Oppimisen mahdollistavaa opetusta
Tämä opas on opettajien toiveesta koottu tiivis paketti, joka sisältää vinkkejä korkeakouluopettajalle opetukseen. Koska korkeakouluopiskelijat ovat monenlaisia, tarvitaan myös monenlaisen oppimisen mahdollistavaa opetusta, jossa kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus oppia.
Seuraavassa osiossa on vinkkejä opettajalle opetukseen, jossa huomioidaan monenlaiset oppijat. Oppimisen haasteet -osio tarkastelee tavallisimpia oppimisen haasteita ja sitä, miten ne näkyvät opetuksessa, sekä sitä, mikä tukee oppimista.
Opettaja on oppimisen ja oman opetuksensa toteuttamisen asiantuntija. Opettaja edistää opiskelijan oppimista ja osaamista sekä toimii opettajayhteisön kanssa yhteistyössä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opettaja myös havaitsee, kun oppiminen sujuu tai ei suju. Tällöin on hyvä pohtia, saavuttavatko opetus ja ohjaus opiskelijan, voisiko jotain tehdä toisin tai tarvitaanko tukea, jotta oppiminen sujuisi.
Ammattikorkeakoulu ja yhteisöllinen opettajuus
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on tukea opiskelijan ammatillista kasvua sekä opettaa oppijoita ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Tässä tärkeä yhteistyökumppani on työelämä ja työelämän kanssa tehtävä yhteistyö. Korkeakoulutuksen tavoitteena on tutkinto, opiskelijan työllistyminen tai jatko-opinnot. Opetus perustuu tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin.
Opetustyötä toteuttavat opettajat yhdessä. Yhteisöllinen opettajuus ja yhdessä tekeminen tuovat resursseja opetukseen. Yhdessä suunnittelu, opetuksen toteuttaminen ja arvioinnit ovat voimavara opettajan arjessa. Samalla myös opettajat jakavat osaamistaan, voivat hyödyntää toistensa vahvuuksia ja voimavaroja.
Opiskelijoina on monenlaisia oppijoita, joiden yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista opettajat tukevat.
Työelämän asiantuntijatehtävissä toimiminen ja siihen tarvittavan osaamisen saavuttaminen ammattikorkeakoulussa edellyttävät opiskelijan substanssiosaamisen kehittämistä, johon vaikuttaa opiskeltava tutkinto. Korkeakoulu tukee myös opiskelijan osaamisidentiteetin ja identiteetin kehittymistä koko koulutuksen ajan.
Koulutuksen aikana huomioidaan opiskelijan jaksaminen ja hyvinvointi. Hyvinvoiva ja hyvän opiskelukyvyn omaava opiskelija on todennäköisesti hyvinvoiva ja työkykyinen työssään. Ammattikorkeakoulussa on opiskelijalle tarjolla hyvinvointiin, jaksamiseen ja oppimiseen tukea, josta huolehtivat opetuksen ja ohjauksen lisäksi opiskeluhyvinvointiin erikoistuneet ammattilaiset. Näitä ovat esimerkiksi opintopsykologi, erityisopettaja ja terveydenhoitaja, jotka toimivat oppilaitoksessa ja alueella eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Korkeakouluopiskelijoiden terveyteen liittyviä asioita varten on YTHS. Muissa asioissa tästä huolehtivat korkeakoulun asiantuntijat ja alueen erilaiset toimijat.
Korkeakoulussa, esimerkiksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, ohjauksellinen opettajuus tarkoittaa, että lähtökohtana opetuksessa on opiskelija, hänen oppimisensa ja se, että hän on aktiivinen opintojensa suunnittelussa ja sekä kehittää opintojen aikana tavoitteellisesti itseohjautuvuutta ja osaamistaan. Opettaja tukee ohjauksessaan opiskelijoita erilaisten uravaihtoehtojen saavuttamisessa. Myös oppilaitosyhteisö tukee opiskelijaa uraohjauksessa opintojen ajan.
Opettaja huomioi opetuksen asiantuntijana opiskelijoiden moninaisuuden ja toteuttaa opiskelijakeskeisiä opetus- ja oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä. Oppimista ennakoidaan, ohjataan ja tuetaan vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa. Ohjauksellinen opettajuus huomioi opiskelijoiden elämäntilanteen kokonaisuutena sekä ymmärtää sen ja opiskelijoiden moninaisuuden heijastuvan oppimiseen.
Monenlaisia oppijoita
Ohjauksellinen opettajuus vastaa monenlaisten oppijoiden opetuksen ja ohjauksen tarpeisiin. Oppijoiden moninaisuuden taustalla on erilaisia perusteita ja oppijan ominaisuuksia, joita on hyvä miettiä ja huomioida opetuksessa (kuva 1).
Opiskelijat ovat eri-ikäisiä, tulevat erilaisista kulttuureista, heillä on erilaiset arvot, kieli ja tavat, tavoitteet, aikataulu sekä opiskelu- ja työkokemus. Taustalla on kokemus erilaisista tavoista oppia, monenlaiset kyvyt ja osaaminen, oppimisvalmiudet, tavat toimia ja oppimisen tuen tarpeet. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, miten he oppivat ja miten opettaja heitä opettaa, jotta kaikilla on mahdollisuus oppia. Moninaisuus on arvokasta, jokainen oppii omalla tavallaan ja on omalla osaamisellaan osa oppimisyhteisöä.
Opetuksen tavoitteena on vastata kaikkien opiskelijoiden oppimistavoitteisiin, joten opetukseen ja oppimiseen tarvitaan monipuolinen valikoima oppimisen tapoja, mahdollisuuksia ja oppimisympäristöjä. Kun nämä toteutuvat koulutuksen aikana, ne valmentavat myös opiskelijoita monenlaisiin tapoihin ja mahdollisuuksiin toimia työelämässä sekä erilaisissa toimintaympäristöissä.
Opetuksen tavoitteena on vastata kaikkien opiskelijoiden oppimistavoitteisiin, joten opetukseen ja oppimiseen tarvitaan monipuolinen valikoima oppimisen tapoja, mahdollisuuksia ja oppimisympäristöjä. Kun nämä toteutuvat koulutuksen aikana, ne valmentavat myös opiskelijoita monenlaisiin tapoihin ja mahdollisuuksiin toimia työelämässä sekä erilaisissa toimintaympäristöissä.
Opetus, ohjaaminen ja oppiminen ammattikorkeakoulussa
Opetus ammattikorkeakoulussa on monimuotoista: kontaktiopetuksen lisäksi siinä on itsenäistä ja verkko-opetusta. Opetus ja ohjaus on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä. Yhteisöllinen ohjaus tapahtuu usein erilaisissa ja eri kokoisissa ryhmissä. Ryhmä ja ryhmän ohjaaminen vaikuttavat opetukseen ja oppimiseen. Opetus tapahtuu erilaisin menetelmin ja erilaisissa oppimis- ja toimintaympäristöissä. Ryhmässä oppiminen ja toimiminen vahvistavat yhteisöllisiä toimintatapoja ja taitoja, joita tarvitaan myös työssä.
Oppijan näkökulmasta opetuksessa tulee toteutua itsemääräämisen, kyvykkyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne sekä osaamisen näkyville tuominen. Toteutuessaan ne vahvistavat merkityksellisyyden tunnetta ja motivaatiota. Nämä voivat toteutua monella tavalla. Itsemääräämisen tunne vahvistuu, jos tehtävissä on valintaa tai opiskelija voi vaikuttaa opiskeluun jollakin tavalla. Kyvykkyyden tunne vahvistuu, kun opiskelija saa käyttää opiskelussa kykyjään, ne huomataan ja hän saa kehittää niitä edelleen tavoitteellisesti. Opiskelijan kyvyt ja kiinnostuksen kohteet kulkevat usein käsi kädessä ja ne auttavat taidon oppimisessa.
Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta tarvitaan opiskeluissa ja työssä. Se sitoo opiskelijan yhteisöön. Ohjaava opettajuus huolehtii myös kaikkien opiskelijoiden osallistumisesta ja osallisuudesta. Osallisuus ja osallistuminen on mahdollista, kun työskennellään turvallisessa oppimisympäristössä yhdessä.
Yhteisöllisyyden ytimessä on kaikkien opiskelijoiden arvostaminen, selkeät säännöt ja roolit. Silloin opiskelija voi kehittää osaamistaan ja näyttää sitä turvallisesti. Osaamisen osoittaminen toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, kun osaamista saa näyttää ja sitä arvioidaan ennakoidusti ja perustellen sekä kun siitä saa arvostavaa palautetta.
Ohjauksellinen opettajuus mahdollistaa myös yksilöohjauksen, joka perustuu opiskelijan tavoitteisiin, kykyihin ja vahvuuksiin. Vinkkejä vahvuuksiin perustuvaan ohjaukseen voi löytää työkirjasta. Lisäksi voi hyödyntää ohjauksessa Vahto-vahvuuskortteja. Vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää, koska ne ovat osa opiskelijan osaamista opintojen aikana ja työelämässä. Vahvuuslähtöinen ohjaus muuttaa opettajan ja opiskelijan välistä suhdetta ohjauksellisen opettajuuden suuntaan. Kun opiskelijan kanssa puhutaan kyvyistä ja taidoista, kannustetaan häntä käyttämään näitä myös opinnoissaan ja kehittämään niitä edelleen resurssiensa suunnassa. Mielikuvaharjoituksilla voi myös vahvistaa opiskelijan hyvinvointia, tavoitteita ja osaamista. Ohjauksessa tarvitaan myös toivoa sekä luottamusta opiskelijan tavoitteisiin ja kykyihin.
Opiskelussa mielen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat arjen perusasioita. Näitä ovat muun muassa riittävä lepo ja uni, ravinto ja sosiaaliset suhteet. Ne ovat opiskelijan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja muodostavat osan opiskelukyvystä. Opiskelukykymalli kuvaa opiskelijan valmiuksia opiskella. Opiskelukyky on jaettu opiskelijan voimavaroihin ja opiskelutaitoihin sekä opiskeluympäristöön, opetukseen ja ohjaukseen. Opiskelukyky on vuoropuhelua opiskelijan ja koulutusorganisaation eri toimijoiden kanssa. Kaikki siellä toimivat osaltaan vaikuttavat opiskelijan opiskelukykyyn.
Hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä voimaa opiskeluun tarkastelee yleisesti opiskelukykyä opiskelijan kannalta. Opiskelijan omat voimavarat ja opiskeluun liittyvät taidot kuvaavat opiskelijan voimavaroihin liittyviä tekijöitä. Opintojen sujuvuuteen vaikuttavat myös oppimisympäristö ja opetus, jossa kuvataan opiskelijalle, miten hän voi omasta roolistaan käsin vaikuttaa opetukseen. Opettaja kuitenkin vastaa opetuksesta.
Opetus ja oppiminen – kaikki oppivat
Opettaja suunnittelee ja toteuttaa opetuksen ja siihen liittyvät oppimisen tehtävät, tavat ja muodot itsenäisesti tai osana opetuksen tiimiä yhteisöllisesti. Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on hyvä huomioida monenlaiset oppijat. Oheiset vinkit auttavat kaikkia oppimaan.
Huomioi opintojakson suunnittelussa seuraavat asiat:
- Opintojakson tavoitteet ovat selkeitä ja ymmärrettäviä.
- Opetuksen rakenne, aikataulu ja ohjeistukset ovat selkeitä ja ne löytyvät kootusti yhdestä paikasta. Muutoksista ilmoitetaan mahdollisimman hyvissä ajoin perustellen.
- Oppimistehtävät ja arviointi ovat selkeitä. Ne tukevat osaamistavoitteiden saavuttamista.
- Opiskelijoiden työmäärä suhteessa opintojakson laajuuteen on mitoitettu oikein.
- Opiskelijat voivat vaikuttaa toteutukseen jollakin tavalla.
Huomioi opetuksessa ja ohjauksessa seuraavat asiat:
- Opetuksen toteutustavat ovat monipuoliset. Käytetään erilaisia menetelmiä ja oppimisen tapoja.
- Opetus ja oppiminen tukevat eri aistikanavien käyttöä ja erilaista toimintaa.
- Opetus on myös havainnollista ja konkreettista.
- Oppimateriaalit ovat selkeitä, monipuolisia ja monikanavaisia.
- Ohjaus ovat opiskelijan ennakoitavissa. Opintojakson alussa kerrotaan selkeästi, millaista ohjausta on saatavilla, milloin, missä ja kenen toimesta sekä se on aikataulutettu opiskelijoiden näkyville.
- Ohjaus on opiskelijaa arvostavaa, vahvuuksia ja osaamista esiintuovaa sekä luottamuksellista ja avointa.
- Palaute tukee osaamisidentiteetin kehittymistä.
- Arviointi on ennakoitavaa ja läpinäkyvää.
- Muista riittävä tauotus
Opiskelijan oppimisen näkökulmasta varmista seuraavat asiat:
- Opiskelijat ovat ymmärtäneet ohjeet, tavoitteet, arvioinnin jne.
- Kaikki opiskelijat saavat oppimistehtävät aloitettua, tietävät mitä pitää tehdä ja missä aikataulussa.
- Ryhmätöissä opiskelija toimii eri rooleissa sekä ryhmän toiminnan ja ryhmätyön sujuminen tavoitteellisesti.
- Opiskelijalla on mahdollisuus kerrata ja palata vaikeaksi havaitsemiinsa kohtiin, jotta osaaminen kehittyy.
- Opiskelijalla on mahdollisuus käyttää opiskelua tukevia apuvälineitä: erilaiset ohjelmat, erilaiset muistiinpanotekniikat, korvatulpat, kuulokkeet, hypisteltävät tavarat, huppu, aurinkolasit, piirtäminen tms. Mistä opiskelija hyötyy, opiskelija tietää parhaiten – kysy opiskelijalta.
- Opiskelijalla on mahdollisuus liikkua opetustilanteissa tarvittaessa.
- Opiskelija voi hyödyntää oppimisessa myös ääni- ja kuvatallenteita.
- On aikaa opitun ymmärtämiseen, kertaamiseen ja toistoihin.
- Itse tekemällä oppii parhaiten.
- Keskusteluissa on tilaa ja aikaa kaikkien tuoda mielipiteensä esille.
- Oppimistehtävien tekemisen tavat ovat monipuoliset. Opiskelijat käyttävät erilaisia menetelmiä ja oppimisen tapoja.
- Oppiminen tukee eri aistikanavien käyttöä ja erilaista toimintaa.
- Opiskelija arvioi toteutusta ja omaa työskentelyään.
- Opiskelija saa osaamista vahvistavaa palautetta.
Opiskeluympäristö
- Rauhallinen ja turvallinen ympäristö oppia.
- Oppimisympäristö ja toiminta tukee opiskelijan oppimista ja osaamisen monipuolista kehittymistä yhteisöllisesti ja yksilöllisesti.
Lisää vinkkejä sujuvampaan verkko-opetukseen löytyy Osallistavia opetus- ja ohjausmenetelmiä korkeakoulussa -käsikirjasta. Saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyviä asioita löydät Esteetön korkeakoulu -hankesivustolta.
Opinnäytetyön vaihe ja ohjaus on hyvä ennakoida opiskelijan kanssa. Haaga-Heliassa opinnäytetyössä on käytössä useita erilaisia vaihtoehtoja. Tutkimuksen ja akateemisen kirjoittamisen lisäksi on mahdollisuus tehdä opinnäytetyö esimerkiksi projektityönä. Tämä on varteenotettava vaihtoehto opiskelijoille, joilla on oppimiseen liittyviä haasteita ja jotka kaipaavat toiminnallisempaa tapaa toteuttaa opintoja.
Oppimiseen liittyviä haasteita, havaintoja ja tukitoimia
Joskus opiskelija tarvitsee oppimiseen enemmän tukea ja erilaista tapaa toteuttaa opintoja, jotta ne sujuvat. Taustalla voi olla erilaisia haasteita, ja ne voivat johtua eri syistä. Ne ovat opiskelijaan liittyviä yksilöllisiä ominaisuuksia, jotka on hyvä huomioida erilaisin tukitoimin. Korkeakoulussa on tarjolla joustavia tukitoimia, jotka auttavat opiskelijaa oppimaan.
Ohjauksessa vahvuuksien ja osaamisen huomioiminen ja oppimisen rakentaminen niiden varaan ovat tärkeitä. Oppimiseen liittyvät vaikeudet tarkoittavat usein erilaista tapaa ajatella, prosessoida tietoa, omaksua ja toimia.
Yksilöohjauksessa opiskelijalta kannattaa kysyä opintojen sujuvuudesta ja siitä, miten hän kokee ne. Yleensä hän tiedostaa itse, mikä sujuu opinnoissa ja mikä on hankalaa tai tuottaa vaikeuksia sekä mihin hän kaipaa tukea ja lisää ohjausta. Yksilöohjauksessa opiskelija hyötyy opintojen ohjaamisesta, jolloin kiinnitetään huomiota opiskelutekniikoihin, opiskelijan tapoihin opiskella jne.
Yksilöohjauksessa opiskelija hyötyy:
- Opiskelijan vahvuuksiin perustuvasta ohjauksesta.
- Arvostavasta ja ymmärtävästä kohtaamisesta.
- Kokonaisuuksien hahmottamisesta ja niiden pilkkomisesta osiin.
- Ajankäytön suunnittelusta, muistamisesta ja ennakoimisesta.
- Muistiinpano- ja opiskelutekniikoihin liittyvistä vinkeitä, niiden hyödyntämisestä ja kehittämisestä.
- Selkeiden tavoitteiden ja aikataulujen laatimisesta.
- Haasteellisten ja kuormittavien kohtien ennakoimisessa.
- Kannustavasta palautteesta ja tsemppaamisesta.
- Yhteistyöstä toisten opiskelijoiden kanssa.
- Aiheen ja tekemisen rajaamisesta.
- Tavoitteiden tarkentamisesta.
- Aistiärsykkeiden kartoittamisesta ja ennakoimisesta (melu, värit, valot jne.).
- Sellaisesta opetuksesta ja ohjauksesta, joka auttaa häntä oppimaan – kysy opiskelijalta.
- Rauhallisesta ajasta ja paikasta.
- Säännöllisestä ja ennakoitavasta ohjaamisesta.
- Arvostavasta palautteesta.
Oppimisvaikeuksia omaava opiskelija on taitava osaaja ja kehittyy edelleen oikeanlaisella ohjauksella, jossa hänelle annetaan mahdollisuus oppia ja osoittaa osaamistaan omalla tavallaan.
Usein opiskelijat korkeakoulussa jo tietävät omat haasteensa ja ovat oppineet kompensoimaan niitä aiempien opintojen aikana. Joskus tarvitaan erityisopettajan tukea, jota ammattikorkeakoulut tarjoavat opiskelijoille. Joskus opiskelijan on vaikea havaita tai ymmärtää, mistä oppimiseen liittyvät vaikeudet johtuvat. Silloin tarvitaan opettajan ohjausta. On hyvä kysyä opiskelijalta suoraan, miten hän kokee, että opinnot sujuvat. Tarvittaessa opettaja voi ohjata opiskelijan erityisopettajan luokse tai kannustaa opiskelijaa ottamaan yhteyttä erityisopettajaan.
Tyypillisimpiä oppimiseen liittyviä haasteita ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen liittyvät haasteet, hahmottamiseen liittyvät vaikeudet, mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät haasteet, neuromoninaisuus. Kaikissa oppimiseen liittyvissä haasteissa on hyvä toimia yhteistyössä esimerkiksi erityisopettajan kanssa.
Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus oppimisessa
Lukemisen ja kirjoittamisen taidot ovat keskeisiä oppimisessa. Niiden avulla etsimme ja havaitsemme tietoa ja tietolähteitä sekä muokkaamme niistä uutta tietoa ja opimme. Usein opiskelussa ja työssä ohjeet, säännöt ja tiedotteet perustuvat lukemiseen ja kirjoittamiseen. Lukemisen ja kirjoittamisen avulla myös osoitamme osaamistamme.
Lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvässä vaikeudessa lukeminen ja kirjoittaminen on tyypillisesti hidasta eikä se ole sujuvaa. Ydinasioiden hahmottaminen tekstistä on hidasta ja lukemisessa tapahtuu virheitä ja väärinymmärryksiä, jotka johtavat helposti siihen, että lukija ymmärtää luettua tekstiä väärin. Usein hänen täytyy toistaa lukemaansa moneen kertaan, jotta muistaa ja ymmärtää lukemaansa. Kirjoittaminen on usein myös hidasta, koska tekstin jäsentäminen on työlästä. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus heijastuu myös kielten ja käsitteiden oppimiseen, koska vieraiden sanojen muistaminen ja kirjoitustapa voivat olla hidasta oppia.
Mikä tukee oppimista?
- Kannusta lukemiseen ja äänikirjojen kuuntelemiseen. Tuo opiskelijalle näkyville hänen onnistumisiaan lukemisesta ja kirjoittamisesta.
- Ohjaa opiskelijaa äänittämään lukemaansa tekstiä ja kuuntelemaan niitä.
- Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudessa tarvitaan lukemiseen aikaa ja erilaisia apukeinoja hahmottaa sisältöjä ja ydinasioita.
- Lukuviivaimien käyttö.
- Kertaaminen ja toistot.
- Lukemista ja kirjoittamista helpottaa, kun tekstin kokonaisuus jäsennetään osiin (esim. mindmap). Kirjoittamista tukee oikolukuohjelmat, joiden avulla havaitaan tavallisimmat kirjoittamisvirheet.
- Erilaiset muistisäännöt auttavat vieraiden käsitteiden oppimisessa.
- Tekstin lukeminen ääneen nauhalle ja sen kuunteleminen. Äänikirjat.
- Tauottaminen ja rauhallinen ympäristö.
- Lisäajan antaminen.
- Keskusteleva oppiminen.
- Toiminnallinen oppiminen.
- Ohjaa tarvittaessa opinto-ohjaajan, opintopsykologin, opintovalmentajan tai erityisopettajan palveluihin.
Lisätietoa:
- Celia
- Erilaiset oppijat ry
- Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuden huomioon ottaminen korkeakouluopiskelussa – opas
Matematiikan oppimisen vaikeus opinnoissa
Matematiikan oppiminen on ammatillisessa koulutuksessa keskeistä, koska kaikkialla tarvitaan matematiikkaa. Matematiikan oppiminen perustuu kumulatiiviseen oppimiseen ja osaamiseen. Näin ollen aiemmin opittu vaikuttaa paljon siihen, mitä opiskelija sillä hetkellä osaa. Matematiikassa voi olla joitakin vaikeita kohtia joillekin opiskelijoille. Silloin käytännönläheisten harjoituksien ja opetuksen avulla vahvistetaan osaamista ja ymmärtämistä.
Matematiikan oppimisen vaikeudesta puhutaan silloin, kun peruslaskuihin liittyvää vaikeutta ei voida selittää sillä, että opiskelija ei ole saanut opetusta tai kognitiivisesti ymmärtänyt asiaa. Matematiikan oppimisen vaikeuteen liittyy kaikki numeroihin, laskemiseen, kaavioihin, geometriaan, kertotauluun, laskusääntöihin ja numerosarjoihin liittyvät ongelmat.
Mikä tukee oppimista?
- Kannusta matematiikan oppimiseen ja tuo esille opiskelijan onnistumisia.
- Keskittyminen tehtävään rauhallisessa ympäristössä ja kiireettömästi.
- Ajan antaminen ajattelulle, päättelylle ja ymmärtämiselle.
- Peruslaskutaitojen harjoittelu monipuolisesti.
- Matematiikan tehtävien havainnollistaminen mahdollisimman käytännön läheisesti.
- Matematiikan tehtävien ratkaiseminen vaihe vaiheelta. Ja opiskelija selittää mitä teki ja miksi.
- Muistisääntöjen opettelu.
- Sanallisten tehtävien pilkkominen vaiheisiin.
- Toiminnallinen oppiminen.
- Erilaisten strategioiden opettelu.
- Matemaattisten taitojen osoittaminen käytännön tehtävissä.
- Ohjaa tarvittaessa opinto-ohjaajan, opintopsykologin, opintovalmentajan tai erityisopettajan palveluihin.
Lisätietoa
Neuromoninaisuuteen liittyvät oppimisen haasteet
Neuromoninaisuus tarkoittaa henkilön neuropsykiatrisia ominaisuuksia, jotka vaihtelevat meillä ihmisillä. Olemme erilaisia, ja aivomme toimivat eri lailla, mikä tekee meistä eri lailla toimivia. Kaikkien osaamista ja toimintatapoja tarvitaan opiskelussa ja työelämässä.
Jotkut ovat herkempiä erilaisille ärsykkeille kuin toiset. Keskittyminen auttaa kohdistamaan tarkkaavuutemme tiettyyn kohteeseen. Mitä paremmin oppija pystyy keskittymään opittavaan asiaan, sen paremmin hän pystyy yleensä oppimiaan. Oppijoiden keskittymiskyky vaihtelee. Tarkkaavaisuus puolestaan ohjaa meidän ihmisten huomiota ja toimintaa tiettyyn asiaan, sen havaitsemiseen ja tekemiseen. Tarkkaavaisuus vaihtelee eri tilanteissa ja sekin on meille ihmisille luonnollista. Keskittyminen ja tarkkaavaisuus yleensä sujuvat, tai sitten siinä voi olla joitakin haasteita. Tarkkaavaisuuteen vaikuttaa monet asiat, kuten se, miten virkeitä olemme, ympäristö ja asian kiinnostavuus.
Oppimisessa tarvitaan tarkkaavaisuutta ja kaikkia aisteja. Aistit havaitsevat viestit ja ärsykkeet. Tarkkaavaisuus määrittelee, mihin ihmisen huomio kohdistuu. Se poimii ympäristöstä saatavasta tiedosta oleellisen. Jos tarkkaavaisuus kohdistuu oppimisessa epäoleellisiin asioihin, keskeiset ja tärkeät asiat oppimisen näkökulmasta jäävät vähälle huomiolle ja tämä vaikuttaa siihen, mitä oppija oppii. Neuromoninaisuuteen kuuluvat muun muassa ADHD, ADD ja autismin kirjo.
Neuromoninaisuuden alla on monenlaisia piirteitä, eivätkä nämä usein näy ulospäin. Tyypillisiä neuromoninaisuuden havaintojen seurauksia ovat aistien ali- tai yliherkkyydet, keskittymisen ja toiminnanohjauksen sekä tarkkaavuuden vaikeudet sekä sosiaalisten tilanteiden hahmottamiseen. Myös syy-seuraussuhteiden ymmärtämiseen liittyvät ongelmat, joko-tai-ajattelumalli/oikein-väärin tulkinnat sekä kasvojen ilmeiden tunnistamisen vaikeudet, jotka vaikuttavat sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Keskittymisen ja tarkkaavaisuuden haasteet näkyvät siten, että oppija pystyy keskittymään opetukseen ja oppimiseen lyhyitä aikoja kerrallaan. Hän kuormittuu helposti, stressaantuu ja ahdistuu. Se voi näkyä haastavana käytöksenä ja tunnepurkauksina tai vetäytymisenä. Silloin tarvitaan kuormituksen säätelyä ja tukea palautumiseen, joka voi olla hitaampaa. Opiskelijan voi olla vaikea löytää ja hahmottaa oppimisen kannalta oleellisia asioita.
Keskittymiskyky ja tarkkaavuus voi herpaantua yhtäkkiä ulkoisten tai sisäisten ärsykkeiden takia, jolloin työskentely keskeytyy ja oppija suuntaa huomionsa muihin asioihin. Oppija voi tehdä useita asioita kerralla, esimerkiksi tehdä oppimistehtävää, keskittyä puhelimeen, jutella toisten kanssa. Lisäksi hänellä voi olla tarve liikkua, esimerkiksi heilutella jalkojaan, pyöritellä tai napsutella kynää, piirtää. Muille voi syntyä vaikutelma, että oppija ei keskity kunnolla mihinkään ja lisäksi häiritsee muita. Korkeakoulujen ohjaukseen on laadittu ohjauskortit, joista saa myös vinkkejä ohjaukseen ja opetukseen.
Mikä tukee oppimista?
- Keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan, alkaen lyhyistä ajoista ja pidentäen niitä tietoisesti vähitellen.
- Toiminnallinen oppiminen ja liikkuminen.
- Opetuksen pysyvät rakenteet, selkeys ja ennakointi.
- Tehtävien aloituksessa auttaminen, tukeminen eteenpäin ja ennakoiden pala kerrallaan.
- Autetaan keskittämään tarkkaavuutta tietoisesti ja havaitsemaan oleellinen, esim. tehtävissä yksi vaihe kerrallaan.
- Rauhallinen ympäristö.
- Apuvälineiden käyttö: erilaiset ohjelmat, erilaiset muistiinpanotekniikat, korvatulpat, kuulokkeet, hypisteltävät tavarat, huppu, aurinkolasit, piirtäminen tms. Mistä opiskelija hyötyy, opiskelija tietää parhaiten – kysy opiskelijalta.
- Aikatauluttaminen ja tauottaminen.
- Toiminnallinen oppiminen.
- Ohjaa tarvittaessa opinto-ohjaajan, opintopsykologin, opintovalmentajan tai erityisopettajan palveluihin.
Lisätietoa:
Hahmotukseen liittyvä oppimisen vaikeus
Hahmottaminen tarkoittaa ymmärtämistä ja kokonaisuuksien havaitsemista. Sitä tarvitaan oppimisessa ja työn tekemisessä. Hahmotamme asioita ja tilanteita eri tavoin jo luontaisesti. Siksi opetuksessa ja ohjauksessa tarvitaan monenlaisia tapoja sekä menetelmiä selittää asioita, jäsentää niitä, tuoda eri tavoin esille eri tilanteita. Hahmottamisen avulla muodostamme kuvan opittavista asioista, tunnistamme tilaa ja etäisyyksiä, muotoja ja suuntia. Hahmottaminen auttaa kokonaisuuksien pilkkomista osiin ja toisaalta oivaltamaan osista muodostuvan kokonaisuuden. Hahmottamista kuvataan usein esimerkiksi sanoilla havaita, tajuta, oivaltaa, jäsentää, ymmärtää, huomata.
Hahmottamiseen liittyvässä vaikeudessa kokonaisuuksien hahmottaminen ja toisaalta osien havaitseminen kokonaisuudessa voi olla vaikeaa ja siihen tarvitaan tukea ja ohjausta. Hahmottamisen vaikeus näkyy tyypillisesti myös avaruudellisen tilan, suhteiden ja liikkeen havaitsemisessa. Ajankäyttö sekä kalenterin hahmottaminen ja aikataulujen ennakointi voivat olla haasteellisia.
Hahmottamisen vaikeus heijastuu usein myös matematiikan oppimiseen sekä luetun tekstin ja kuvallisen aineiston ymmärtämiseen, kartan lukemiseen, oikean ja vasemman tai liikenopeuden havaitsemiseen. Hahmottamisen vaikeuteen liittyy joskus motorisen liikkeen ja tarkkaavaisuuden vaikeutta, jolloin on haasteita toistaa jotain tiettyä, tarkkaa liikerataa, keskittyä tiettyyn asiaan tai keskittyä pitkän aikaa. Opiskelijalla saattaa olla haasteita mielikuvitusta vaativissa tehtävissä.
Hahmottamisen vaikeus voi heijastua myös sosiaalisiin suhteisiin ja tilanteisiin, jos on hankaluuksia hahmottaa toisten ihmisten ilmeitä ja eleitä tai tulkita tilanteita.
Mikä tukee oppimista?
- Tue hahmottamiseen liittyvää osaamista ja tuo opiskelijan onnistumisia näkyville.
- Ennakointi ja hahmottamisen varmistaminen ovat keskeisiä tukitoimia: lukujärjestysten ja aikataulujen selkeys, ohjeiden selkeys.
- Hahmottamisen tukeminen poimimalla oleellisia asioista oppimisen näkökulmasta tekstistä esim. lihavoituna, ydinsanoina.
- Mindmapin/kuvakollaasien tms. tekeminen keskeisistä opittavista asioista ja sen avulla oppiminen.
- Konkreettiset, käytännönläheiset ja havainnolliset esimerkit ja mallit.
- Eri tavoilla hahmottamisen vahvistaminen.
- Rauhallinen ympäristö ja tauotus.
- Toiminnallinen oppiminen.
- Ohjaa tarvittaessa opinto-ohjaajan, opintopsykologin, opintovalmentajan tai erityisopettajan palveluihin.
Lisätietoa
Mielenterveyden ja jaksamisen haasteita oppimiselle
Mielenterveys on ihmisen hyvinvoinnin tila, jossa hän pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan (WHO 2013). Mielenterveys on oleellinen osa ihmisen hyvinvointia, jaksamista, terveyttä ja toimintaa. Se koostuu psyykkisestä, fyysisestä, sosiaalisesta ja henkisestä puolesta.
Mielenterveys vaihtelee kaikilla ihmisillä elämän eri vaiheissa ja tilanteissa. Mielenterveyteen voi vaikuttaa siis myös elämäntilanne, joka kuormittaa kohtuuttomasti. Myönteisissä olosuhteissa mielenterveys vahvistuu, kun taas kuormittavat olosuhteet heikentävät sitä. Mielenterveyden tukeminen on meille kaikille tärkeää.
Mielenterveyden ja jaksamisen haasteet näkyvät opiskelussa ja työssä monin eri tavoin. Tyypillisiä mielenterveyden haasteita ja niiden ongelmia ovat masennus, ahdistuneisuus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, erilaiset riippuvuudet ja pelkotilat, paniikki- ja syömishäiriöt. Moneen näihin liittyy kuntoutus, terapia ja lääkitys. Lääkitys voi aiheuttaa omia ongelmiaan, kuten väsymystä, hitautta, ärtymystä ja päänsärkyä, ja nämä voivat näkyä opiskelijan opiskelukyvyssä. Nämä on hyvä huomioida opetuksessa ja ohjauksessa.
Mielenterveyden haasteet voivat näkyä opiskelussa siten, että opiskelija ei jaksa, hänellä on tehtäviä tekemättä, hän on poissa, hänen motivaationsa ja vireystilansa vaihtelevat, hän vetäytyy olemaan yksin tai kokee olevansa yksinäinen. Myös erilaiset traumaattiset kokemukset heijastuvat mielenterveyteen. Myötätuntoinen kohtaaminen tukee opiskelijan mielen hyvinvointia ja opintojen edistymistä.
Mikä tukee oppimista?
- Kannusta opiskelijaa opinnoissa ja tuo esille hänen onnistumisiaan.
- Usein opiskelijalla on hoitava taho tai tukihenkilö, joiden kanssa mielenterveyteen liittyviä haasteita käsitellään. Opettajan tehtävä on tukea oppimista ja olla sen osalta asiantuntija ja opiskelijan rinnalla kulkija.
- Mielenterveyden haasteissa tarvitaan tukea, myötätuntoa ja ymmärtävää kohtaamista.
- Ohjauksessa on tärkeää sopia ohjausaikoja säännöllisesti ja ylläpitää siten oppimisprosessia opiskelijan rinnalla kulkien.
- Selkeät ja sopivasti mitoitettujen tavoitteiden asettaminen on kuntoutumisen ja toipumisen kannalta keskeistä.
- Opiskelija voi hyötyä kevennetystä opiskelusta, erilaisista oppimisen tavoista tai oppimisympäristöstä.
- Opiskelijan kanssa voi myös sopia, että hän voi poistua, jos opiskelu tuntuu ylivoimaiselta.
- Ohjaa tarvittaessa opinto-ohjaajan, opintopsykologin tai erityisopettajan palveluihin.
Lisätietoa
Vinkkejä opetukseen -opas on koottu Soljuvat opinnot lähtevät elämänhallinnasta -hankkeessa (SOLE). Hankkeessa tavoitellaan korkeakouluopiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, elämänhallinnan, opintokyvykkyyden ja suoritusten parantamista. Hankkeessa tuetaan myös korkeakoulujen henkilöstöä muun muassa opiskeluhyvinvointia edistävässä pedagogiikassa ja vuorovaikutuksessa sekä opiskelijoiden opintokyvykkyyden tunnistamisessa ja tukemisessa.
Lue lisää opetuksesta ja erityisestä tuesta:
- Pesonen, H. & Nieminen. J.P. 2021. Huomioi oppimisen esteet. Inklusiivinen opetus korkeakoulussa. PS-Kustannus.
- Osallistavat opetus- ja ohjausmenetelmät korkeakoulussa. Käsikirja. Laurea ammattikorkeakoulu. 2022.
Julkaisun tiedot
Vinkkejä opetukseen korkeakoulussa – kaikki oppivat
Eija Honkanen
Haaga-Helia julkaisut 8/2023
ISSN 2342-2939
ISBN 978-952-7474-35-8
Julkaisuvuosi: 2023