulotaan puolessa vuodessa

 

Pöydällä huojuu pino sanomalehtiä, tarkkaan ottaen 87 paikallislehteä linjalta Sodankylä–Ilomantsi–Ekenäs. Olemme saaneet Sanomalehtien Liitolta kaksi toimeksiantoa: seuloa joukosta maan parhaat paikallislehdet ja kirjoittaa jokaiselle lehdelle kehittämispalaute.

Miten aloittaisit?

Paras syntyy yhdessä

Aivan: Lehdet pitää ensin lukea. Silmäily tai selailu ei riitä, koska se tuottaa vain mutu-tuntumaa.

Journalismin opiskelijoista koostuva raati aloittaa lehtien lukemisen toukokuussa. Kilpailun voittajat julkistetaan marraskuussa suuressa palkintojenjakogaalassa, jonka yhteydessä järjestetään myös alan juhlaseminaari.

Jotta lukeminen olisi systemaattista ja siitä jäisi jälki, olemme kehittäneet määrälliseen sisällönerittelymenetelmään pohjautuvan tallennuslomakkeen, jota raadin jäsenet täyttävät Webropol-ohjelmistolla. Kesän aikana raatilaiset erittelevät jokaisen paikallislehtikilpailuun ilmoittautuneen lehden kilpailunumeron sisällön juttu jutulta. Tietokantaan kertyy eriteltyä tietoa yhteensä 3 000 jutusta.

Tietokannasta tulostetut raportit paljastavat uuttakin tietoa: paikallislehdissä naisten/tyttöjen ääni pääsee useammin kuuluviin kuin valtakunnallisessa mediassa, juttuaiheissa korostuu kulttuuri, ja pakinaperinteenkin jatkajia vielä on.

Sisällönerittely varmistaa, että raati tietää tarkalleen, mitä lehdet sisältävät. Voittajien määrittämiseksi tarvitaan kuitenkin myös laadullista arviointia. Se tehdään syyskaudella viikkotapaamisissa, joissa raatitiimit arvioivat ja pisteyttävät lehtien journalistisia ratkaisuja toimeksiantajan kanssa sovittujen kriteerien perusteella.

Viimeisessä arviointitapaamisessa, niin kutsutussa Suuressa raati-illassa, raatilaiset yhdessä päättävät, mitkä lehdet palkitaan. Kärkeen on tunkua, ja voittajan saattaa ratkaista innovatiivisesti toteutettu yksittäinen juttu tai poikkeuksellisen huolellinen kieliasu. Tiukassa tasatilanteessa voiton voi viedä lehti, jonka haastateltavien sukupuolijakauma osoittautui sisällönerittelyssä tasaisimmaksi.

Suuressa raati-illassa on mukana myös toimeksiantajan edustaja. Itse raatityöhön on tuonut omaa asiantuntemustaan myös muutama kulttuuri- ja media-alan opiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulusta, joka on Haaga-Helian koulutuskumppaneita.

 

”Myö lueskeltiin raadin antamaa palautetta. Arvostimme!”

 

Paikallislehtikilpailun parhaimmiston valinta on opiskelijaraadin työn näkyvin osa. Kaikki eivät kuitenkaan voi voittaa. Tärkein tuotos kilpailuun osallistuville lehdille on raadin antama kehittämispalaute.

Palaute on tekstilajina erilainen kuin journalistinen juttu, jonka tekemiseen opiskelijat opinnoissaan harjaantuvat, ja siksi palautteen kirjoittamista on harjoiteltava. Raatilaiset kommentoivat toistensa luonnoksia, ja lopullinen, konkreettisia kehittämisehdotuksia sisältävä palaute on synteesi opintojen aikana opitusta ja raatityössä syntyneistä oivalluksista.

Paras syntyy yhdessä

Raatityön voima on hitaudessa: ymmärrys paikallislehtijournalismista ja sen kehittämiskohteista kumuloituu vaihe vaiheelta, kun raatilaiset erittelevät ja vertailevat lehtiä, keskustelevat ja perustelevat. Jos raatilaisten arviointi- ja kehittämistyöstään ansaitsemat opintopisteet muutetaan työtunneiksi, kertymä on kunnioitettavat 2916 tuntia.

Palautteistakin tulee palautetta: ”Myö pöydän ääressä lueskeltiin äsken paikallislehtiraadin palautetta. Kovasti tuli [toimitukselta] kiitosta kehitysehdotuksista. Arvostimme!”

Sanallisen palautteen lisäksi jokainen lehti saa määrällisen sisällönerittelyn keskeisistä tuloksistaan raportin. Lukujaan se voi verrata kaikkien lehtien keskiarvoon.

 

”Opiskelijat katsovat toisin silmin.”

 

Toimeksiantajalle yhteistyöstä syntyvä hyöty kiteytyy Sanomalehtien Liiton järjestöpäällikön Ilona Hannikaisen sanoissa: ”Opiskelijat katsovat lehtiä toisin silmin kuin toimitusten oma väki, ja raatityön avulla toimitukset saavat noita silmiä käyttöönsä. Lisäksi paikallislehdet tulevat raatityöskentelyn kautta luontevasti osaksi opetusta.”

Opiskelijoilta paikallislehtikilpailun raatityö vaatii sitoutumista ja koulukurssia enemmän pitkäjännitteisyyttä. Välillä uuvuttaa, mutta kun yhteisten ponnistelujen merkityksellisyys on tiedossa, jaksaa painaa loppuun asti. Siinä sivussa paranevat maantiedon tuntemus ja ruotsin lukutaito. Eikä raadin jäsenyys ole lainkaan vähäinen tieto CV:ssä. Jokaisen raatirupeaman jälkeen yksi jos toinenkin opiskelija on hakenut kesätoimittajaksi paikallislehteen.

Olennaisin tiivistyy raatilaisten urakkansa lopuksi kirjoittamissa itsearviointiraporteissa:

”Opin ymmärtämään koko paikallislehtikenttää. Tällaista osaamista minun olisi lähes mahdoton hankkia samassa laajuudessa missään muualla.”

”Tein [paikallis]lehtiä lukiessani havaintoja myös mediakentän muutoksesta. Huomion arvoista oli se, kuinka suuri vaihtelu on siinä, tekeekö lehti sisältöjä tulevaisuutta silmällä pitäen vai palveleeko se vain nykyistä lukijakuntaansa.”

”En tiennytkään, että paikallislehdet ovat näin arvostettuja.”

 

Sari T. Tiiro, journalismin opettaja, toimittaja, YTM

Pekka Huolman, journalismin, viestinnän, suomen ja englannin opettaja, toimittaja, FM

 

P.S. Vinkkejä opiskelijayhteistyöhön: ohjeista selkeästi, perustele kumppanuuden merkitys, ole kiinnostunut työn etenemisestä ja vastaa rivakasti opiskelijoiden kysymyksiin – ja järjestä loppukaronkka, jossa tarjoilet paitsi oman verkostosi asiantuntemusta myös hyvää ruokaa😉

 

Kuvat: Sari T. Tiiro

27. Urheilijasta on yrittäjäksi

Yrittäjyys voi olla monelle urheilijalle toimiva ratkaisu, mutta kynnys siihen ryhtymiseen on usein edelleen liian korkea. Haaga-Helian Urheilijasta yrittäjäksi -hankkeessa mahdollisia esteitä ja ennakkoluuloja on lähdetty murtamaan.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Urheilijasta yrittäjäksi -hanke pohjautuu aiemman osaamisen näkyväksi tekemiseen ja sen siirtämiseen uusille alueille. Urheilun, opiskelun ja yrittäjyyden yhdistäminen liittyy kaksoisura-, Dual Career –toimintaan, joka on kansainvälisesti ja EU:ssa jatkuva kehittämisen alue. Samalla hanke vastaa opinnollistamisen ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Opiskelupolun etuja ovat henkilökohtainen suunnittelu ja ohjaus – mukautuminen muuttuviin elämäntilanteisiin ja urheilullisiin tavoitteisiin.

Urheilua ja yrittäjyyttä yhdistävät tahto tehdä päätöksiä, itsenäisyys, vapauden tunne, harjoittelu ja uudelleen yrittäminen. Urheilu-ura tuottaa mestaruuden kautta karttuvaa pääomaa, joka on hyödynnettävissä yrittäjyydessä – piilevä pääoma tulee näkyväksi. Yrittäjyys ilmenee sisään rakennettuna yrittäjyytenä ja oppimisena yrittäjämäisissä ympäristöissä, within entrepreneurship. Keskeistä on, miten osaaminen on hyödynnettävissä ja siirrettävissä konkreettisesti opiskeluun ja työhön. (Pekkala 2011.)

 

Sparrausta yritystoiminnan käynnistämiseen

 

Urheilijasta yrittäjäksi -hankkeessa on mukana yrityksen perustaneita entisiä ammattiurheilijoita ja yrittäjyyttä uravaihtoehtona pohtivia aktiiviurheilijoita. Hanketta tarvitaan urheilijoiden korkeakouluopiskelun edistämisessä ja yrittäjyysmahdollisuuksien toteuttamisessa. Toiminta rakentuu opiskelija-yrittäjän urheilu- ja elämäntilanteen mukaisesti. Perusta on ollut, että ei luoda uusia rakenteita vaan urheilijat hyödyntävät olemassa olevaa opinto- ja ohjaustarjontaa. Painotus on oman yrityksen tai liikeidean kehittämisessä.

Polku mahdollistaa kurkistamisen korkeakoulukoulutukseen sekä mahdollisuuden saada sparrausta opintojen suunnitteluun ja oman yritystoiminnan kehittämiseen. Yrittäjyyden opintoja ja sparrausta on toteutettu myös Haaga-Helian StartUp Schoolissa. Avoimessa ammattikorkeakoulussa mahdollistuu yksittäisten kurssien opiskelu tai hakeutuminen tutkintokoulutukseen. Osa mukana olevista urheilijoista on hakenut suoraan tutkintokoulutukseen. Perinteisiä markkinointikanavia vahvemmin viesti opintopolusta kiirii urheilijalta toiselle.

 

Yksilöllisestä mentoroinnista apua haasteisiin

 

Opettajatiimi on toteuttanut hankkeeseen liittyen tutkimuksen Yksityisyrittäjäin säätiön apurahan tuella. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa alanvaihtajien yrittäjyysintentiot, ymmärtää niiden merkitys mahdollisuutena työllistymiseen, tunnistaa olemassa oleva osaaminen ja ymmärtää, millaista lisäosaamista tarvitaan, jotta kynnys yrittäjäksi ryhtymiselle ylittyy. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä: ”Millä osaamisen kehittämisen tukitoimilla intentio muuttuu yrittäjyydeksi?” Tunnistamalla yrittäjyysintentiot ja ymmärtämällä niiden vaikutus yrittäjäksi ryhtymiselle, yrittäjyydelle voidaan luoda mahdollisimman hyvät lähtökohdat sopivalla koulutustarjonnalla.

Tutkimus tuo esille, että urheilijoiden innostus yrittäjyyteen lähtee urheilun kautta – usein yritystoiminta on jo alkanut urheilu-uralla. Urheilu-ura itsessään innostaa; innovointi ja kehittäminen ovat tapoja toimia. Yrittäjyyden pohjatyö halutaan tehdä hyvin ja hyödyntää monimuotoisen työyhteisön osaamista. Yhdessä yrittäminen ilmenee asiantuntijaverkostotyön mahdollisuuksina. Alanvaihtajat painottavat omaa kompetenssiaan ja halua muutokseen. Urheilijoiden ja muiden alanvaihtajien yhteinen – ja ehkä yllättäväkin – innostuksen lähde on halu auttaa muita ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Molemmissa ryhmissä korostetaan myös omien arvojen mukaista liiketoimintaa ja sitä, että liiketoiminnan tulee olla merkityksellistä yhteisölle.

Yrittäjyyden estäviin tekijöihin urheilijoilla liittyvät oman osaamisen ja uskottavuuden pohdinnat: Onko minusta yrittäjäksi? Urheilu-uraansa jatkavat miettivät puolestaan ajankäytöllisiä haasteita. Tässä yhteydessä yksilöllisesti ajoitetun ja rakennetun mentorointijärjestelmän merkitys tulee esille. Alanvaihtajilla yrittäjyyttä edeltää usein pitkä pohdinta-aika. Perhe, elämäntilanne ja oma jaksaminen vaikuttavat. Yhdistävä este näyteryhmissä on yrittäjyyden liiketaloudellisen menestyksen epävarmuus. Erityisesti yritystoiminnan aloitusvaiheessa yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmien tukitarve korostuu. Tutkimuksen keskeiset löydökset (linkki).

Taulukko 1: An overview of findings – elite athletes and earlier careers as a bridge to entrepreneurship. (suomeksi: Yleiskatsaus havaintoihin – huippu-urheilijoiden aikaisemmat urat siltana yrittäjyyteen.)

Yhteistyö mahdollistaa yksilöllisen yrittäjäpolun

 

Käytännönläheistä mentoroinnin tukemaa koulutusta pidetään tärkeänä, jotta valmiudet yrittäjyyteen kehittyvät. Käytännössä osaamisen kartuttamisessa korostuvat konkreettiset yrittäjyyttä tukevat työvälineet kuten digitaalisuus niin yrityksen toiminnoissa kuin oppimisen käytänteinä. Opinto-ohjaukselta, uravalmennukselta ja yrittäjyyden sparraukselta edellytetään yksilöllisyyttä. Sen tulee viritä henkilökohtaisista tarpeista ja joustaa elämäntilanteissa. Opintojen ja yrittäjyyden yhdistäminen tarkoittaa, että puuttuva ja tarpeellinen osaaminen voidaan hankkia ilman viivettä.

Tutkimuksessa on haluttu vertailla ja tuoda esille koulutuksen edellytyksiä ja mahdollisuuksia edistää yrittäjyyttä erilaisen osaamistaustan omaavien ryhmien näkökulmista – tässä tapauksessa urheilijat ja alanvaihtajat. Molemmissa tutkimuksen kohteena olevissa ryhmissä merkittävinä tekijöinä korostuivat yrittäjyydessä tärkeät verkostot sekä uuden tekeminen. Tutkimus ilmentää aiemman osaamisen näkyväksi tekemistä ja hyödyntämistä. Sen tuottamaa tietoa voidaan jatkossa käyttää opiskelukokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa – koulutuksen ja yrittäjyyden integraatiossa. Mahdollisuudet, tarjonta ja mentorointi ovat erityisen merkittäviä yrittäjyyden aloituspohdinnoissa. Yksilöllisen yrittäjäpolun ja muodollisen opiskelun edistämistoimenpiteissä tarvitaan poikkitieteellistä opiskelutarjontaa ja koulutusalojen ja korkeakoulujen yhteistyötä.

Räätälöidyn yrittäjyyttä tukevan opintopolun jatkokehitys alanvaihtajille ja huippu-urheilijoille on konkreettinen seuraava vaihe. Lisäksi opettajatiimi tarttuu tutkimuksen esille tuomaan ryhmiä yhdistäneeseen auttamisen tarpeeseen – tehdä ja luoda jotain yhteiskunnallisesti merkittävää sekä tukea mentoroinnilla uusia yrittäjiä. Ilmiö on ajankohtainen ja tutkimuksen kannalta mielenkiintoinen auttamisen, vapaaehtoisuuden ja palvelevan johtajuuden teemoina, joita voimme edistää yhdessä yritysten kanssa.

 

Auli Pekkala, lehtori, opinto-ohjaaja, KTT

 

Lähde:

Pekkala, A. 2011. Mestaruus pääomana. Huippu-urheilun tuottama pääoma yrittäjäksi ryhtymisen kannalta. Jyväskylä Studies in Business and Economics 107. Jyväskylä.

28. Tulevaisuuden työelämä tarvitsee ihmistaitoja

Mitä pidemmälle automaatio etenee, sitä enemmän työelämässä korostuvat ihmisten vuorovaikutus- ja tunnetaidot. Vahva tunneosaaminen edistää vuorovaikutusta ja päinvastoin. Koska tunteet ovat osa työelämää, niitä tulee ja kannattaa kehittää jo korkeakoulukontekstissa.

Aiemmin tuloksellisuus liitettiin loogiseen ajatteluun ja tunteita pidettiin hyvän päätöksenteon esteenä. Nykyään tiedetään, että tunteet ovat kaiken inhimillisen toiminnan ytimessä. Mikä onkaan taito liittyä toiseen ihmiseen, taito ymmärtää itseään ja toisia, taito tuntea empatiaa ja motivoida toista? Se on etu maailmassa, jossa onnistuminen on riippuvainen toisesta ihmisestä. Tunteet ovat olennainen osa ihmisyyttä, ja ne vaikuttavat kaikkeen toimintaamme. Silti niitä huomioidaan korkeakouluissa ja myös tietyillä työpaikoilla hyvin vähän. Tunteiden huomioiminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen kuitenkin lisäisi ihmisten hyvinvointia ja kiinnostusta työtä kohtaan.

Tunnetaidot on kriittinen työelämätaito, minkä vuoksi ne tulisi integroida osaksi korkeakouluopetusta. Tutkimuksemme mukaan tunnetaitojen opettamisessa on vielä varaa.

 

Tunneäly on yksi työelämän tärkeimpiä menestystekijöitä

 

Psykologi Daniel Goleman todisti tutkimuksellaan jo vuonna 1995, että tunneäly on yksi työelämän tärkeimpiä menestystekijöitä. Työntekijällä, jolla on hyvät tunnetaidot, on myös hyvät edellytykset menestyä johtamistehtävissä ja tehtävissä jotka edellyttävät vuorovaikutustaitoja ja stressinhallintaa. On myös todisteita, että tunneäly voidaan yhdistää työtyytyväisyyteen ja työtehokkuuteen. Hyvä tunneäly voi myös edistää työssäjaksamista, stressinhallintaa, ja hyvien ihmissuhteiden rakentumista sekä hyvinvointia.

Accenturen tutkimuksen mukaan (2019) ammatista riippumatta työelämässä korostuu seuraavien inhimillisten taitojen tarve jo nyt: sosiaaliset ja kommunikaatiotaidot, tunneälykkyys, luovuus sekä päättely- ja ongelmaratkaisukyky (Accenture 2019).

OECD:n raportin (2018) mukaan tulevaisuuden opiskelijat tarvitsevat tulevaisuudessa sekä erityis- että laaja-alaista osaamista. Eri tiedealoihin sidottu osaaminen ja tieto pidetään edelleen tärkeänä osaamisena, mutta myös prosessiosaaminen ja alojen välinen ymmärrys ja toiminta on kriittinen tulevaisuuden työelämän näkökulmasta. Tämä edellyttää laaja-alaista osaamista ja systeemiajattelua sekä tiedon soveltamista yllättäviin uusiin tilanteisiin. Transversaaliset taidot, eli eri alojen välinen yhteistyö ja osaaminen edellyttää kognitiivisia taitoja, sekä itsesäätelyä, yhteistyö ja emotionaalisia taitoja.

Tutkimme korkeakouluopiskelijoiden tunnekokemuksia Wihuri-rahoitteisessa tutkimushankkeessa Haaga-Heliassa vuonna 2018. Aineistomme mukaan korkeakoulujen ei ainoastaan pitäisi panostaa tunnetaitojen ja osaamisten edistämiseen vaan myös positiivisten tunteiden ilmaisutaitoihin, sillä kannustavalla ja kehittävällä yhteistyöllä on positiivisia vaikutuksia. Tällöin ei ole yhdentekevää, miten puhumme ja miten ymmärrämme muiden ihmisten tunteita, vaan myös minkälaisen tunnejäljen jätämme jälkeemme. Herää kysymys, miten voimme entistä paremmin edistää positiivisia tunnetiloja ja positiivisia kokemuksia. Tunnetaitojen moniulotteista yksilöä eheyttävää ja yhteistyötä edistävää käyttövoimaa ei voi ohittaa.

 

Tunnetaidot osaksi opetusta

 

Rantasen (2018) mukaan on tärkeää tiedostaa, kuinka merkityksellisiä tunteet ovat ja kuinka paljon ne vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Työssä koetut ja ilmaistut tunteet vaikuttavat laajasti työntekijöiden motivaatioon, ajatteluun, päätöksiin ja yhteistyökykyyn, ja tämä kaikki näkyy työn tuloksissa nopeasti. Kyseessä on siis kriittinen työelämätaito. Tunneilmapiiri vaikuttaa myös opiskeluun, oppimiseen, motivaatioon ja korkeakoulukulttuuriin.

Automatiikka, robotiikka ja/tai lisätty todellisuus eivät ainakaan vielä korvaa syviä inhimillisiä taitoja. Vain ihmisillä on taito visioida, nähdä kokonaisuuksia, unelmoida, ideoida, kiinnittyä toisiin, tuntea empatiaa, abstrahoida ja toimia muutoskatalysaattorina. Tämän hetkisen organisaatiotutkimuksen mukaan työn imu ja ilo sekä positiiviset tunteet ovat työelämän kovinta ydintä, koska niillä näyttää olevan selvä yhteys organisaatioiden tuottavuuteen, innovatiivisuuteen ja myös vähäisempiin sairauspoissaoloihin (esim. Hakanen (2009).

Suurin voimavara tunnetaitojen kehittämisessä, sekä opinnoissa että työelämässä ovat muut ihmiset. Opettajan ja esimiehen tärkein tehtävä on edistää yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, ja voi sen parhaiten ja tehokkaimmin tehdä luomalla luottamuksellinen ilmapiiri jossa myös tunnekokemuksista uskalletaan puhua. Tunneosaamista voi myös harjoitella ja vahvistaa, esim. toisia arvostamalla ja kiittämällä, kannustamalla ja luomalla uskoa, antamalla kehittävää palautetta, sekä sanoittamalla myönteisiä asioita. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä monta kertaa unohdetaan, että kielteinen ilmapiiri tarttuu. Emotionaalinen älykkyys on myös vahvasti kytköksissä onnistumisen tunteeseen, joka on äärimmäisen tärkeä oppimisen, opiskelun ja työkontekstissa.

 

Annica Isacsson, tutkimuspäällikkö, Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu, KTT

 

Lähteet:

Accenture 2019. Tulevaisuuden työelämätaitoja ei opita luokkahuoneessa. https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/accenture/tulevaisuuden-tyoelamataitoja-ei-opita-luokkahuoneessa/6f652f64-3033-37b7-b722-23a3b1678f14

Goleman, D. 1995. Emotional intelligence. New York: Bantam Books.

Goleman, D., Chernis, C. 2001. The emotionally intelligent workplace. How to Select for, Measure, and Improve Emotional Intelligence in Individuals, Groups, and Organizations. Cary Cherniss, Daniel Goleman Editors. Jossey Bass: San Fransisco.

Hakanen, J. 2009 Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja. Kohti laadukasta työelämää. Työsuojelurahasto

OECD. 2018. The Future of Education and Skills 2030. http://www.oecd.org/education/2030/E2030%20Position%20Paper%20(05.04.2018).pdf

Rantanen, J. 2018. Ihmisyyden ytimessä. Ketju-lehti. Tunteet, työ 4/2018. https://ketju-lehti.fi/aiheet/tyo/ihmisyyden-ytimessa/

29. Tutkittuja ratkaisuja jatkuvaan oppimiseen

Jatkuva oppiminen työuralla on vaatimus ja mahdollisuus, mutta miten jatkuva oppiminen käytännössä toteutuu? Tutkimusten mukaan tämä kysymys mietityttää erityisesti 40–54-vuotiaita. Taidot työhön -kompetenssityökalulla voi tunnistaa osaamisensa vahvuudet ja kehittämiskohteet. Vertaisvalmennus haastaa omaa ajattelua ja luo uskoa omaan työllistymiskykyyn.

Kukapa meistä ei olisi työuransa aikana pohtinut, kiinnostaisiko itseä jokin muu työ nykyisen sijaan? Elinkaaritutkijat väittävät, että näitä kysymyksiä pohtivat erityisesti 40–54-vuotiaat (De Vos, Dujardin, Gielens, & Meyers 2016). Työurat ovat muuttuneet osittain katkonaisemmiksi ja vaatimukset työntekijän itseohjautuvuuteen ovat lisääntyneet. Tällaisen työn murroksen on julkisuudessa väitetty johtavan jopa miljoonan suomalaisen uudelleenkoulutukseen. Taidot työhön -tutkimushankkeen vastaajat (N=1119) vahvistivat sen, että moni meistä on ymmällään siitä,  minkälaista koulutusta on tarjolla (52 %) ja minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan (39 %). Mitä 40–54-vuotiaan pitäisi opetella ja missä tämä oppiminen tapahtuu?

Kehitimme hankkeessa yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa Taidot työhön -valmennuksen ja -kompetenssityökalun. Tarjoamme niiden avulla vastauksia uransa keskivaiheilla olevan asiantuntijan epätietoisuuteen hänen uransa suunnasta.

 

Työuralle uusi suunta valmennuksen ja kompetenssityökalun avulla

 

Taidot työhön -valmennuskonseptissa 40–64-vuotiaat tradenomit ja insinöörit tekivät kahden kuukauden aikana verkkotehtäviä ja osallistuivat kahteen lähitapaamiseen. Osallistujat pohtivat omia vahvuuksiaan, selvittivät toivetyötään ja sen osaamistarpeita. Valmennuskonseptiin koulutetut opettajat ja Työterveyslaitoksen valmentajat innostivat osallistujat astumaan myös epämukavuusalueelleen. Vertaisryhmässä monet saivat tunnekokemuksen, joka oikeasti haastoi muuttamaan heidän ajatteluaan. Moni osallistuja jäi esimerkiksi pohtimaan, miten suhtautua omaan ikään työuran tulevaisuutta ajatellen. Onko ikä vain numero vai taakka, kuten tutkimukset saattavat osoittaa (Fisher et al. 2017)?

Tutkimuksemme osoitti, että valmennuksen rooli on merkittävä tekijä oman osaamisen tunnistamisessa. Osallistujien usko omaan osaamiseen ja kyky sanallistaa omia vahvuuksia kasvoivat merkittävästi valmennuksen ansiosta, myös suhteessa vertailuryhmään. Myös oma uravisio ja tarvittava osaaminen kirkastuivat kaikkien osallistujien kohdalla. Hyvä työelämän hallinta on metataito ja voimavara, joka auttaa selviytymään muutoksissa, kasvattaa työkykyä ja parantaa pidentyvien työurien laatua (Toppinen-Tanner et al. 2000)

”Suosittelen henkilölle, joka tarvitsee sparrausta työuraansa ja luottamusta omaan osaamiseen.”

Paras syntyy yhdessä

”[Valmennus] Herättelee ja motivoi muutokseen.”

Sen lisäksi, että tietää oman uransa suunnan, on tärkeää myös tunnistaa se osaaminen, jota toivotulla työuralla vaaditaan. Esimerkiksi parempi digiosaamisen on julistettu välttämättömäksi kaikissa asiantuntijatehtävissä (Degryse 2016, Pajarinen & Rouvinen 2015). Vähemmän selvää on kuitenkin se, mitä digiosaaminen sitten käytännössä on? Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamana Haaga-Helian asiantuntijaopettajat määrittelivät ja tietojenkäsittelyn opiskelijat koodasivat ainutlaatuisen kompetenssityökalun, jossa liike-elämässä tarvittavia yleisiä taitoja ja digiosaamista on määritelty konkreettisesti kolmella tasolla. Esimerkiksi digitalisaation mahdollisuuksien tunnistamisen perustasolla asiantuntija tunnistaa automatisaation, robotisaation tai tekoälyn mahdollisuuksia toimialalla ja työssä. Hyvällä tasolla hän osaa myös ideoida uuden teknologian mahdollisuuksia liiketoiminnassa ja palvelukehityksessä. Erinomaista osaamista on puolestaan se, että asiantuntija pystyy kehittämään teknologioita työhön ja toimintaan.

”Sain varmuutta, että itse asiassa osaakin jo aika paljon.”

”Innostavasta ilmapiiristä saa voimaa ja uskoa omaan osaamiseen.”

”Ehdottomasti kannatti jakaa asioita ikätovereiden kesken.”

 

Kompassi osaamisen tunnistamiseen ja jatkuvaan oppimiseen

 

Kompetenssityökalua ja uravisioinnin valmennuskonseptia käytetään jatkossa Haaga-Heliassa ylempää ammattikorkeakoulututkinto opiskelevien uraneuvontaan. Sen käytöstä hyötyvät niin korkeakoulut, opiskelijat kuin yritykset. Törmäyttämällä ajatuksia jo siinä vaiheessa, kun opinnot ovat vielä kesken, saadaan entistä useampi eteenpäin uralla tutkinnon valmistuttua. Valmennusohjelma ja työkalu sopivat myös yritysten käyttöön esimerkiksi silloin, kun työntekijöitä tuetaan uuden uran ja kenties koulutusmahdollisuuksien löytämisessä.

Jatkamme myös kompetenssityökalun kehittämistä tuomalla kehitystyöhön mukaan myös teknistä ja sote-alojen osaamista yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen ja toimialaliittojen kanssa. Haaga-Helia johtaa tutkimushanketta vuosina 2016–2019, ja hankkeen tämänhetkisenä projektipäällikkönä voin ylpeänä todeta, että Taidot työhön tarjoaa ratkaisun työntekijän osaamisen tunnistamiseen ja jatkuvan oppimisen kompassiksi niin yrityksissä kuin oppilaitoksissakin. Jokainen voi itse aloittaa oman työuransa suunnan löytämisen maksuttomalla kompetenssitestillämme osoitteessa www.kompetenssikysely.fi!

“Vertaisryhmät pistivät ajattelemaan ja selkiyttivät ajatuksia.”

“Voimaannuttava kokemus!”

”Pystyttiin puhumaan avoimesti, ei tarvinnut olla paras versio itsestä.”

 

Niina Jallinoja, lehtori, liiketalous, KTM

 

Lähteet:

De Vos, A., Dujardin, J., Gielens, T., & Meyers, C. (2016). Developing sustainable careers across the lifespan. European social fund network on ‘career and AGE (age, generations, experience) (pp. 1-7)

Degryse, C. (2016). Digitalisation of the economy and its impact on labour markets. ( No. 02). Bryssels: ETUI Research Paper.

Fisher, G. G., Truxillo, D. M., Finkelstein, L. M., & Wallace, L. E. (2017). Age discrimination: Potential for adverse impact and differential prediction related to age. Human Resource Management Review, 27(2), 316-327.

Pajarinen, M., & Rouvinen, P. (2015), Digitalisaatio muuttaa ammattirakenteita ja töiden sisältöä. Työn Tuuli -Aikakauskirja. Henkilöstöjohdon Ryhmä, HENRY Ry, 2, 6-11.

Toppinen-Tanner, S., Böckerman, P., Mutanen, P., Martimo, K., & Vuori, J. (2016). Preventing sickness absence with career management intervention: A randomized controlled field trial. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 58(12), 1202.

Vinokur, A. D., Schul, Y., Vuori, J., & Price, R. H. (2000). Two years after a job loss: Long-term impact of the JOBS program on reemployment and mental health. Journal of Occupational Health Psychology, 5(1), 32.

30. Myyntiosaaminen avaa ovet työelämään

Ammattimaista myyntityötä leimaavat edelleen negatiiviset ja vanhentuneet mielikuvat myyjän roolista ja tehtävistä. Haaga-Helia muokkaa näitä mielikuvia tarjoamalla korkealaatuista myynnin koulutusta sekä nostamalla esiin erinomaista myyntiosaamista vuosittaisessa myynnin kilpailussa. Best Seller Competitionin avulla edistetään ammattimaisen myyntityön arvostusta ja kehitetään suomalaista myyntiosaamista.

”Moi! Meillä olisi tarve hyvälle myyjälle. Niinpä ajattelin olla yhteydessä teihin, josko teidän kauttanne saisimme meille hyvän ja osaavan myyntityön ammattilaisen. Kuulin kollegalta, että Haaga-Helia kouluttaa osaajia vaativaan henkilökohtaiseen myyntityöhön. Se on hieno juttu, että korkeakoulutasolla on myynnin tutkintokoulutusta.”

Saamme lähes viikoittain edellisen tapaisia yhteydenottoja yrityksiltä, jotka hakevat organisaatioonsa hyviä myyjiä. Osaavista myyjistä on pula. Ammattimaisen myyntityön arvostus on Suomessa edelleen valitettavan alhainen ja mielikuva myyntityöstä vielä liian usein negatiivinen. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että myyntityö on vaativaa, monenlaista osaamista vaativaa yritysmyyntiä. Myyntitoiminnot ovat keskeinen osa yrityksen strategiaa ja ilman niiden tuomaa liikevaihtoa ei muille yrityksen funktiolle ole yleensä tarvetta.

 

Me tiedämme, miten myyjäksi opitaan

 

Haaga-Helia on ensimmäinen korkeakoulu Suomessa, joka keskittyy suomalaisen myyntiosaamisen kehittämiseen. Olemme tarjonneet jo 11 vuoden ajan korkeatasoista myynnin tutkintokoulutusta, joka valmistaa vaativaan henkilökohtaiseen myyntityöhön. Koulutuksistamme on näiden vuosien aikana valmistunut yli 350 myyjää erilaisiin myyntiorganisaatioiden asiantuntijatehtäviin. Uskomme Haaga-Heliassa, että taito kohdata toinen ihminen on keskeistä paitsi myynnissä myös missä tahansa organisaatiossa tai tavoitteellisessa kohtaamisessa. Käytännössä jokainen meistä myy jotain, vähintään omia ideoitaan ja ajatuksiaan.

Myytti siitä, että myyjäksi synnytään, on murrettu. Myyjäksi voi opiskella. Olemme tunnistaneet ne taidot, tiedot sekä asenteen, mitä myyntiosaamiseen kuuluu. Vaikka pystymme tarjoamaan korkeatasoista opetusta niiden saavuttamiseksi, uskomme, että pelkästään kirjoja lukemalla ja luokkaympäristössä opiskelemalla myyntiä ei voi oppia. Myynnin opiskelussa on tärkeää päästä harjoittelemaan myyntitaitoja aitoihin työelämäympäristöihin kuten yrityksiin. Tästä syystä teemmekin myyntityön koulutusohjelmassa jatkuvasti monenlaista yhteistyötä suomalaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa, startupeista globaaleihin toimijoihin.

Myynnin tradenomikoulutuksen lisäksi Haaga-Helia kehittää ja edistää myyntiosaamista Suomessa nostamalla esiin erinomaista myyntiosaamista Best Seller Competition -kilpailussa. Jo pian kymmenen vuoden ajan suomalaiset ammattikorkeakouluopiskelijat ovat kilpailleet siinä parhaan myyjän tittelistä. Kilpailun organisoinnista vastaa Haaga-Helia vuorovuosin Turun ammattikorkeakoulun kanssa.

Kilpailun tavoitteena on nostaa ammattimaisen myyntityön arvostusta ja kehittää yrityksille elintärkeää myyntiosaamista. Kilpailu toteutetaan roolipelinä, jossa omassa korkeakoulussaan valmennetut opiskelijat kohtaavat potentiaalisen yritysasiakkaan 20 minuutin myyntikeskustelussa. Kilpailun lukuisat yhteistyöyritysten edustajat osallistuvat kilpailuun tuomareiden ja asiakkaiden rooleissa.

Best Seller Competionin järjestäminen ei onnistuisi ilman yritysten tärkeää taloudellista tukea. Jo tähän mennessä Best Seller Competitionissa on ollut mukana kymmeniä upeita yrityksiä. Nämä yritykset ovat edistämässä meidän kanssamme myyntityön arvostusta Suomessa ja kehittämässä myyntiosaamista.

 

Kilpailu, jossa on vain voittajia

 

Best Seller Competitionin konsepti toimii, Siitä on osoituksena kilpailun pohjalta viisi vuotta sitten syntynyt European Sales Competition, jossa kilpailee vuosittain opiskelijoita useista eurooppalaisista korkeakouluista. Konseptia ollaan parhaillaan viemässä myös Aasian markkinoille, ja tulevina vuosina ajatuksissa on mahdollisesti kehittää kilpailua koskemaan tiimimyyntiä.

Kilpailu on myös ainutlaatuinen mahdollisuus sekä mukana oleville yrityksille että kilpaileville opiskelijoille ja korkeakouluille. Yrityksille kilpailu antaa mahdollisuuden tutustua opintojen loppuvaiheessa oleviin myyntityön opiskelijoihin ja rekrytoida heitä. Lisäksi kilpailu tarjoaa tilaisuuden luoda positiivista ja kiinnostavaa työnantajakuvaa tuleville myyntityön tradenomeille.

Opiskelijoille kilpailu antaa paljon muutakin kuin useita työtarjouksia ja ainutlaatuisia kokemuksia. Osallistumalla kilpailuun he pääsevät harjoittelemaan myyntitaitojaan oman korkeakoulunsa kilpailua edeltävässä myyntivalmennuksessa ja testaamaan siinä opittuja taitoja kilpailutilanteessa.

Juho Ojamo, Best Seller Competition -kilpailun voittaja vuodelta 2014 kertoo kokemuksistaan näin: ”Kilpailu loi minulle kirkkaan käsityksen siitä, mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen myynti ja myyntitapaaminen. Se loi pohjan, jonka päälle lähdin rakentamaan omaa myyjäidentiteettiäni ja tapaani tehdä myyntiä. Sain kilpailusta varmasti myös hyvän tujauksen itseluottamusta ja varmuutta omaan tekemiseeni.”

Ammattikorkeakoulun ja opettajan näkökulmasta Best Seller Competition ja yhteistyö yritysten kanssa kehittää meidän omaa osaamistamme. Maailma muuttuu hurjaa vauhtia ja tarvitsemme kumppaniyrityksiä, jotka auttavat meitä pysymään tasalla siitä myyntiosaamisesta, mitä yrityselämä tarvitsee. Heidän avullaan osaamme rakentaa koulutusohjelmastamme sellaisen, että se tuottaa osaavia myyjiä tämän päivän vaativaan, monimuotoisen ja yhä digitalisoituvampaan toimintaympäristöön. Onhan Haaga-Helian missio: ”Haaga-Helia avaa ovet työelämään”.

Myyntiosaaminen avaa ovet työelämään!

 

Pirjo Purovesi, myyntityön lehtori, liiketalous, KTM

Pirjo Pitkäpaasi, myyntityön lehtori, liiketalous, DI

31. Monimuotoiset opinnot rakentavat yrittäjyysosaamista

Yrittäjyysosaamista tarvitaan lähes kaikissa työtehtävissä, myös palkkatyössä. Yrittäjämäinen henkilö kykenee suunnitelmaan uusia projekteja ja johtamaan toimintaansa tavoitteiden saavuttamiseksi. Yrittäjyys näkyykin yksilön ajattelu- ja toimintatavassa, joka on luovaa, innovatiivista, vastuullista ja kykyä riskinottoon.

Suomalaisilla on positiivinen asenne yrittäjyyttä kohtaan, mutta asenne ei edelleenkään muutu toiminnaksi. Ammattikorkeakoulujen pitääkin kehittää yrittäjyysopetustaan jatkuvasti. Esimerkiksi GEM-tutkimuksen (2015) mukaan opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan kasvaa yleisesti, mutta heidän yrittäjyysaikomuksensa laskevat merkitsevästi opintojen kuluessa. Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan laskee opintojen aikana erittäin merkitsevästi sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla (Joensuu, Varamäki, Viljamaa, Heikkilä & Katajavirta, 2014).

 

Haaga-Helian yrittäjyysopintojen erilaiset tavoitteet

 

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun strategiassa yrittäjyys on nostettu keskiöön. Yrittäjyysopetuksen sisältöjä ja pedagogiikkaa on kehitetty ja opintoja markkinoidaan ja pyritään tekemään helposti saavutettaviksi kaikille opiskelijoille, jotka kiinnostuvat yrittäjyydestä jossain vaiheessa opintojaan. Haaga-Helian yrittäjyysopintojen tavoitteet näkyvät eri tavoin toteutetuissa opinnoissa

1. Oppimista yrittäjyydestä: Peruskurssilla opiskelijat tutustuvat erilaisiin yrittäjyyden tapoihin, oikeisiin yrittäjiin, liiketoiminnan pääperiaatteisiin ja ansaintalogiikkaan.

2. Oppimista yrittäjyyttä varten: Syventävissä opinnoissa, yrittäjyyspoluilla, esihautomotoiminnassa opiskelijat voivat testata ideoita ja tehdä oikeita liiketoimintasuunnitelmia.

3. Oppimista yrittäjyydellä: Oppiminen erilaisissa projekteissa (esim. yritysprojektit) ja mahdollisuusoppiminen, voi olla toimintatapana kaikessa tekemisessä ammattikorkeakoulussa, joissakin koulutusohjelmissa tai laajemmissa opintokokonaisuuksissa.

Ammattikorkeakouluissa tyypillisesti opetetaan yrittäjyyttä uuden yrityksen perustamisprosessin avulla, vaikka uuden yrityksen perustaminen on vain yksi tapa lähteä yrittäjäksi. Yrittäjyys tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia ja Haaga-Helian yrittäjyysopinnoissa kiinnitämme huomiota eri tapoihin aloittaa yritystoimintaa kuten yksinyrittäminen, ketju- ja franchising-yrittäjyys tai omistajanvaihdoksen kautta tapahtuva olemassa olevan yritystoiminnan jatkaminen. Sisäinen yrittäjyys eli yrittäjämäinen ajattelu- ja toimintatapa jo toimivassa yrityksissä on yksi yrittäjyysopetuksen painopistealueita.

Motivaatio yrittäjäksi ryhtymiseen syntyy henkisessä kasvuprosessissa, johon vaikuttavat henkilöstä ja hänen persoonastaan sekä tilanteesta ja ympäristöstä riippuvat tekijät. Opiskelijan yrittäjäksi ryhtymisen pohdinnassa erilaisten vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien punnitseminen on tärkeää. Yrittäjäksi ryhtyminen on tahdosta ja sitoutumisesta lähtevä tapahtumien ketju, jonka aikana ”syntymässä oleva yrittäjä” punnitsee aikaisempien kokemustensa valossa kehittyvän yrityksen mahdollisuuksia (Pihkala 2001, 35). Haaga-Helian yrittäjyysopinnot tukevat tätä opiskelijan kokonaisvaltaista henkistä kasvua yrittäjyyteen.

 

Opiskelijoiden erilaiset taustat huomioidaan opinnoissa ja ohjauksessa

 

Opiskelijoiden tausta ja kokemukset vaikuttavat siihen minkälaisia yrittäjyysopintoja ja minkälaista tukea ja ohjausta opiskelija tarvitsee. Opiskelijoilla saattaa olla ammattikorkeakouluun tullessaan varsin vahva oma näkemys yrittäjyydestä – jotkut eivät missään tapauksessa halua ryhtyä yrittäjäksi ja toisilla taas on vahva aikomus ryhtyä yrittäjäksi joko jo opintojen aikana tai tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Opiskelijoiden erilaisten taustojen takia on mahdotonta rakentaa kaikille opiskelijoille sopivaa ”yrittäjyysputkea” vaan yrittäjyyden opinnot onkin heti alusta lähtien suunniteltava ottaen huomioon opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja lähtökohdat. Yrittäjyysopinnoissa tulee korostua yksilöllisyys, luovuus, itseohjautuvuus ja joustavuus: Ihannetilanteessa opetus olisi mahdollista räätälöidä kullekin opiskelijalle erikseen.

Pelkkä tiedon jakaminen ei riitä opiskelijoita innostumaan yrittäjyydestä. Positiivinen asenne ja innostuminen syntyvät toiminnasta ja tekemisestä ja siitä, että opiskelijat uskovat omaan oppimiseensa tai osaamiseensa ja uskaltavat kokeilla erilaisia opintoja, vaihtoehtoja, oppimismuotoja ja ideoita (Potinkara, Römer-Paakkanen, Suonpää & Kiviniemi 2013).

Yksilöiden liiketoimintaosaamista on toki parannettava, mutta opiskelijoiden pystyvyysuskomusten parantamiseksi heitä on houkuteltava sellaisiin pedagogisiin tilanteisiin, joissa he pääsevät kokeilemaan ja kehittämään yrittäjyyteen liittyviä taitojaan ja kompetenssejaan. (Joensuu, Varamäki, Viljamaa, Heikkilä & Katajavirta 2014, 142 ja 136.) Yrittäjämäisen toimintatavan vaatimus, jatkuva muutos ja uusien asioiden oppiminen edellyttävät kaikkien alojen korkeakouluista valmistuvilta elinikäistä oppimista ja aktiivisuutta työmarkkinoilla.

Haaga-Heliassa pyrimme vastaamaan tulevaisuuden työelämähaasteisiin kehittämällä yrittäjyysopintoja jatkuvasti yhteistyössä yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Yritykset voivat kehittää omaa toimintaansa ja tukea opiskelijoiden oppimista erilaisilla yhteistyötavoilla, kuten yritysvierailujen, työharjoittelupaikkojen, yritysprojektien, verkostoitumistapahtumien sekä opiskelijayrittäjän sparraamisen kautta.

 

Maija Suonpää, lehtori, KTT

 

Lähteet

Joensuu, S., Varamäki, E., Viljamaa, A., Heikkilä, T. & Katajavirta, M. 2014. Yrittäjäuskomukset, yrittäjyysaikomusten muutos ja näihin vaikuttavat tekijät koulutuksen aikana. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 16. Seinäjoki.

Pihkala, T. 2001. Entrepreneurial capability and new venture formation. A study on entrepreneurs’ start-up practices. Acta Wasaensia. No 84. Business Administration 34.

Potinkara, H., Römer-Paakkanen, T., Suonpää, M. & Kiviniemi, S. 2013. Developing Passion and Risk-taking -pedagogy. Interdisciplinary Studies Journal (ISJ) Doubleblind peer reviewed special issue of the Encounters13 Conference: Passion, Flow &Transformation. (3)3, 2013.

32. Digitaalinen markkinointi kehittyy Luova toimisto Krean ja alan toimijoiden käsissä

Digimarkkinoinnissa tapahtuu muutoksia nopeasti, eikä kukaan ei voi ottaa koko kenttää haltuun yksin. Ratkaisu jatkuvan kehittymisen vaatimuksiin on yhteistyö. Haaga-Helian Luova toimisto Krean ja IAB Finlandin projektit ovat hyvä esimerkki siitä, miten digimarkkinointia kehitetään yhteisvoimin.

Yksi Krean merkittävistä yhteistyökumppaneista verkostojen luomisessa on digitaalisen mainonnan ja markkinoinnin yhteisö IAB Finland. Nuorten ja ammattilaisten yhteistyö kehittää kaikkien digiosaamista, ja opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden verkostoituminen ruokkii mielenkiintoista ajatustenvaihtoa. Nuoret diginatiiveina voivat olla asiantuntijoita ja digimarkkinoinnin ammattilaiset oppilaita.

“Opiskelija katsoo asioita ‘out of the box’ -näkökulmasta, jolloin esiin nousee tärkeitä oivalluksia. Opiskelijat uskaltavat olla rohkeita ja innovatiivisia. Olisi hullua olla hyödyntämättä tätä yhteistyömahdollisuutta, varsinkin kun se tuottaa oikeanlaista tulosta”, IAB Finlandin toiminnanjohtaja Birgitta Takala kiteyttää.

 

Nuorten ja ammattilaisten yhteistyö toimii saumattomasti

 

Monella markkinoinnin alan järjestöllä oma organisaatio on pieni, jolloin etenkin tapahtumien suunnittelun yhteydessä ideoiden ja ajatusten vaihto sekä käytännön organisointiapu projektin läpiviemisessä ovat tarpeen. Luova toimisto Krea tarjoaa markkinoinnin, viestinnän ja media-alan palveluita yrityksille opiskelijaprojekteina. IAB Finland käyttää Krean opiskelijoiden palveluita mielellään erityisesti tapahtumien järjestämisessä ylimääräisinä käsipareina sekä innovatiivisten ja luovien ratkaisujen suunnittelussa totuttujen mallien murtamiseksi.

Paras syntyy yhdessä

Krean opiskelijat ovat olleet mukana IAB Finlandin IAB 20 vuotta -juhlaseminaarin järjestelyissä ja IAB:n messuosastolla myynnin ja markkinoinnin DigiArenaHelsinki-tapahtumassa. Apu on sisältänyt muun muassa graafista suunnittelua, markkinointimateriaalien kuten blogiartikkelien, sosiaalisen median sisältöjen ja videoiden toteuttamista sekä konkreettista myyntityötä ja järjestelyapua.

“Molempien tapahtumien vaatima lisäapu onnistui hyvin opiskelijoiden voimin. Säästyimme yhteistyön ansiosta lisäavun erilliseltä rekrytoinnilta. Yhteistyö oli mutkatonta ja opiskelijat olivat innostuneita hommastaan”, toteaa Birgitta Takala.

 

Opiskelijat verkostoituvat digimarkkinoinnin ammattilaisten kanssa

 

Luova toimisto Krean opiskelijat arvostavat sitä, että heidät otetaan tasa-arvoisina toimijoina mukaan digiammattilaisten tapahtumiin ja verkostoihin. Verkostoituminen digitaalisen mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisten kanssa tarjoaa Krean opiskelijoille pääsyn aitiopaikalle seuraamaan alan viimeisimpiä trendejä ja huippuratkaisuja sekä keskustelemaan tulevaisuuden puheenaiheista. Samalla opiskelijat saavat ajatuksia oman urasuunnitelman tekemiseen ja solmivat arvokkaita työelämäkontakteja tulevaisuuden varalle.

“Koen, että olen alan tapahtumissa saanut hyviä kontakteja ja päässyt avaamaan keskusteluita alan asiantuntijoiden kanssa. Työharjoittelupaikassani oli Kuuki Marketingin Tomi Kaitarinne pitämässä meille SEO-koulutusta. Ensimmäisen kerran olin tavannut hänet DigiArenassa, jossa hän oli myös puhumassa hakukoneoptimoinnista”, kertoo Krean opiskelija Suvi Sillstén.

Nopeasti muuttuvan digimarkkinoinnin tapahtumaprojekteista opiskelijat saavat myös käytännön harjoitusta jatkuvasta uuden oppimisesta, mikä valmentaa työelämän vaatimuksiin.

“Yhteistyö IAB Finlandin kanssa oli mielenkiintoista. Koen saaneeni projektista paljon kokemusta ja taitoja, joita hyödynnän tällä hetkellä työelämässä. Tärkeitä oppeja sain myös siitä, mitä on otettava huomioon tapahtuman sisältöä ja julkaisuaikataulua suunniteltaessa”, Sillstén kertoo.

 

Luova toimisto Krea kutsuu yrityksiä yhteistyöhön

 

Luova toimisto Krea valmentaa opiskelijoiden kehittävää ja tutkivaa osaamista kokonaisvaltaisesti. Oppimisalusta muodostuu tarkoin mietityistä kokonaisuuksista, jotka sisältävät monipuolisesti markkinoinnin, viestinnän ja media-alan yritysyhteistyötä. Tavoitteena on yritysten ja oppilaitosten saumaton yhteistyö ja jatkuvan oppimisen tukeminen.

Ammattilaisille yhteistyö Krean kanssa antaa lisäresurssien lisäksi mahdollisuuden verkostoitua nuorten tulevaisuuden lupausten kanssa, vaihtaa kuulumisia alan ajankohtaisista aiheista ja samalla päivittää omaa osaamistaan jatkuvan oppimisen hengessä.

“On arvokasta olla mukana auttamassa ja viitoittamassa alan uusille ammattilaisille tietä työelämään”, painottaa IAB Finlandin toiminnanjohtaja Birgitta Takala.

Krea kutsuu yrityksiä mukaan testaamaan ja tuottamaan jatkuvan oppimisen malleja, jotka kehittävät sekä opiskelijoiden osaamista että yritysten toimintaa.

 

Tarja Autio, lehtori, markkinointi ja viestintä, KTM

Merike Koskinen, lehtori, markkinointi ja viestintä, KTM

 

IAB Finland

IAB Finland on digitaalisen mainonnan ja markkinoinnin kehitystä eteenpäin vievä yhteisö, joka on toiminut Suomessa yhtäjaksoisesti jo 20 vuotta. IAB Finland syntyi aikana, jolloin internet otti ensiaskeleitaan ja toi markkinointiin suuria muutoksia. Yhteisö tuottaa puolueetonta tietoa digitaalisen mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisille sekä suurelle yleisölle Suomessa. Se on myös osa kansainvälistä IAB-järjestöä.

IAB Finland 20 vuotta -juhlaseminaari  

DIGIARENA 2018 – viisi esimerkkitapausta digimarkkinoinnin mittaamisesta 

Luova toimisto Krea

Krea on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun markkinoinnin ja viestinnän opiskelijoiden luova toimisto, joka tarjoaa markkinoinnin, viestinnän ja media-alan palveluita yritysasiakkaille. Olemme monialainen ja kansainvälinen tutkimuksen, kehittämisen, innovoinnin sekä jatkuvan oppimisen alusta. Yhdessä yrityskumppaneiden kanssa kehitämme joustavia ratkaisuja nopeasti muuttuviin osaamishaasteisiin.

 

Kuva: Luova toimisto Krean arkisto

33. Europe Needs More IoT Talent

The Majority of European SMEs and start-ups say that they are falling behind in digital innovation. The IoT Rapid-Proto Labs project boosts innovation capabilities, and offers vast opportunities for businesses who lack crucially important talent. IoT Rapid-Proto Labs project Arena enables businesses and higher education students to cooperate in rapidly prototyping new IoT innovations.

The Internet of Things (IoT) is complex and transforming everything. To take advantage of the emerging IoT business opportunity, organisations must first learn how to overcome the inherent complexity of IoT. Furthermore, when designing IoT solutions one must account for application context, devices, data connectivity and more.

90% of European SMEs and start-ups say that they are falling behind in digital innovation. Furthermore, the risks and low success rates associated of new product development are discouraging them from investing in IoT research & development (European Commission 2016). However, by 2020, the worldwide IoT market is expected to be worth $3 trillion (Gartner 2017). Therefore, the IoT opportunity for European small & medium-sized enterprises (SMEs) and start-ups is very attractive and the opportunity also offers favourable prospects for Finland.

 

The SME and Start-up Challenge

 

Only 26 percent of companies surveyed could call at least one of their IoT initiatives a complete success. (Cisco 2017)

Close to a third of the recent growth of industrial output in Europe is due to the uptake of digital technologies.

IoT revenues in the EU28 could increase to more than 1.2 B€ by 2020. However, European enterprises still remain cautious when it comes to IoT due to the perceived risks of adopting IoT at scale, insufficient investments, and organizational barriers to change. Individual European countries IoT capabilities also vary considerably (Accenture 2015).

IoT is not one thing; rather it’s the integration of software, devices, Internet etc. Furthermore, some ¾ of IoT development project fail (Cisco 2017) and 90% of companies say they do not have the right people in the right roles, to make the most of this emerging IoT opportunity. Therefore, the multidisciplinary nature of IoT demands advanced integration skills and end-to-end thinking. However, access to IoT competences is a challenge.

 

The Higher Education Challenge

 

Higher education students must “learn to play with new technologies in safe sandlots, where the connectivity between the internal and external can be tested”. (McKinsey 2017)

The Digital Single Market Review (European Commission 2018) has identified the need for a mix of basic, soft, technical skills, and higher-level complementary skills in graduates.

Furthermore, constructing collaborative educational eco-systems will help enrich Europe’s innovation gene pool. However, this will require a shift in the higher education mind-set.

The Erasmus+ funded IoT Rapid-Proto Labs research project represents an innovative, multidisciplinary, and low-risk enabler of European SME/Start-up IoT product development. IoT Rapid-Proto Labs (IoTLabs) brings higher education institutions and businesses together to accelerate IoT rapid-prototyping. The IoT Rapid Proto Labs Arena is based upon multidisciplinary co-operation between research, educational institutions and companies representing four European countries. IoT Rapid Proto Labs is led by Haaga-Helia. The project is now in the middle of implementing a pan-European multidisciplinary (ICT, Industrial Design and Electrical Engineering) course curriculum, which focuses on supporting innovative IoT product development projects for SMEs/Start-ups. Cross-border teams of students, teachers, and experts will jointly develop solutions to challenging IoT applications, add value for enterprises, and strengthen the employability, creativity and career prospects of students. Haaga-Helia students, will benefit from working in collaboration with Dutch design and Italian engineering students.

 

Competitive Advantage in IoT

 

If European SMEs and start-ups do not soon take the necessary steps to enhance IoT product development capabilities, they will risk being left behind and put their businesses at a competitive disadvantage.

For SMEs and start-ups, becoming part of IoT Rapid-Proto Labs can help reduce the risks and investments needed to develop IoT prototypes. For higher education institutions, joining IoT Rapid-Proto Labs can strengthen the employability, creativity and career prospects of your students.

Being part of the IoT Rapid-Proto Labs eco-system will stimulate the flow of knowledge and innovation between European higher education institutions, enterprises and other strategic stakeholders.

We are building an international network of partners willing to explore IoT opportunities. We warmly welcome new higher education and business partners. Join the Arena today: www.rapidprotolabs.eu

 

Gerard Danford, Principal lecturer, PhD

Johanna Vuori, Principal lecturer, PhD

 

Sources

Accenture 2015. Winning With the Industrial Internet of Things.  https://www.accenture.com/us-en/insight-industrial-internet-of-things

Cisco 2017. IoT Value: Challenges, Breakthroughs, and Best Practices https://connectedfutures.cisco.com/report/internet-of-things-challenges-breakthroughs-and-best-practices/

European Commission 2016. The Digitising European Industry Initiative file:///C:/Users/gerard/Downloads/A2-DigitingIndustry_factsheet_20180309pdf%20(1).pdf

European Commission 2018. Digital Single Market Mid-term Review https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/digital-single-market-mid-term-review

Gartner 2017. Business Benefits of the Internet of Things: A Gartner Trend Insight Report https://www.gartner.com/en/information-technology/insights/internet-of-things

McKinsey and Co. 2017. Adopting an Ecosystem View of Business Technology. https://www.mckinsey.com/business-functions/digital-mckinsey/our-insights/adopting-an-ecosystem-view-of-business-technology

 

 

34. Luova toimisto Krea ja AdProfit Junior vauhdittavat nuoria luovalle uralle

Nuorten tuoreet ideat ovat luovan alan yrityksille arvokasta pääomaa. Yhteistyö synnyttää yrityksille uusia ideoita, ja opiskelijat pääsevät näyttämään osaamistaan. Haaga-Helian Luova toimisto Krea tuo yhteen opiskelijat ja markkinointiviestinnän toimijat AdProfit Junior -kilpailussa.

Yritykset etsivät jatkuvasti tuoreita näkemyksiä omaan liiketoimintaansa sekä tuotteidensa ja palvelujensa markkinointiin. Nuorten näkemykset kiinnostavat. Uudet ja rohkeat ideat ovat yrityksille tärkeää valuuttaa, ja siksi nuoria halutaan kuunnella.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Luova toimisto Krean opinnoissa korostuu saumaton yhteistyö yritysten tai organisaatioiden, Haaga-Helian, Krean ja sen opiskelijoiden sekä opettajien välillä. Toimintamalli tukee jatkuvaa oppimista.

 

Yritykset saavat uusia ratkaisuja ja Krean opiskelijat näkyvyyttä

 

Yksi Krean tavoista rakentaa yhteistyötä työelämän kanssa, on osallistua luovan alan kilpailuihin, kuten Mainostajien Liiton vuosittain järjestämään Ad Profit Junioriin. Se on 20-29-vuotiaille alan suunnittelijoille ja opiskelijoille tarkoitettu kilpailu. Siinä nuoret saavat yritykseltä aidon toimeksiannon, johon he ryhtyvät työstämään omaa ratkaisuehdotustaan yksin tai pareittain. Toimeksiantajina Ad Profit Juniorissa ovat olleet muun muassa Valio, Alko ja Finnkino.

“Meille on tärkeää saada tuoretta näkemystä ja nuorten insightia mukaan, kun mietimme uusia markkinointistrategioitamme. Olemme aina avoimia uusille ideoille”, sanoo Valion Senior Vice President Annamari Lammi.

Paras syntyy yhdessä

Kilpailu tuottaa myös toteutuskelpoisia ratkaisuja.

“Yrityksiltä saamamme palautteen mukaan opiskelijoiden ehdotuksia päätyy joka vuosi toteutukseen asti. Siksi Junior-kilpailutyön antajayritys on helppo löytää”, toteaa Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki.

Osallistuminen ja menestyminen kilpailussa tuo opiskelijoille näkyvyyttä luovan alan toimijoiden keskuudessa. Mainostajien liittoon kuuluu noin 400 jäsenyritystä, jotka vastaavat yli 80 prosentista markkinointiviestinnän panostuksesta Suomessa.

“Kilpailun kautta nuoret saavat oman nimensä näkyviin ja pääsevät esittelemään osaamistaan Suomen johtaville markkinoinnin ja liike-elämän päättäjille”, Lemminki sanoo.

AdProfit Junior on toiminut vuosi toisensa jälkeen ponnahduslautana opiskelijoille työelämään. Kilpailussa mukana olevia nuoria seurataan tarkasti niin yritysten kuin mainos-, viestintä-, media- ja digitoimistojen puolelta. Luovalla alalla on kysyntää uusille lahjakkaille tulokkaille.

 

Markkinointi-ideat Valiolle ja Alkolle toivat tulosta

 

AdProfit Junior –kilpailu on tuonut Haaga-Helialle ja Krealle tulosta ja kasvattanut niiden mainetta. Anni Turunen ja Laura Ylä-Ajos sijoittuvat vuoden 2016 kilpailussa kolmanneksi Alkolle suunnitellulla konseptillaan ”Helppoa kierrättämistä”. Vuonna 2018 Eetu Myllyveräjä ja Emilia Raatikainen ylsivät hopeasijalle Valion Espanjan markkinalle suunnitellulla kilpailutyöllään. Melissa Kuitusen ja Julia Mäntymäen ehdotukselle annettiin palkintoraadilta kunniamaininta.

Menestys antaa opiskelijoille itsevarmuutta.

“Sain konkreettisen tunnustuksen siitä, että olen oppinut Kreassa oikeita juttuja. Tämä on sitä, missä olen hyvä ja mitä haluan tehdä”, totesi Eetu Myllyveräjä heti kilpailun tulosten julkistamisen jälkeen.

AdProfit Junior -kilpailun raati koostuu yritysten, luovan alan toimistojen ja Mainostajien Liiton edustajista. Arviointikriteerit ovat samoja kuin työelämässä. Idean täytyy erottua massasta, saada kohderyhmän kiinnostus heräämään ja tuottaa tulosta.

Hyvästä ideasta kertoo halu toteuttaa se mahdollisimman pian. Alko ihastui vuonna 2016 Turusen ja Ylä-Ajoksen kierrätyskonseptiin niin paljon, että se toteutti Helppoa kierrättämistä -kampanjan jo saman kesän aikana. Kampanjan myötä Alkon hanapakkausten palautusmäärät kolminkertaistuivat ja kierrätyspisteiden tunnettuus kasvoi merkittävästi. Kampanja uusittiin vielä kahtena seuraavana kesänä.

“Projektista sai hyvää alan työkokemusta tulevaisuutta varten. Oikea toimeksianto asiakkaalta ja isomman kokonaisuuden toteuttaminen toivat haastetta ja motivaatiota tekemiseen uudella tavalla”, Turunen ja Ylä-Ajos sanovat.

Luova toimisto Krean yritysyhteistyö avaa ovia työelämään

 

AdProfit Junior -kilpailun prosessi tutustuttaa Haaga-Helian luovan toimiston Krean opiskelijat kampanjasuunnitteluun. He saavat kokemusta siitä, miten konsepteja luodaan ja kampanjoita suunnitellaan. Toimintamalli on sama kuin työelämässä. Lisäksi opiskelijat pääsevät testaamaan omien ideoidensa kantavuutta: onko ideassa potentiaalia oikeaksi kampanjaksi, jolla saavutetaan haluttu tulos?

Krean opettajien eli valmentajien rooli on toimia opiskelijoiden sparraajina. He haastavat opiskelijoita kysymyksillään, kommentoivat ja antavat palautetta. Menestyviä kilpailutöitä ei synny, elleivät valmentajat pysy itse ajan hermolla oman ammatillisen kehittymisen ja luotujen verkostojen avulla. Ennakoiva ja kokeileva toimintakulttuuri on Krean tapa tehdä työtä, ei poikkeustilanne.

Paras syntyy yhdessä

Haaga-Helian luovan toimiston Krean opiskelijat ottavat tänäkin vuonna osaa AdProfit Junior –kilpailuun. Toimeksiantajana on Kotipizza ja teemana vastuullinen työnantajamielikuva.

Kilpailuihin osallistuminen on Krealle yksi osa yhteistyötä markkinointiviestinnän alan toimijoiden kanssa, mutta ei ainoa. Krea tekee jatkuvasti yhteistyötä erilaisten yritysten ja organisaatioiden kanssa. Nettisivujen uudistukset, sisältöjen luominen digitaalisiin kanaviin, erilaiset tutkimukset sekä tapahtumien suunnittelut ja toteutukset ovat esimerkkejä yhteistyöstä, jota Krea tekee liike-elämän kanssa.

 

Tarja Autio Lehtori, markkinointi ja viestintä, KTM

Tuula Ryhänen Lehtori, markkinointi ja viestintä, KTM

Hanna Tattari Lehtori, markkinointi ja viestintä, MA ja FM

 

Luova toimisto Krea

Krea on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun markkinoinnin ja viestinnän opiskelijoiden luova toimisto, joka tarjoaa markkinoinnin, viestinnän ja media-alan palveluita yritysasiakkaille. Olemme monialainen ja kansainvälinen tutkimuksen, kehittämisen, innovoinnin sekä jatkuvan oppimisen alusta. Yhdessä yrityskumppaneiden kanssa kehitämme joustavia ratkaisuja nopeasti muuttuviin osaamishaasteisiin.

Mainostajien Liitto innostaa ja opastaa yrityksiä tekemään tuloksekkaampaa ja laadukkaampaa markkinointia. Se opastaa noin 400 jäsenyritystään kouluttamalla, konsultoimalla sekä tarjoamalla tietoa ja ammattiverkostoja.

 

Kuvat: Hanna Tattari

35. Robotics and IoT at Haaga-Helia

The Internet of Things is one of the buzzwords of today’s business. As more and more devices, not just computers, are being connected to the Internet, all businesses need to consider how their products or services could benefit from connectivity. Getting started in IoT can be tricky, but Haaga-Helia offers help.

 

What is the Internet of Things?

 

IoT is taken to mean the new technologies that enable sensors and devices to be directly connected to the Internet. With IoT, it is possible to build systems that monitor and act on their surroundings. Alongside 3D, robotics and the Internet of Things are the greatest change factors affecting business today. According to McKinsey & Company, the IoT market alone will be worth $581B for ICT-based spend alone, growing at a Compound Annual Growth Rate (CAGR) between 7% and 15% (Forbes). There are very few industries or businesses that would not benefit from either robotization or IoT, and many will employ both.

Paras syntyy yhdessä

Common misunderstandings are that robots and IoT devices are large, complex systems that demand expert skills, are large and expensive, or that SME companies could not find benefits in them. None of these is actually true. All robots have only three parts: a sensing device, a controlling device, and an actuator device. (This is actually true also of software robots, but in a slightly different sense). It doesn’t matter whether you are building a welding robot for car frames, or a small device that will tell you if a process is interrupted – the essential parts are the same.

Since Haaga-Helia is not in the business of making cars, we can’t supply our students with a working welding station, which can easily cost a million euros. Instead, we have started offering students chances to learn robotics on both Innovation and Project work courses, as well as an Embedded systems elective course. These projects start from scratch, solving issues that the students have identified, and delivering solutions that teach them how to take the idea from conception to design and implementation. The ideas that have been brought out range from an automated chili growing platform to a mailbox that sends a text message when mail arrives, and everything in between.

 

Entering the IoT world

 

It has never been easier or cheaper to enter the world of robotics and IoT. This is the result of open source platforms and SoCs (system on a chip), which have now become available. The devices themselves cost a few euros each, and the sensors, of which there are literally dozens of types, cost typically less than three euros. Actuators, servo motors and stepper motors and the like, are a little more expensive, but it is possible to put together really impressive robots for less than 30 euros. The same applies to IoT; the chipsets used have connectivity over Bluetooth or regular wireless networks, and some even use a new technology called Long Range Wireless Communication (LoRa).

As an example of a robot project, we have produced in the 3D Lab a robot that senses if the 3D printer’s filament feed is cut. The printers are dumb and do not detect a filament issue, but we designed a tiny robot that will send an audible signal if the filament spool stops moving. It is built around an SoC called Arduino Nano, a tiny device costing only a few euros.

 

The Haaga-Helia IoT Proto Lab

 

An IoT project by the 3D Lab is designed to monitor the queue to the student canteen. As it happens, the queue always forms naturally to the same approximate location. With five ultrasound distance sensors overhead the area of the queue, it is possible to sense people below the sensor. This device is run on an ESP32 WLAN chip, and it writes the queue situation to a website once a minute. This way, students in classes can see the queue situation and judge the proper time for lunch based on the real time information.

Paras syntyy yhdessä

Haaga-Helia is launching an IoT Proto Lab to assist companies in understanding the power and opportunities of the Internet of Things. It is aimed at co-operating with companies who are considering joining the revolution. The Proto Lab can help in not just research and innovation in the field, but also to build proof of concept devices for the companies. Our students are a creative lot of young professionals. Exposing them to robotics and IoT might not make them engineers who design large and complex systems, but it will definitely enable them to innovate and to ask all the right questions. Co-creation with companies is a mutually beneficial process.

 

Heikki Hietala, Senior lecturer, FM

Source:

https://www.forbes.com/sites/louiscolumbus/2018/06/06/10-charts-that-will-challenge-your-perspective-of-iots-growth/#5e8135933ecc

 

Kuvat: Heikki Hietala

36. Työn opinnollistaminen mullistaa työssä oppimisen ja oppimisen työstä

Työssä hankitun osaamisen tunnustaminen osaksi tutkintoa mahdollistaa opintojen aikaisen työssäkäynnin. Se antaa myös yrityksille mahdollisuuden kehittää henkilöstönsä osaamista osana tutkinto-opiskelua tai tutkinnon osien hyödyntämistä osana osaamisen kehittämistä. Haaga-Helian ammatillisessa opettajakorkeakoulussa kehitelty työn opinnollistaminen yhdistää autenttisesta työstä kertyvän osaamisen ja korkeakouluopiskelun.

Miten työ ja korkeakouluopiskelu luontevasti integroituvat työpaikalla? Onnistuuko työn tekeminen ja korkeakouluopiskelu yhtäaikaisesti? Lähes puolet (44,2 %) nykyisistä ammattikorkeakouluopiskelijoita ovat alanvaihtajia, toista tutkintoa tekeviä, varttuneina opintonsa aloittaneita ja työelämän kautta tulevien opiskelijoita (Opiskelijabarometri 2016). Nämä haasteet huomioiden olemme kehittäneet työn opinnollistamisen mallin Haaga-Helia Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa osana Verkkovirta– ja Toteemi-hankkeita.

Opinnollistamisen mallin tarkoituksena on edistää asiantuntijatyöstä kertyvän osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi korkeakouluopintoja. Käytännössä sillä tarkoitetaan opiskelijan opintojen aikaisesta työssäkäynnistä kertyvän osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi korkeakouluopintoja.

 

Yksiöllisiä ratkaisuja opinnollistamiseen

 

Opinnollistaminen voidaan jakaa opiskelijalähtöiseen (kuvio 1), korkeakoululähtöiseen ja yrityslähtöiseen tapaan.

 

Kuvio 1. Opiskelijalähtöinen työn opinnollistamisen malli.

Opiskelijalähtöinen opinnollistamisella tarkoitetaan päivä-, ilta- tai viikonlopputyössä oleva opiskelijaa, joka esittää työssään kertyvää osaamista sen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta osaksi opintojaan. Tästä käynnistyy opinnollistamisneuvottelu, joka on kuvattu kuviossa 1.

Paras syntyy yhdessä

Työpaikkalähtöisessä opinnollistamisessa on kyse tilanteesta, jossa organisaatio haluaa saada tutkintoon johtavaa koulutusta tai tutkinnon osia räätälöitynä työntekijöilleen. Työntekijöillä voi olla pitkä työkokemus ja oman organisaation järjestelmällinen henkilöstökoulutus taustalla, joka huomioidaan osana korkeakouluopintoja. Samoin työn kehittämisen tarpeet huomioidaan opintoja muotoiltaessa opiskelijan kanssa. Tutkintokoulutus tuottaa hyötyä yritysten toiminnan kehittämiseen. Työpaikat saavat tutkimus- ja kehittämisosaamista käyttöönsä, kun opiskeleva asiantuntija kehittää työtään osana ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Opittua ja käytännössä koeteltua sparrataan korkeakouluopintojen eri ryhmissä ja osaamisen hankkimista sekä kehittämistä ohjataan pedagogisesti. Tutkinto tai tutkinnon osien opiskelu voidaan luontevasti integroida osaksi yrityksen henkilöstön kehittämisohjelmaa.

Korkeakoululähtöinen opinnollistaminen toteutuu opinnoissa hankkeistamalla siten, että kokonainen tai osa opintojaksosta on päätetty toteuttaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa, asiakastyönä tai projektina.

On kyse sitten opiskelija- korkeakoulu- tai yrityslähtöisestä tavasta voimme väittää, että opinnollistaminen tarjoaa selkeitä hyötyjä perinteiseen oppimiseen verrattuna:

1. Se nostaa opiskelijan työnteon laatua, kun opintojen aikainen työssäkäynti sidotaan osaksi korkeakouluopiskelua.

2. Poissaolot opintojaksoilta muuttuvat aktiiviseksi opiskeluksi työn ja teorian kautta. Opintoja voi tehdä työpaikalla!

3. Opiskelijat opettajan ohjaamina sitovat tarvittavan teoreettisen osaamisen hankkimisen luontevasti autenttiseen työhön.

4. Perinteisten tenttien rinnalle tule uusia osaamisen osoittamisen ja näyttämisen tapoja.

5. Korkeakouluopiskeluissa korostuu osaamisen hankkiminen suorittamisten sijasta.

6. Työpaikat saavat tutkimus- ja kehittämisosaamista käyttöönsä, kun opiskeleva asiantuntija kehittää työtään osana ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

7. Tutkinto tai tutkinnon osien opiskelu voidaan luontevasti integroida osaksi yrityksen henkilöstön kehittämisohjelmaa.

Olemme Haaga-Heliassa viimeisten vuosien aikana kehittäneet toimintamalleja, jotka mahdollistavat työn opinnollistamisen toteutumisen eri muodoissaan. Hyvänä esimerkkinä toimivat liiketalouden yleiset näyttöpäivät sekä Haaga-Helia StartUpSchoolin ohjelma, joka tukee sekä yrittäjyydestä kiinnostuneita, että yrittäjänä jo toimivia opiskelijoita. Myös työpaikkalähtöistä opinnollistamista on toteutettu eri yritysten kanssa.

 

Opintojen ja työelämän liitos vastaa kaikkien tarpeisiin

 

Opinnollistaminen jouduttaa opintoja, kerryttää opintopisteitä sekä motivoi kokeneita ammattilaisia opiskelemaan. Myös perinteistä reittiä tulevilla opiskelijoille mahdollistuu varhainen kiinnittyminen alansa työelämään jo korkeakouluopintojen aikana. Samalla opinnollistaminen mahdollistaa heille työn ja opintojen yhteisen edistämisen. Korkeakoulu saa opinnollistamisen kautta arvokasta tietotaitoa suoraan työelämästä ja toimii alueensa kehittäjäkumppanina.

Jotta työn opinnollistaminen mahdollistuu ja asiantuntijatyöstä kertyvä osaaminen integroidaan korkeakoulutasoisesti opintoihin, tulee seuraavien teesien toteutua:

1. Korkeakouluopiskelijoiden tulee tietoisia osaamisen osoittamisen eri tavoista omissa opinnoissaan (opinnollistamisen, aiemman hankitun osaamisen osoittamisen mahdollisuudet).

2. Opiskelijoiden tulee osata sanoittaa omaa osaamistaan ja peilata niitä alansa uusimpiin teorioihin.

3. Korkeakoulun opetussuunnitelmat, opiskelureitit ja toimintatavat tulevat olla osaamisperustaisia (sisältäen opintojen osaamiskuvaukset, osaamisen kriteerit, opintojen ohjaamisen sekä osaamisen osoittamisen monipuoliset tavat).

4. Alueen työelämän tulee olla informoituja työn opinnollistamisen mahdollisuuksista väylänä oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä korkeakoulun kanssa.

Korkeakouluissamme on asiantuntijoiksi opiskelevia, mutta myös opiskelevia asiantuntijoita. Kumpienkin ryhmien osaamisen tarpeisiin tulee vastata. Tätä edistämme Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun johtamassa Toteemi-hankkeessa yhdessä 18 korkeakoulun voimin.

Ole yhteyksissä Haaga-Heliaan, jos osaamisen kehittäminen kiinnostaa!

Kimmo Mäki, yliopettaja, KTT, KL

37. Haaga-Heliasta 3D-uralle

3D on yksi liike-elämän suurista murrostekijöistä. Ihmisten on ensimmäistä kertaa mahdollista tutustua mallinnukseen, tuottaa tai hankkia 3D-malleja edullisesti ja nopeasti, tai tulostaa prototyyppejä ja mallikappaleita uusista tuotteista suoraan omassa toimistossa. Haaga-Helia tarjoaa tutustumiskursseja sekä 3D-suunnitteluun että -tulostukseen.

 

3D-tulostus muuttaa liiketoimintaa

 

Forbes-lehden (toukokuu 2018) mukaan 3D-tulostusta hyödyntävistä yrityksistä kolmannes nopeuttaa tutkimusta ja tuotekehitystä tulostuksen avulla, ja 57 % tulostustyöstä tehdään tuotekehityksen ensimmäisessä vaiheessa. Näistä yrityksistä 90 % katsoo 3D-tulostuksen olevan strateginen kilpailuetu.

Painotamme Haaga-Heliassa liiketaloutta, palveluita ja yrittäjyyttä, mutta koemme tärkeäksi tarjota myös sellaisia kursseja, joiden ei ensikatsomalta uskoisi olevan juuri opetusohjelmassamme. Yksi tällainen kokonaisuus on 3D, josta opiskelijoiden valittavana on neljä kurssia, yhteensä 15 opintopisteen edestä. Koska kurssimateriaali perustuu avoimen lähdekoodin Blender-ohjelmistoon ja ohjelmiston lisenssi ei ole sidottu opiskelijastatukseen, opiskelijoiden jatkomahdollisuudet alalla ovat hyvät. Vapaavalintaisen peruskurssin on tähän mennessä suorittanut lähes 500 opiskelijaa, ja tulostuskurssin on selvittänyt noin 80 opiskelijaa.

Työnhalua ajatellen voidaan sanoa, että kun jo vuonna 2014 noin 67 % yrityksistä käytti 3D:tä eri tarkoituksiin, niin kymmenestä työhaastattelusta jo seitsemässä saatetaan kysyä, onko 3D jotenkin tuttu. Peruskurssin jälkeenkin opiskelijalla on paljon selvempi käsitys siitä, miten 3D saattaisi häntä hyödyttää työssänsä.

Haaga-Helia tarjoaa kurssit suorittaneiden opiskelijoiden vapaaseen käyttöön laboratorion, jossa on kahdeksan erikokoista tulostinta. Yhteistyökumppanina on Suomen 3D-ratkaisut Oy, jonka kautta opiskelijat saavat laitteiden lisäksi käyttöönsä myös tulostusmateriaalit. Laitteet ovat ns. FDM-mallia, joka on yleisin yrityskäytössä oleva menetelmä. Tämäkin on opiskelijoiden eduksi, sillä työllistyttyään he tuntevat jo yleisimmät 3D-menetelmät.

 

Mitä yritysten kannattaa tehdä 3D:n suhteen?

 

Näinä päivinä kuulee usein väitteen, että kaikkien pitäisi opetella koodaamaan. Sanotaan myös, että kaikkien pitäisi opetella tekemään 3D:tä. Tämä ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa. Sen sijaan olisi ehdottoman tärkeätä, että kaikki tutustuisivat koodaamiseen ja 3D:hen, koska vain sitten he voivat tietää, kiinnostaako se heitä. Samalla tulee taito kysyä ne oikeat kysymykset ja ottaa selville, mistä löytyy tekijät, jos oma kiinnostus ja taito eivät riitä yrityksen tarpeisiin.

Haaga-Helia järjestää 3D-peruskurssia myös maksullisena koulutuksena, joka voidaan räätälöidä yritysten tarpeisiin. Korkeakoululla on myös robotiikkaan ja Internet of Thingsiin (IoT) johdattavia kurssikokonaisuuksia. Haaga-Helian IoT Proto Labs taas auttaa yrityksiä tutustumaan siihen, kuinka IoT voisi olla yrityksen toiminnalle eduksi.

Yksi ensimmäisten 3D-kurssien suorittajia oli Oliver Belfrage, joka valmistui Haaga-Heliasta vuonna 2018 IT-tradenomiksi. Kerron seuraavaksi hänen tarinansa siitä, miten 3D-kurssi valmisti häntä työelämää varten.

 

Opiskelijatarina: 3D opiskelijan tulevaisuutta rakentamassa

 

Perustin jo opiskeluaikana monia toimialoja palvelevan yrityksen, joka tuotti erilaisia proof of concept -malleja ja yksittäiskappaleita. Sittemmin yritys jäi hieman taka-alalle, kun urani vei minut Accenturelle Technical Development Analyst -rooliin. Olen aina ollut kiinnostunut tietokonepeleistä ja hienoista grafiikoista, joten kun Haaga-Heliassa tuli tarjolle 3D-kursseja, lähdin innostuneena mukaan.

Peruskurssin jälkeen kiinnostukseni vain kasvoi ja jatkokurssin perään osallistuin vielä tulostuskurssillekin. Kurssit on suunniteltu hyvin ja ne ovat käytännönläheisiä. Opiskelijoiden motivaatio pysyy korkeana, kun oppimisympäristö on innostava ja kurssien kautta tulee tutustuneeksi niin mallintamiseen, teksturointiin, animaation tekemiseen kuin 3D-tulostamiseenkin. Nähtyäni kursseilla laajan alan eri puolia pystyin valitsemaan ne, jotka kiinnostivat minua eniten. Kursseilla oli myös muita motivoituneita ja innokkaita kurssilaisia, joten ryhmässä oppimisen kautta osaamineni syveni kuin itsekseen.

Koulussa käymäni kurssit sekä oppimisalustalla ja lähiopetuksessa käydyt keskustelut auttoivat minua löytämään 3D-alan kuumimmat trendit. Tällä hetkellä mielestäni 3D-skannaus ja matemaattisten kaavojen kautta tehdyt proseduraalimallit ja -materiaalit ovat keskeistä kehitystä, ja seuraankin niitä tarkkaan.

Haaga-Helian 3D-opintokokonaisuudesta oli ehdottomasti hyötyä. Pystyin sen avulla muodostamaan kokonaiskuvan 3D-maailmasta ja monista tärkeistä osa-alueista alkeet sekä syventävän oppimisen eväät. Samalla minulle tuli selväksi se, että 3D:ssä harvoin on vain yksi tapa tehdä asioita, useimmiten lopputulokseen on monia teitä – tämä ajattelutapa on kaikkein keskeisin oppini.

Suosittelen 3D:tä kaikille yrityksille. 3D:llä voidaan tehdä nyt enemmän kuin koskaan niin monia eri asioita. Jos osaa mallintaa, ja jos yrityksestä löytyy 3D-tulostin, voi nopeasti tehdä ideoista prototyyppejä tai vaikka valmiita osia, ilman odottelua. Tulevaisuudessa myös laajennettu todellisuus, eli virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus, tulee olemaan yhä isommassa roolissa maailmassa ja liiketoiminnassa. Niitä hyödyntääkseen on ehdottoman tärkeätä, että yrityksestä löytyy 3D-velhoja.

 

Heikki Hietala, lehtori, digitalous, FM

Oliver Belfrage, Extended Reality Designer / 3D Generalist, Accenture Liquid Studio, IT-tradenomi

 

Lähde:

https://www.forbes.com/sites/louiscolumbus/2017/05/23/the-state-of-3d-printing-2017/#3368066c57eb

38. Tulevaisuuden osaaminen rakentuu yhteistyössä

Iso osa tämänhetkisistä lapsista ja nuorista työllistyy ammatteihin, joita ei vielä ole olemassa. Keskeiseksi kysymykseksi nousee, kuinka rakentaa uudistuva jatkuvan oppimisen alusta turvaamaan ajantasaiset yrityksien tarvitsemat osaamistarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Yhteistyö koulutussektorin ja työelämän välillä, ja erityisesti ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan kanssa, on luonteva ja kustannustehokas tapa varmistaa yleisten digitaitojen tuottaminen niillä alueilla, joissa vielä tällä hetkellä on suurin osaamisvaje.

Valtioneuvoston kanslian tulevaisuusselonteossa 1työelämän murros tunnistetaan yhteiskuntamme suurimmaksi haasteeksi. Murroksen ajureiksi tunnistetaan muun muassa arvonmuodostuksen uudet logiikat, digitalisaatio, uudet teknologiat ja työmarkkinoiden rakennemuutos (Oksanen 2017). Ennakoitavuuden ennustetaan entisestään vähenevän, ja eri tutkintojen mahdollisuudet realistisesti taata työllistymisen edellytykset läpi työuran heikkenevät. Tarve ajanmukaiselle uudelle osaamiselle on ilmeinen ja vaatimukset ammattitaidon ylläpitämiseksi ja päivittämiseksi jatkuu koko työuran ajan. Ennusteen mukaan jopa miljoonan suomalaisen osaaminen vaatii seuraavan kymmenen vuoden aikana päivittämistä, ajantasaistamista ja uudelleenkoulutusta. (Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa.)

 

Kasvun perustekijät kuntoon

 

Pienillä- ja keskisuurilla yrityksillä on erittäin merkittävä rooli suomen talouskasvun, työllisyyden ja innovaatioiden tuottajana. Yli puolet (59 %) yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta Suomessa syntyy pk-yrityksissä ja niiden osuus BKT:stä on runsaat 40 prosenttia. Monille pk-yrityksille toimialan murrokset ovat näyttäytyneet erilaisina markkinadisruptioina. Muun muassa digitalisaation vaikutukset ovat selvästi nähtävissä uusien toimijoiden palvelukanavien ja liiketoimintamallien muovatessa työelämän toimintalogiikkaa. Monet aiemmat liiketoimintamallit ja ammattiosaaminen ovat jo osoittautuneet riittämättömiksi liiketoimintaympäristön kompleksisuuden ja kilpailun kasvaessa.

Muutos ei kuitenkaan ole vain uhka. Se tarjoaa pk-yrityksille myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia hyötyä globalisaatiosta jo verraten pienin kustannuksin. Toistaiseksi pk-yritysten osallistuminen digitaaliseen murrokseen ja varautuminen toimialojen disruptiivisiin muutoksiin on kuitenkin ollut hidasta. Käsitykset digitalisaation merkityksestä liiketoiminnalle myös vaihtelevat suuresti. Erityisesti pk-yritysten myynnin ja markkinoinnin tunnistetaan tarvitsevan kokonaan uudenlaista osaamista digitalisaation hyödyntämiseksi (Stenholm 2018). Vuonna 2015 KasvuOpen -tapahtuman yhteydessä tehdyn haastattelututkimuksen  mukaan vain 13 % kansainvälistä kasvua tavoittelevista suomalaisista yrityksistä koki että henkilöstöresurssit ja osaaminen ovat riittävät kasvun turvaamiseksi. Kun kasvun perustekijät varmistetaan ja ovat kunnossa, kotimaiset pk-yritykset saadaan mutkattomammin mukaan innovaatioekosysteemeihin, jolloin ne voisivat helpommin integroitua globaaleihin arvoketjuihin ja kasvaa niiden mukana.

 

Korkeakouluyhteistyöstä vastaus osaamisvajeeseen

 

Pienille ja keskisuurille yrityksille yhteistyö koulutussektorin, ja erityisesti ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan kanssa on luonteva ja kustannustehokas tapa varmistaa yleisten digitaitojen tuottaminen niillä alueilla, joissa vielä tällä hetkellä on suurin osaamisvaje. Osaamisvajetta ilmenee sekä osaamisen näkökulmasta, että maantieteellisesti. Kasvukeskuksissa ja vahvoissa koulutuskeskittymissä digitaidot sekä kyvykkyys tunnistaa digitalisuuden ja muiden disruptioiden vaikutuksia on jokseenkin vahvempi. Pk-yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä on osoitettavissa selkeä hyöty sekä yrityksen tasolla, että myös aluekehityksen näkökulmasta. Eikä tule unohtaa myös korkeakoulujen hyötyvän tiiviin työelämäyhteistyön suomista mahdollisuuksista kokea käytännön haasteet omakohtaisesti, samalla varmistaen henkilöstön osaaminen ja tarjoamansa opetuksen uudistuminen ja ajanmukaisuus.

Paras syntyy yhdessä
Globaalit muutosilmiöt eli megatrendit muovaavat liiketoimintaympäristöä. (Mukaillen Sitran Megatrendit 2017, https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#megatrendit-2017)

Haaga-Helian strategiassa korostuvat palvelut, myynti ja yrittäjyys. Tätä profiilia korostaaksemme ja linkittyäksemme aktiivisesti työelämän kanssa olemme perustaneet kuusi osaamisaluetta. Nämä osaamisalueet läpäisevät eri yksikkö- ja kampusrajat, mahdollistaen korkeakoulun laaja-alaisen asiantuntijuuden, laboratorio- ja muiden oppimistilojen, sekä yrityksille suunnatun palvelutarjontamme saatavuuden tilanteiden vaatimalla tavalla ja laajuudessa. Yhteistyö työelämän kanssa on moninaista ja monimuotoista. Erilaisiin tapoihin lukeutuen perinteisemmät oppilastöinä tehtävät toimeksiannot yrityksien lukuun, räätälöidyt aikaan ja tarpeeseen räätälöidyt toimeksiannot asiantuntijavoimin ja pidempikestoiset, usein kansallisella tai kansainvälisellä rahoituksella, toteutettavat tutkimushankkeet. Olemme strategisesti asemoituneet kehittämään pk-yritysten kasvun ja liiketoiminnan kehittämisen edellytyksiä, sekä tukemaan niiden palvelu-, liiketoiminnan kehitys- ja kaupallistamistarpeita. Ovi yhteistyölle on aina avoinna!

 

Hannu Vahtera, Head of R&D, liiketalous, KTT

Minna-Maari Harmaala, yliopettaja, liiketalous KTT

Kirjoittajat

Alanko-TurunenMerja Alanko-Turunen

yliopettaja

FT

marja.alanko-turunen@haaga-helia.fi

 

 

Heikki Andrell_Kati Laszka

Heikki Andrell

robottitutkija

opiskelija

 

 

 


Aunimo Lili

Lili Aunimo

yliopettaja, digitalous

FT

lili.aunimo@haaga-helia.fi

 

Autio

Tarja Autio

lehtori, markkinointi ja viestintä

KTM

tarja.autio@haaga-helia.fi

 

 

Oliver Belfrage

Extended Reality Designer / 3D Generalist, Accenture Liquid Studio

IT-tradenomi

 

Gerard_Danford

Gerard Danford

Principal lecturer

PhD

gerard.danford@haaga-helia.fi

 

Harmaala

Minna-Maari Harmaala

yliopettaja, liiketalous

KTT (PhD)

minna-maari.harmaala@haaga-helia.fi

 

 

Heikkinen

Vesa Heikkinen

yliopettaja

KT

vesa.heikkinen@haaga-helia.fi

 

 

 

Hietala

Heikki Hietala

lehtori, digitalous

FM

heikki.hietala@haaga-helia.fi

 

 

Huolman

Pekka Huolman

lehtori, digitalous

FM

pekka.huolman@haaga-helia.fi

 

 

Isacsson Annica

Annica Isacsson

tutkimuspäällikkö, ammatillinen opettajakorkeakoulu

KTT

annica.isacsson@haaga-helia.fi

 

 

Jallinoja

Niina Jallinoja

lehtori, liiketalous

KTM

niina.jallinoja@haaga-helia.fi

 

 

Kaarina_Järventaus

Kaarina Järventaus

lehtori, journalismin koulutusohjelma

FM

kaarina.jarventaus@haaga-helia.fi

 

 

mikko_järvinenMikko Järvinen

projektipäällikkö

medianomi (AMK)

mikko.jarvinen@haaga-helia.fi

 

 

Timo_Kaski

Timo Kaski

Head of R&D

TkT

timo.kaski@haaga-helia.fi

 

 

Kinnunen Nina

Niina Kinnunen

lehtori, digitalous

KTT

niina.kinnunen@haaga-helia.fi

 

 

 

Kock

Heidi Kock

projektipäällikkö

KTM

heidi.kock@haaga-helia.fi

 

 

Kortesalmi

Heli Kortesalmi

lehtori, liiketalous

KTM

heli.kortesalmi@haaga-helia.fi

 

 

Merike_Koskinen

Merike Koskinen

lehtori, markkinointi ja viestintä

KTM

merike.koskinen@haaga-helia.fi

 

 

Moilanen

Teemu Moilanen

Head of R&D, elämys- ja hyvintointitalous

KTT

teemu.moilanen@haaga-helia.fi

 

 

Johanna Mäkeläinen

lehtori, markkinointi ja viestintä

MA

johanna.makelainen@haaga-helia.fi

 

 

 

Mäki Kimmo

Kimmo Mäki

yliopettaja, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu

KTT, KL

kimmo.maki@haaga-helia.fi

 

 

Marko_MäkiMarko Mäki

yliopettaja, palveluliiketoiminta ja markkinointi

KTL

marko.maki@haaga-helia.fi

 

Niemi Jarkko

Jarkko Niemi

tutkija, liiketalous

FT

jarkko.niemi@haaga-helia.fi

 

 

Nousiainen

Reetta Nousiainen

lehtori

FM

reetta.nousiainen@haaga-helia.fi

 

 

PekkalaAuli Pekkala

lehtori, opinto-ohjaaja

KTT

auli.pekkala@@haaga-helia.fi

 

Peltonen Päivi

Päivi Peltonen

lehtori

KTM

paivi.peltonen@haaga-helia.fi

 

Pitkapaasi

Pirjo Pitkäpaasi

myyntityön lehtori, liiketalous

DI

pirjo.pitkapaasi@haaga-helia.fi

 

 

Purovesi

Pirjo Purovesi

myyntityön lehtori, liiketalous

KTM

pirjo.purovesi@haaga-helia.fi

 

 

Ryhanen

Tuula Ryhänen

Lehtori, markkinointi ja viestintä

Senior Lecturer, Marketing and Communication

KTM, MSc (Econ.)

tuula.ryhanen@haaga-helia.fi

 

Romer-PaakkanenTarja Römer-Paakkanen

yrittäjyyden yliopettaja, liiketalous

MMT, dosentti

tarja.romer-paakkanen@haaga-helia.fi

 

 

SaaranenPirjo Saaranen

menetelmien yliopettaja

FL

pirjo.saarainen@haaga-helia.fi

 

 

Sarkkinen Jarmo

Jarmo Sarkkinen

yliopettaja, digitaaliset palvelut

FT

jarmo.sarkkinen@haaga-helia.fi

 

Snellman

Mia Snellman

yritysviestinnän lehtori

KTM

mia.snellman@haaga-helia.fi

 

 

Suonpää

Maija Suonpää

lehtori

KTT

maija.suonpaa@haaga-helia.fi

 

 

Tiiro Sari

Sari T. Tiiro

journalismin lehtori, toimittaja

YTM

sari.tiiro@haaga-helia.fi

 

Tattari

Hanna Tattari

lehtori, markkinointi ja viestintä

MA, FM

hanna.tattari@haaga-helia.fi

 

 

Toivola Tuija

Tuija Toivola

tutkimuspäällikkö

KTT

tuija.toivola@haaga-helia.fi

 

 

Uotila

Timo-Pekka Uotila

yhteyspäällikkö, TKI-palvelut

Ph.D (Econ.)

timo-pekka.uotila@haaga-helia.fi

 

 

Vahtera

Hannu Vahtera

Head of R&D, liiketalous

KTT

hannu.vahtera@haaga-helia.fi

 

 

 

Tanja Vesala-Varttala

yliopettaja, markkinointi ja viestintä

FT

tanja.vesala-varttala@haaga-helia.fi

 

 

Vuori

Johanna Vuori

yliopettaja

HT, dosentti

johanna.vuori@haaga-helia.fi

 

 

Toimittajat

 

Finell

Nina Finell

viestinnän asiantuntija

FM

nina.finell@haaga-helia.fi

 

 

Karna

Eija Kärnä

lehtori

KTT

eija.karna@haaga-helia.fi

 

 

Romer-Paakkanen

 

Tarja Römer-Paakkanen

yrittäjyyden yliopettaja, liiketalous

MMT, dosentti

tarja.romer-paakkanen@haaga-helia.fi

 

 

Vahtera

Hannu Vahtera

Head of R&D, liiketalous

KTT

hannu.vahtera@haaga-helia.fi

 

 

 

Tanja Vesala-Varttala

yliopettaja, markkinointi ja viestintä

FT

tanja.vesala-varttala@haaga-helia.fi