Sosiaalinen digitaalinen etäkulttuurielämys koko pakettina kotiin – Opas kokonaisvaltaisen etäkulttuurielämyksen järjestämiseen

Tervetuloa toteuttamaan digitaalista kulttuurielämystä ikäihmisille

Senioritalon ison salin oven eteen on vedetty punaiset samettiverhot, ja leveästi hymyilevä henkilökunta ojentaa vieraille kasvomaskeja. Pitopöydässä odottavat ylelliset oopperaillan pikkusuolaiset. Laseissa kuplii. Vantaan Asolassa sijaitsevassa Foibekartanossa on alkamassa Koko Karita -oopperailta. Opas esittelee seniorikotia kertomalla sen olevan kuin eksklusiivinen viiden tähden hotelli. Tätä on senioriasuminen uudesta, kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Teemme ikäihmisten asumispalveluiden innovaatiota!

Digitalisaatio mahdollistaa kulttuurialan organisaatioille uusia tapoja rakentaa siltoja kulttuurin tekijöiden ja kulttuurin kokijoiden välille. Ikäihmiset ovat tärkeä kulttuuripalveluiden kuluttajasegmentti varsinkin perinteisemmissä taiteen ja kulttuurin muodoissa, kuten baletissa, oopperassa ja puheteatterissa. Digitaalisia kulttuuripalveluita kehitettäessä on tärkeää miettiä erilaisia käyttäjäryhmiä ja moninaisia tarpeita, jotta kehitettävä palvelu tarjoaisi käyttäjälleen aidosti lisäarvoa. Ikäihmisille kehitettyjen digitaalisten palvelujen etuna on, että helppokäyttöisyys ja palvelun saavutettavuus ovat itseisarvoja. Kulttuuri kuuluu kaikille; myös digitaalisten kulttuurielämysten tulisi kuulua kaikille.

Ikääntyminen voi tuoda mukanaan ei-toivottuja muutoksia kuten mahdollisen toimintakyvyn tai liikuntakyvyn heikkenemisen. Ei-toivotut muutokset voivat rajoittaa elämisen laatua ja vähentää kulttuurista nauttimista sekä sosiaalista kanssakäymistä. Tutkimukset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet kulttuurielämysten kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevan positiivisen vaikutuksen. Ikääntymisestä huolimatta ihmisen tulisi pystyä nauttimaan kulttuurielämyksistä myös kotisohvalla, palvelutalossa tai vaikkapa sairaalassa ja tuntea yhteisöllisyyttä muiden osallistujien kanssa.

Tässä oppaassa kerromme, miten sosiaalisen digitaalisen kulttuurielämyksen voi toteuttaa kodinomaisessa palvelutalossa. Opas on laadittu osana Haaga-Helia ammattikorkeakoulun HomeOpera-hanketta. Hankkeessa toteutettiin Suomen Kansallisoopperan ja -baletin Koko Karita -esityksen yhteisöllinen kokonaisvaltainen etäkulttuurielämys Vantaan Asolassa sijaitsevan Hyvän elämän yhteisö Foibekartanon asukkaiden ja henkilökunnan kanssa keväällä 2022. Tässä toteutuksessa pääsimme syventymään, mistä eri tekijöistä etänä koettu kulttuurielämys muodostuu ja millaiset teknologiset ratkaisut ja oheispalvelut mahdollistavat kokonaisvaltaisen etäelämyskokemuksen.

Foibekartano, hyvän elämän yhteisö, on 300 ikäihmisen koti, jossa yhdessä tekemällä panostetaan arkeen ja juhlaan pienin ja suurin elämyksin. Pieni arjen elämys voi esimerkiksi olla kauniisti katettu kahvihetki keskusteluineen. Suurempiin tapahtumiin kuuluu luonnollisena osana odottaminen ja ennakkovalmistelut. Digitaalisuus on luonteva osa foibekartanolaisten elämää ja foibekartanolaiset ovat tottuneet vuosien myötä siihen, että tilaisuudet videoidaan ja yhteyttä pidetään myös digitaalisesti. Kulttuuritapahtumat kuuluvat Foibekartanon arkeen. Taide eri muodoissaan houkuttelee ihmisiä kohtaamaan ja nauttimaan kokemuksista. Taiteen tekeminen yksin ja yhdessä voimauttaa ja tuo merkityksellisyyttä elämään.

Etäkulttuurielämykset ovat tätä päivää. Erilaiset suoratoistolähetykset, tallenteet ja muut tavat kokea kulttuuria etänä tukevat kulttuurin saavutettavuuden agendaa, mahdollistaen elämyksistä nauttimisen missä ja milloin vain. Koronapandemia on osaltaan vauhdittanut etäkulttuurielämysten tarjontaa ja suosiota. Tulevaisuudessa etäkulttuurielämysten tarve kasvaa ja käyttö tulee lisääntymään, kun väestö ikääntyy ja erilaiset teknologiset ratkaisut mahdollistavat entistä kokonaisvaltaisemman kokemuksen. Parhaimmillaan etäkulttuuri ei ole pelkästään digitaalisesti tuotettua sisältöä vaan kokonaisvaltainen elämys, jossa vuorovaikutteisuus, sosiaalisuus ja yhdessä kokemisen tunne ovat tärkeässä osassa.

HomeOpera – Digitaaliset sosiaaliset kulttuurielämykset on hanke, jossa kantavana ajatuksena on luoda konsepti, jolla kulttuurielämykset (esim. oopperassa käynti) tuodaan ikääntyneille kotiin uusien teknologioiden avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden mahdollistavalla tavalla. Hankkeen toteuttaa Haaga-Helian Palvelukokemusten laboratorio LAB8 ja rahoittaa Uudenmaan liitto osana EU:n COVID-19 pandemian johdosta toteutettavia toimia.

Tässä oppaassa kuvataan, miten kokonaisvaltainen etäkulttuurielämys yhteiskehitettiin palvelumuotoilun keinoin yritysten ja ikäihmisten kanssa. Opas antaa selkeän mallin kokonaisvaltaisen etäkulttuurielämyksen toteuttamiseksi kodinomaisessa palvelutalossa.

Tämän oppaan “case study” -etäkulttuurielämyksenä toimi Suomen Kansallisoopperan ja -baletin Koko Karita -esityksen ensi-ilta, joka lähetettiin suorana Suomen Kansallisoopperan ja -baletin Stage 24 -palvelussa 18.5.2022. Koko Karita -esitys esitteli Suomen kuuluisimman oopperadiivan Karita Mattilan laajaa tulkinnallista skaalaa. Ensimmäisessä osassa kuultiin Poulencin säveltämä Ihmisen ääni, joka toteutettiin upeaan ja koskettavaan film noir -tyyliin videoprojisointeja hyödyntäen. Toinen osa esitteli yleisölle toisenlaisen Karitan: lavalla nähtiin huikea show, jossa kuultiin rakastettuja musikaaliklassikoita ja ikivihreitä hittejä. Esityksen ohjasi Jussi Nikkilä ja johti Dalia Stasevska. Huippusuosittu esitys oli Kansallisoopperan ja -baletin ohjelmistossa 18.5.–2.6.2022.

Asiakasymmärrys suunnittelun lähtökohtana

HomeOpera-hankkeessa etäkulttuurielämyksen suunnittelu toteutettiin palvelumuotoilun ideologiaa ja menetelmiä hyödyntäen. Palvelumuotoilu on tekemisen tapana kokonaisvaltaista ja ennen kaikkea ihmislähtöistä. Onnistunut suunnittelu ja toteutus edellyttävät ymmärrystä palvelun käyttäjistä ja heidän tarpeistaan. Tässä tapauksessa lähtökohtina oli ymmärrys siitä, millaisia kulttuurin kokijoita kohderyhmässä on sekä se, mistä tekijöistä kulttuurielämys muodostuu.

HomeOpera-hankkeessa kerrytimme asiakasymmärrystä kyselytutkimuksen, havainnoinnin, haastattelujen sekä työpajatyöskentelyn keinoin. Asiakasymmärrystä kerättiin yli 60-vuotiaiden kulttuurin kuluttajien parista. Kartoitimme kyselyn avulla asenteita ja tarpeita digitaalisia kulttuuripalveluita kohtaan. Rakensimme Kansallisoopperassa tekemäämme havainnointiin pohjautuen paikan päällä koetun kulttuurielämyksen kokemuspolun ja tunnistimme sen erilaiset vaiheet. Toteutimme myös kolme haastattelua erilaisten hankkeen kohderyhmää edustavien oopperakävijöiden kanssa. Lopulta syvensimme vielä ymmärrystä kulttuurielämysten merkityksistä Vantaan Asolassa sijaitsevan hyvän elämän yhteisön Foibekartanon asukkaiden kanssa pidetyissä työpajoissa.

Asiakasprofiilit

Hankkeen asiakasymmärrystiedosta tunnistettiin kolme erilaista asiakasprofiilia ikääntyneiden kulttuurin kuluttamisen motivaation sekä digitaalisten kulttuuripalveluiden palvelutarpeen näkökulmasta. Profiilit nimettiin Kulttuurin harrastajaksi, Arjen ylevöittäjäksi ja Satunnaiseksi nautiskelijaksi.

Asiakasprofiilit auttavat konkretisoimaan sitä, kenelle palvelua todella suunnitellaan ja mille asioille tulisi antaa erityistä painoarvoa kokonaisvaltaisen elämyksen luomiseksi.

Kulttuurin harrastaja

Motivaatio ja tarve

• Kulttuuri ja taide ovat merkittävä osa arkea (esim. harrastus, kausikortti, ammatti) ja kokemus on arkinen tapahtuma.
• Haluaa oppia uutta ja kehittyä kulttuurin kokijana.
• Digitaaliset palvelut tarjoavat laajemmat mahdollisuudet kokea kulttuuria ajasta ja paikasta riippumatta.
• Kuluttaa kansainvälistä tarjontaa ja syventää paikan päällä koettua digitaalisin sisällöin.
• Harrastuksen, kausikortin tms. myötä syntynyt yhteisö on tärkeä.

Digitaalisten kulttuuripalveluiden mahdollisuudet

• Helposti saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta.
• Uusi taiteen muoto ja uudet kokemisen tavat.
• Uusi yhteisöllisyys.

Arjen ylevöittäjä

• Motivaatio ja tarve
• Kulttuurikokemukset ovat erittäin merkityksellisiä ja ylevöittävät arkea.
• Kulttuuri koetaan kokonaisvaltaiseksi elämykseksi ja siihen liittyy odotus ja valmistautuminen, ehkä myös tiettyjen ystävien kohtaaminen.
• Pitää digitaalisia palveluita viimeisenä mahdollisuutena, jos ei pääse paikan päälle kokemaan. Pelkona passivoituminen.
• Kokemus itsessään sosiaalinen, mutta ei koe tarvetta kokemuksen analysoimiselle tai jakamiselle osana elämystä.
• Toimintakyvyn heiketessä tarve sosiaalisuudelle voi kasvaa.

Digitaalisten kulttuuripalveluiden mahdollisuudet

• Mahdollisuus kokea, jos ei mahdollisuutta mennä paikan päälle
• Uudet kokemisen tavat oman yhteisön kesken, ”kisakatsomo”
• Kulttuurielämyksen ympärille ennen, aikana, ja jälkeen rakennetut oheispalvelut

Satunnainen nautiskelija

Motivaatio ja tarve

• Kokee kulttuuria satunnaisesti, kun joku houkuttelee mukaan tai kun tarjolla on itseään kiinnostavia sisältöjä.
• Tärkeää on live-kokemus jonkun toisen kanssa.
• Priorisoi muut vapaa-ajan aktiviteetit usein kulttuurikokemuksia merkityksellisemmiksi.
• Ei koe kulttuuria itselleen elintärkeäksi.
• Ei ole kiinnostunut digitaalisista sisällöistä ja saattaa kokea digitaaliset palvelut myös ahdistaviksi ja passivoiviksi.

Digitaalisten kulttuuripalveluiden mahdollisuudet

• Uusi taidemuoto
• Jonkun houkuttelemana
• Uudet kokemisen, erityisesti sosiaalisen kokemisen, tavat

Kulttuurin harrastajat ovat aktiivisia kulttuurin kuluttajia, joilla on arkinen suhtautuminen kulttuurielämyksiin. Kulttuurin harrastaja kokee elämykset osana harrastustaan ja eri palveluntarjoajien kanta-asiakkuudet, esim. kausikortit, ovat hänelle tuttuja. Kulttuurielämykset ovat tälle joukolle merkityksellinen vapaa-ajanvieton tapa. Myös oppiminen sekä kehittyminen kulttuurin ja taiteen äärellä on heille tärkeää. Digitaaliset kulttuuripalvelut tarjoavat Kulttuurin harrastajille mahdollisuuden osallistua kulttuuririentoihin ajasta ja paikasta riippumatta sekä mahdollisuuden tutustua laajempaan tarjontaan kansainvälisten suoratoistopalvelujen kautta (esim. Operavision). Heille tärkeää on harrastuksen tai ehkäpä ex-ammattilaisuuden kautta muodostunut yhteisö, ja digitaalisessa kokemuksessa he kaipaavat fyysiseen kokemukseen verrattuna erityisesti sosiaalisia kontakteja sekä läsnäolon tunnelmaa. Tämä joukko on ehkä helpoin houkutella digitaalisten kulttuuripalveluiden äärelle, mutta palveluiden sosiaalisia ja vuorovaikutteisia mahdollisuuksia tulisi kehittää, jotta heidän palvelutarpeisiinsa voitaisiin paremmin vastata.

Arjen ylevöittäjille kulttuurielämykset tuovat erityisiä merkityksiä arjen keskellä ja kokemukset ovat merkityksellisiä kokonaisuutena, johon liittyy niin ennen kuin jälkeen elämystä tapahtuvat palveluprosessit ja rituaalit. Kokemuksen sosiaalisuus ei ole niin merkityksellistä, tosin näyttäytyminen ja nähdyksi tuleminen ovat. Heille digitaaliset kulttuuripalvelut tarjoavat mahdollisuuden kulttuurin kokemiseen, jos se ei mitenkään muuten, esimerkiksi sairauden tai pandemian takia, ole mahdollista. Lähtökohtaisesti digitaalinen kokemus ei kuitenkaan korvaa paikan päällä koettua elämystä laadun heikkouden ja tunnelman puutteen vuoksi. Arjen ylevöittäjät ovat yksi haastavin joukko houkutella digitaalisten kulttuuripalveluiden äärelle, mutta samalla heille palveluista on todennäköisesti merkittävä hyöty erityisesti toimintakyvyn heiketessä. Onkin erityisen tärkeää miettiä, miten Arjen ylevöittäjät saadaan houkuteltua ja opetettua digipalveluiden käyttäjiksi jo ennen kuin toimintakyky heikkenee niin, ettei fyysisten palveluiden äärelle enää pääse. Uusia palveluita kehitettäessä tärkeää on miettiä etenkin itse kulttuurielämyksen ympärille rakennettavia oheispalveluita.

Satunnaiset nautiskelijat kokevat kulttuurielämyksiä satunnaisesti, usein jonkun toisen houkuttelemana tai kun tarjolla on jotakin erityisen kiinnostavaa. Tälle joukolle muut vapaa-ajan viettotavat ovat usein kulttuurielämyksiä tärkeämpiä. Heille erityisen merkityksellistä kulttuurielämyksissä on sosiaalinen kokemus, mahdollisuus viettää aikaa läheisten kanssa. Satunnaiset nautiskelijat eivät lähtökohtaisesti ole kiinnostuneita digitaalisista kulttuuripalveluista, ja he voivat kokea digitaalisuuden myös itsessään ahdistavaksi ja passivoivaksi. Heidän houkuttelemisessaan digitaalisten kulttuuripalveluiden äärelle korostuu tuttujen ja läheisten vaikutus sekä digitaalisen kulttuurin mahdollisuudet täysin uutena taiteen muotona ja uutena sosiaalisen kokemuksen tapana. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös digitaalisten palvelujen helppokäyttöisyyteen, jotta Satunnainen nautiskelija ei turhaudu.

Suunnittelu todeksi

Asiakasymmärrys on keskeisessä roolissa etäkulttuurielämyksen suunnittelussa, jotta kokemus voidaan toteuttaa käyttäjien tarpeita vastaavaksi. HomeOpera-hankkeessa järjestettiin kevättalven 2022 aikana yhteensä kuusi yhteiskehittelytyöpajaa yhdessä hyvän elämän yhteisö Foibekartanon asukkaiden, henkilökunnan ja hankkeessa mukana olevien yrityskumppanien kanssa.

Ensimmäisen työpajan tavoitteena oli syventää jo kerättyä asiakasymmärrystä kodinomaisen palvelutalon kontekstissa. Mikä on kulttuurielämyksen merkitys juuri tälle kohderyhmälle? Millainen vuorovaikutuksen muoto sopisi parhaiten tähän kontekstiin? Miten teknologiaa voitaisiin hyödyntää kokonaisvaltaisen etäkulttuurielämyksen toteuttamisessa?

Keskustelun aktivoijana ja tukena työpajassa hyödynnettiin empatiakarttatyökalua (Gray, Brown & Macanufo, 2010). Kartta täytettiin yhteistuumin: osallistujat keskustelivat ohjatusti empatiakartan eri osioiden aiheista, ja HomeOpera-hankkeen fasilitaattori kirjasi ylös esiin tulevat näkökulmat ja huomiot.

Empatiakartta on hyvä työkalu silloin, kun halutaan todella astua asiakkaan saappaisiin ja tarkastella maailmaa hänen näkökulmastaan katsottuna. Empatiakartan avulla on mahdollista saada vastauksia syvempiin kysymyksiin, jotka liittyvät kokijan arvomaailmaan ja tunteisiin. Palvelumuotoilussa tavoitellaan ymmärrystä siitä, kuinka asiakkaalle saadaan aikaan hyvä kokemus – eli hyvä mieli. Hyvän ja pahan mielen aiheuttajat siis kutkuttavat ja kiinnostavat ja niistä löytyvät avaimet myös mieleenpainuvan elämyksen suunnitteluun ja toteutukseen (Bitner, Booms & Tetreault, 1990). Empatiakartan eri kenttien avulla käsitellään tavallisesti yhden tai useamman kokijan ajatuksia, tunteita, sanomisia ja tekoja. Työskentelyssä on mahdollista hyödyntää jo olemassa olevia asiakasprofiileja, tai kuten hankkeen työpajoissa, työskentelyssä mukana olevia luonnollisia henkilöitä erilaisten käyttäjänäkökulmien ilmentäjinä.

Empatiakarttatyöskentelyn myötä saavutettua asiakasymmärrystä käytettiin hankkeessa sosiaalisen digitaalisen etäkulttuurielämyksen suunnittelun ja kehittämisen tukena.

Kuva 1. Empatiakartta.

Toisen työpajan tavoitteena oli ymmärtää, mistä eri elementeistä kulttuurielämys ylipäätään muodostuu. Millainen on unelmien etäkulttuurielämyksen asiakaspolku, eli mitä tulisi tapahtua ennen elämystä, sen aikana, ja sen jälkeen?

Asiakaspolkumenetelmän avulla saadaan ymmärrystä palvelun käyttäjien kokonaiskokemuksesta sekä mistä eri kohtaamispisteistä kokonaiskokemus muodostuu. Asiakaspolku on hyvä tapa tarkastella palvelua tai prosessia perusteellisesti kokijan näkökulmasta. Sen avulla on mahdollista konkretisoida vielä toteutumattomiakin palveluita ja tapahtumia ja tuoda ne visualisoinnin kautta helposti ymmärrettävään muotoon. Asiakaspolkua rakennettaessa määritellään ensin vaiheet, jotka asiakas käy läpi palvelun valitsemisen ja sen kokemisen aikana sekä palvelutapahtuman jälkeen.

Kun vaiheet on määritelty, etsitään niiden joukosta erilaisia kosketuspisteitä, jolloin asiakas on jollain tavoin kontaktissa palveluntarjoajaan (Webb, 2016). Jokaisen kosketuspisteen kohdalla on hyvä miettiä, mitä asiakkaan odotukset ovat, miten odotukset toteutuvat ja millainen tunne asiakkaalle jää kosketuspisteen aikana tapahtuvasta palvelutuokiosta. Kosketuspisteistä osa on kriittisempiä kokemuksen syntymisen kannalta, ja näihin tuleekin kiinnittää polkua rakentaessa ja analysoidessa erityistä huomiota. Asiakaspolun kosketuspisteissä on aina mukana asiakkaan lisäksi joku toinen osapuoli, joka voi olla oikea henkilö tai vaikka digitaalinen varausjärjestelmä (Dhebar, 2013). Useimmiten osapuolia on useampia, joista osa on polulla mukana kiinteämmin ja osa vain vierailee näytöksessä. Tärkeää on, että asiakkaalle polku näyttäytyisi kuitenkin sujuvana ja yhtenäisenä kokemuksena. Asiakasprofiilit ovat oivallinen työkalu asiakaspolun testaamisessa ja kriittisten pisteiden analysoinnissa ja kehittämisessä.

Hyvän elämän yhteisö Foibekartanon asukkaat pohtivat työpajassa tunnelmakorttien avulla, mitä asioita tapahtuu ja tunnelmia syntyy ennen varsinaisen etäkulttuurielämyksen alkua, elämyksen aikana ja väliajalla sekä elämyksen jälkeen. Työpajan tavoitteena oli löytää ja havainnollistaa, mitä ovat unelmien etäkulttuurielämyksen rakennuspalikat: mistä eri tekijöistä ja tunnelmista etänä koettu kulttuurielämys muodostuu.

Asukkaiden osallistamisen myötä jokainen mukana ollut pääsi tuomaan esiin oman näkemyksensä siitä, miten kokonaisvaltainen etäkulttuurielämys voidaan toteuttaa digitaalisesti, sosiaalinen ja vuorovaikutteinen näkökulma huomioiden.

Toisen työpajan tuloksista kiteytettiin ideointivaiheeseen kolme teemaa:

• Tila, tekniikka, tunnelma​
• Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus​
• Oheispalvelut ja tarjoilut​.

Kolmannessa työpajassa asukkaat ideoivat yhdessä Foibekartanon henkilökunnan kanssa toimenpiteitä ja huomioon otettavia asioita etäkulttuurielämystapahtuman järjestämiseksi. Osallistujat kokivat, että juhlavan tilan ja tunnelman merkitys on suuri heti tilaisuuteen saapuessa.

He alleviivasivat yhdenvertaisuuden merkitystä ja korostivat, että myös liikunta- ja muiden rajoitteiden kanssa elävät kaipaavat esteettistä ja juhlavaa kokemusta. Tila on siis suunniteltava saavutettavaksi kaikille tilankäyttäjille. Esimerkiksi tekniikan osalta huomionarvoista on varata tarvittavia laitteita henkilöille, joilla on heikentynyt kuuloaisti. Kuulokojeita käyttävät voidaan huomioida esimerkiksi tilaan asennetulla induktiosilmukalla.

Katsomoa rakennettaessa tulisi huomioida videotykin tai vastaavan kirkkaus ja sen mukaan suunnitella sopiva katseluetäisyys ja tilan pimentäminen. Tarvittaessa voi myös harkita esimerkiksi kuvailutulkkauksen järjestämistä. Tärkeintä on kokeilla tilan ja tekniikan toimivuutta hyvissä ajoin etukäteen, sekä kiinnittää huomiota tekniikan lisäksi tunnelmaan. Väreillä, erilaisilla somistuksilla, rekvisiitalla tai vaikkapa kukilla saadaan luotua juhlavaa tunnelmaa tilaan kuin tilaan.

Itse tapahtumatilan ohella merkittävässä roolissa kulttuurielämyksissä ovat ihmisten välinen yhteisöllisyys ja vuorovaikutus. Perinteisessä kulttuurielämyksessä, vaikkapa oopperassa käydessä, valmistaudutaan iltaan usein yhdessä etukäteen, paikalle saavutaan yhdessä ja narikassa ja lämpiössä tavataan muita tilaisuuteen osallistuvia. Ennen esitystä tutustutaan esityksen sisältöön esimerkiksi käsiohjelman kautta ja keskustellaan tulevasta esityksestä sekä nautitaan yhdessä mahdollisesta tarjoilusta. Väliajalla tarjoilun lomassa keskustellaan esityksestä jakaen mielipiteitä ja kokemuksia. Myös esityksen jälkeen jaetaan kokemuksia ja myöhemmin mahdollisesti esityksen tunnelmiin vielä palataan vaikkapa keskustelupalstoilla, sosiaalisessa mediassa tai esityksen kritiikin kautta.

Kokonaisvaltaista etäkulttuurielämystä rakennettaessa tätä kaikkea ei saisi unohtaa, vaan osaksi kokemusta tulisi suunnitella tapoja lisätä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Erilaiset oheispalvelut voivat osaltaan tukea yhteisöllisyyden tuntua: Ennen esitystä voidaan tarjota apua esimerkiksi laittautumiseen (kampaus, meikkaus, ehostus). Oheispalveluna voisi myös olla eri keinoin tuotantoprosessiin, esityksen juoneen ja esiintyjiin tutustuminen ennen esitystä, tai kokemuksen purku esityksen jälkeen. Myös erilaiset syötävät ja juotavat tarjoilut ennen esitystä, väliajalla ja esityksen jälkeen täydentävät loistavasti etäkulttuurielämystä.

Ideointityöpajan jälkeen oli vuorossa ideoiden konkretisointi. Neljännessä ja viidennessä työpajassa olivat mukana hankkeen yrityskumppanit: somistuksesta vastaava Vintage Style Events HKI, floristi PD Floral sekä oheispalveluista ja tarjoilusta vastaavat Foibekartanon Ravintola Flyygeli sekä parturi-kampaamo Sakset ja Kärki.

Työpajoissa mukana olleet Foibekartanon asukkaat valitsivat keskuudestaan vastuuhenkilöt, jotka sopivat konkreettisista toimenpiteistä tilojen somistamiseksi Vintage Style Events HKI:n ja PD Floralin kanssa sekä tarjoilusta Foibekartanon ravintola Flyygelin kanssa.

Etäkulttuurielämys – näin se tehtiin

Sidosryhmät oheispalvelujen ja tarjoilujen tuottajana ja etäelämyksen mahdollistajana

Ennen tapahtumaa tilan somistukset, kalustejärjestelyt ja esimerkiksi punaisen maton teippaukset hoidettiin Vintage Style Events HKI:n toimesta, asukkaiden tekemiä silkkikukkia käytettiin somistukseen ja kukka-asetelmat tulivat PD Floralilta. Sisääntulo oli tehty erityisen juhlavaksi: ulko-ovien molemmin puolin olevat tulipadat ja kukkakoristeet loivat ensimmäisen juhlallisen tervetulotoivotuksen. Sisääntuloa koristi punainen matto, joka johdatteli tulijat Foibekartanon Ravintola Flyygeliin, joka oli muutettu oopperasaliksi. Oviaukkoa koristi upeat punaiset samettiverhot. Tuoleista oli muodostettu riittävän väljästi sijoitellut tuolirivistöt, jotta kaikilla oli sekä esteetön pääsy istumapaikoille, että hyvä näkyvyys valkokankaalle.

Tekniset laitteet oli hankittu ja niiden toimivuus testattu hyvissä ajoin. Oheispalveluita tarjosi Foibekartanossa sijaitseva parturi-kampaamo Sakset ja Kärki, jossa asukkaat kävivät laittautumassa jo hyvissä ajoin päivällä kampauksin ja ehostuksin. Lisäksi tapahtumassa oli mahdollisuus otattaa valokuvat itsestään sekä kaverin kanssa erikseen tapahtumaa varten koottua kuvausseinää vasten.

Tapahtuman aikana Foibekartanon asukkaiden tervehdyksen toi teatteriharrastaja ja näyttelijä Hilkka Karvinen, ja Kansallisoopperan tervehdyksen asukkaille toi Kansallisoopperan ja -baletin taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi. Tunnelmaa oli luomassa pianisti Tomi Vekki, ja illan seremoniamestarina toimi tanssitaiteilija Marko Keränen.

Tapahtuman aikana Koko Karita -esitystä seurattiin tunnelmallisessa salissa ilman häiriöitä. Ensimmäisen puoliajan jälkeen asukkaat saivat nauttia Ravintola Flyygelin tarjoiluista ja samppanja-asiantuntija Jukka Sinivirta loi tunnelmaa kertomalla samppanjasta ja maistattaen eri laatuja.

Tapahtuman jälkeen asukkaat jäivät keskustelemaan esityksestä, valokuvauspisteellä otettiin vielä valokuvia sekä tunnelmoitiin tapahtuman jälkeisestä hetkestä. Lämpiössä oli myös mahdollisuus kirjoittaa kokemuksesta palautetta vieraskirjaan.

Kuva 3. Etäkulttuuritapahtuman asiakaspolkukuvaus. Kuva: Sanna Koskimäki.

Vuorovaikutus etäkulttuurielämyksessä

Yhdessä tekeminen ja kokeminen toivat merkityksellisyyden tunnetta osallistujien elämään. Haaga-Helian HomeOpera-hankkeen Koko Karita -etäkulttuurielämyksessa havaittiin, että Foibekartanon oopperaillassa toisten läsnäolo teki tilaisuudesta arvokkaan ja antoi mahdollisuuden ottaa mukaan oopperakokemukseen kuuluvia rituaaleja, kuten aplodien antamisen ja muut suosionosoitukset. Erityisesti asukkaista koostuvan työryhmän kesken syntyi myös uusia tuttavuuksia ja yhteisen päämäärän eteen työskentelyn koettiin lähentäneen osallistujia toisiinsa. Kulttuurielämyksen katsottiin olevan kokonaisvaltaisempi nautinto silloin kun se tapahtuu muualla kuin kotona. Kotona vuorovaikutuksen mahdollisuudet ovat monella vähäiset ja kokemus voi jäädä keskittymisen herpaantuessa pintapuoliseksi. Lisäksi kokemus on toisaalta alttiimpi keskeytyksille kotikatsomossa: puhelin voi soida tai kodin askareet voivat viedä huomion pois esityksestä.

Yksi tärkeä kokemusta syventävä elementti on mahdollisuus vaihtaa mielipiteitä toisten kanssa ja saada omaan ajatteluun uusia näkökulmia. Foibekartanon esityksessä katsomossa kuiskuteltiin ja naurunkiherrystäkin kuului paikka paikoin supatusten lomasta. Aina kommunikoinnin ei tarvitse olla verbaalista tai korvin kuultavaa: sanattoman vuorovaikutuksen mahdollisuus ja ympärillä olevien ihmisten säteily nousivat merkityksellisiksi tekijöiksi vuorovaikutuksellisuuden kokemuksen muodostumisessa.

Vaikka Foibekartanon kokeilussa aktiivisessa työryhmässä oli mukana rajattu, noin kymmenen hengen porukka, oli työllä vaikutusta myös koko yhteisön elämään. Muutkin kuin osallistujat kiinnostuivat työryhmän tekemisistä, ja aiheen ympärillä käyty keskustelu saattoi parhaimmillaan korjata aiheen ja työskentelyn ympärillä häilyviä ennakkoluuloja. Yhteiskehittäminen on työskentelytapana tässä yhteydessä myös erityisen merkityksellinen. Eräs vastaaja luonnehti asiaa näin: “Yhteisöllisyyden tunne tulee siitä, että kaikki osallistujat huomioidaan.”

Väliajalla yleisö pääsi lämpiön pöytiin jutustelemaan ja maistelemaan tarjoiluja. Väliajalla tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen näyttelee oopperakokemuksessa tärkeää osaa. On hyvä varata sille oma tilansa myös ajallisesti; väliaika on hetki, jolloin spontaani keskustelu on mahdollista. Väliaikaohjelmanumeroiden lisääminen ei ole oopperakokemuksen syntymiselle välttämätöntä. Vuorovaikutusta syntyy vain, jos sille annetaan mahdollisuus. Foibekartanon oopperaillassa yleisöstä monet puhuivat toisistaan ja itsestään aktiivisten vuosiensa aikana rakentuneen identiteetin kautta entisinä opettajina, tutkijoina ja muusikoina. On toki mahdollista, että näin olisi ollut tilanteesta ja puitteista riippumatta, mutta voitaneen ajatella, että monella jo menneeseen elämään kuuluneen aktiviteetin mahdollistaminen nykyisen elämän luomissa puitteissa herätteli eloon muistot ja minuuden, joka ei ehkä samalla tavoin pääse kukoistamaan jokapäiväisen elämän pyörteissä palveluasumisympäristössä ja siihen kuuluvien rutiinien puitteissa.

Kuten usein projektiluonteisissa tekemisissä, Koko Karita -illan jälkeen aktiivisimpia osallistujia vaivasi tyhjyyden tunne. Paluu arkeen on suurimmankin juhlan jälkeen väistämätöntä. Palvelukotiympäristössä eläville merkityksellisyyttä luova, tavoitteellinen yhdessä tekeminen olisikin optimitilanteessa osa elämäntapaa, jossa projekti seuraisi toistaan ja yhden loppuminen voisi asukkaan niin halutessa merkitä toisen alkamista. Voidaan ajatella, että täten saavutettava jatkuvuus voisi tuottaa pidemmällä tähtäimellä pysyvämpiä hyötyjä asukkaille ja edistää toimintakyvyn säilymistä heille merkityksellisellä tavalla sesongista toiseen.

Korona-aikana monen elinpiiri on supistunut ja menot jääneet aiempaa vähemmälle. Kaipuu kulttuurielämysten ja sosiaalisten tapahtumien pariin on Foibekartanolaisten parissa ollut kova. Asukkaista monet eivät pääse enää fyysisten rajoitteidensa takia kohtuullisella vaivannäöllä itse oopperaan tai muihin rientoihin ja niihin liittyvä vuorovaikutuksellinen elämys ja ihmisten kohtaamiset jäävät niin ikään väliin. Koronarajoitusten leimaama ajanjakso on ollut pitkä. Sen aikana opittu tapa elää voi jäädä helposti määrittelemään myös nykyistä ja tulevaa elämäntapaa. Palveluasumisympäristössä hygienian tärkeyttä korostetaan edelleen enemmän kuin muualla yhteiskunnassa ja se näyttäytyy arjessa esimerkiksi henkilökunnan ja vierailijoiden maskien verhoamin kasvoin. Tässä elinpiirissä voi olla erityisen tärkeää tuoda esiin sitä, että maailma on jo avautumassa uuteen, vapaampaan aikaan.

Sosiaaliset digitaaliset kulttuurielämykset tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa ikäihmisillä tulee olemaan yhä paremmat ja paremmat teknologiset valmiudet erilaisten laitteiden ja työkalujen käyttöä ajatellen. Monet vuorovaikutuksen syntymiseen myönteisesti vaikuttavat tekijät ovat läsnä silloin kun ihmiset kokoontuvat fyysisesti samaan tilaan. Digitaalinen teknologia voi tarjota mahdollisuuden syventää näitä kokemuksia ja mahdollistaa voimakkaan läsnäolon tunteen myös etänä koetuissa kulttuurielämyksissä. Esimerkissämme Foibekartanon etäkatsomosta tuli osa Kansallisoopperan katsomoa ja se oli arvokas osa kokemusta.

Yhdessä suunniteltu ja toteutettu Koko Karita -esitys toi niin Foibekartanon asukkaille kuin henkilökunnalle ylellisyyttä ja glamouria. Osallistuminen ensi-iltaan nosti elämykset aivan uudelle tasolle. Yhteistyö Haaga-Helian ja Kansallisoopperan HomeOpera-hankkeen kanssa toi uutta virtaa ja inspiraatiota kulttuurielämysten tuottamiseen. Samaa hyväksi havaittua toimintatapaa tullaan hyödyntämään jatkossakin vastaavantyyppisten tapahtumisen järjestämisessä.

Jatkoa miettien kiinnostavaa olisi tutkia ja kehittää ratkaisuja, joilla etä- ja livekatsomo olisivat vielä vahvemmin vuorovaikutuksessa keskenään. Digitaalista teknologiaa suunniteltaessa on muistettava, että käyttämisen tulee olla käyttäjille mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Toisaalta digitaalisuuden ei pidä olla mikään itseisarvo.

Palvelutaloon rakennettavalla kokonaisvaltaisella etäkulttuurielämyksellä on kaupallista potentiaalia. Kuitenkin on tärkeää miettiä elämysten kustannusrakenne aina tapauskohtaisesti. Mitkä palvelut ovat tärkeimmät juuri tämän kokonaiskokemuksen onnistumisen kannalta? Myydäänkö tapahtumaan pääsylippuja, ja jos myydään, onko nämä hinnoiteltu esim. istumapaikan tai lisäpalvelujen määrän mukaan? Voisiko etäkulttuurielämyksien järjestäminen palvelutaloihin olla osin tuettua (EU, hyvinvointialueet, säätiöt) toimintaa, koska elämyksen hyötynä on ikäihmisen toimintakyvyn parantuminen tai säilyttäminen kulttuurin hyvinvointia lisäävän vaikutuksen kautta?

Haaga-Helian HomeOpera – Digitaaliset sosiaaliset kulttuurielämykset -hanke jatkaa näiden teemojen parissa. Tutustu tämän oppaan lopussa löytyviin hankkeen muihin julkaisuihin ja seuraa hankkeen projektisivua kuullaksesi hankkeen tuoreimmat kuulumiset ensimmäisenä.

Etäkulttuurielämyksen tuottaminen pähkinänkuoressa

• Kerää aineistoa asiakasymmärryksen muodostamiseksi (etäkulttuurielämyksen näkökulmasta) palvelumuotoilun tiedonkeruumenetelmiä hyödyntäen: haastattele, havainnoi, laadi kysely, järjestä työpaja.
• Vähempikin voi riittää: voit validoida tai muunnella tässä projektissa käytettyjä työkaluja kohtuullisen pienenkin aineiston turvin, jos kohderyhmä ja ympäristö eivät eroa dramaattisesti esimerkin vastaavista.
• Validoi, muokkaa tai muodosta järjestämäsi etäkulttuurielämyksen asiakasprofiilit. Käytä tässä oppaassa esiteltyjä HomeOpera-asiakasprofiileja työsi pohjana ja peilaa niitä keräämääsi aineistoon. Tee muutoksia omiin profiileihisi havaintojesi perusteella.
• Kartoita Unelmien etäelämyspolku esimerkiksi ennen – aikana – jälkeen -menetelmällä.
• Käytä HomeOperan polkua työsi lähtökohtana. Tee tarvittaessa muutoksia omiin havaintoihisi pohjautuen. Korostuuko jokin osio tai teema aineistossasi? Hyödynnä asiakasprofiileja polun testaamisessa.
• Tunnista elämyspolun kosketuspisteet ja tarpeet. Validoi, poista ja lisää tarvittaessa. Korosta tärkeimmät. Hyödynnä asiakasprofiileja polun testaamisessa.
• Ideoi ratkaisuja elämyspolun eri vaiheille. Hyödynnä asiakasprofiileja ideoinnissa ja ideoiden testaamisessa.
• Etsi sopivia yhteistyökumppaneita ja muita partnereita tuottamaan tarvittavat palvelut. Kaikkea ei kannata tehdä itse!
• Varmista ennen esitystä asiakkaan toiveet ja palvelun tuottajan tarjoamien palvelujen sopivuus.
• Tuota itse elämys yhdessä valitsemienne kumppaneiden kanssa keräämääsi ymmärrystä apuna käyttäen. Pidä mielessä asiakasprofiilit ja unelmien etäelämyspolku jota tapahtumassa tavoitellaan.
• Kerää palautetta tapahtumasta, mielellään ennen tapahtumaa, sen aikana, ja sen jälkeen. Palautteen avulla palvelua on mahdollista kehittää tehokkaasti.

Lähteet

Bitner, M. J., Booms, B., Tetreault, S. 1990. The Service Encounter: Diagnosing Favorable and Unfavorable Incidents. Journal of Marketing, 54, 71–84.

Dhebar, A. 2013. Toward a compelling customer touchpoint architecture. Business Horizons 56, 2, 199–205.

Gray, D., Brown, S., & Macanufo, J. 2010. Gamestorming: A playbook for innovators, rulebreakers, and changemakers. O’Reilly Media: Sebastopol.

Webb, N. 2016. What customers crave: How to create relevant and memorable experiences at every touchpoint. American Management Association: New York.

Luettavaa

Artikkelit ja case-studyt

• Seniorien teknologiavalmiudet virtuaalisissa kulttuuritapahtumissa (Julkaistu 1.12.2021)
• Digitaalinen taide-elämys voi olla yhteisöllinen (Julkaistu 19.12.2021)
• Biometriikalla uutta näkökulmaa etäkulttuurielämyksiin (Julkaistu 3.2 2022)
• Opiskelijat innovoimassa etänä koettavia kulttuurielämyksiä (Julkaistu 15.2.2022)
• Asiakasymmärrys digitaalisten kulttuuripalvelujen kehittämisen perustana (Julkaistu 18.3.2022)
• Millainen on unelmien kulttuurielämys (Julkaistu 30.3.2022)
• Virallisen ja epävirallisen risteyksessä rakentuu kansainvälinen tutkimusyhteistyö (Julkaistu 8.4.2022)
• Foibekartanon asukkaat pääosassa HomeOperan suunnittelussa (Julkaistu 5.5.2022)
• HomeOpera-tapahtuman somistus (Julkaistu 23.5.2022)

Podcastit

• Digitaalisia kulttuurielämyksiä ikääntyneille, HomeOpera-podcast, jakso 1 (Julkaistu 12.4.2022)
• Etäkulttuurielämyksiä ikääntyneille, HomeOpera-podcast, jakso 2 (Julkaistu 15.6.2022)

Yhteistyökumppanit

• Foibekartano
• Suomen Kansallisooppera ja -baletti
• HomeOpera-hankkeen projektisivu
• Haaga-Helian palvelukokemusten laboratorio LAB8
• Haaga-Helian palvelukokemusten laboratorio LAB8:n palvelumuotoilutyökalupakki
• Koko Karita -oopperaesityksen tallenne katsottavissa Kansallisoopperan ja -baletin Stage24-palvelussa
• Vintage Style Events HKI
• PD Floral
• Samppanja-asiantuntija Jukka Sinivirta