Yhteisöllisyyden muodonmuutos monipaikkaisessa työssä

Yhteisön parhaaksi -tutkimushankkeen (2023–2025) loppuraportti

Suhteemme asiantuntijatyöhön on kokenut merkittäviä muutoksia aivan viimeisinä vuosina. Tekoälyn kehitys sekä 2020-luvulla koetun globaalin pandemian vauhdittama työn monipaikkaistuminen ovat muotoilleet työhön kohdistuvia odotuksiamme, toiveitamme ja arvostuksiamme. Yksilön tarpeet korostuvat yhä enemmän yhteisöllisten tarpeiden kustannuksella ja henkilökohtaiset arvot nostavat yksilölähtöisiä odotuksia työlle.

Yhteisöllisyyden tunne on hajautunutta ja yhteisöllisyyden tarve vaihtelee. Osalle on tärkeää perinteinen yhteisöllisyys epämuodollisine kohtaamisineen kahvihuoneissa, käytävillä ja lounaalla. Toiset taas eivät tarvitse omasta mielestään yhteisöä työtä tehdäkseen. He pyrkivät toimimaan yksilöinä mahdollisimman tehokkaasti. Tämä muodostuu haasteeksi esimerkiksi uusille työntekijöille ja niille, joille työpaikan sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta.

Johtajien ja johdettavien on tunnistettava, että yhteisöllisyyden ja tuottavuuden välinen tasapaino on dynaaminen ja jatkuvasti muuttuva. Tämä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua työntekijöiden kanssa ja joustavuutta johtamiskäytännöissä. Yhteisöllisyyden vahvistaminen vaatii tietoista panostusta ja strategista suunnittelua, jotta sekä yksilön että yhteisön tarpeet tulevat huomioiduiksi.

Yhteisön parhaaksi -tutkimus tuo oman puheenvuoronsa monipaikkaisten työkulttuurien kehittämiseen. Tarkastelukulmana ovat erityisesti yhteisöohjautuvuuden toimivuus, tasapainoilu etä- ja autenttisten kohtaamisten välillä työpaikoilla sekä työryhmien sisäisen vuorovaikutuskulttuurin sidos suhteessa yhteisöllisyyden kokemiseen. Fokus on kysymyksessä, miten yhteisöllisyyttä ja millaista yhteisöllisyyttä voidaan mahdollistaa korkeakoulujen työyhteisöissä.

Yhteisön parhaaksi -tutkimusryhmä esittää kiitokset OAJ työhyvinvointirahastolle ja Haaga-Helia ammattikorkeakoululle tämän tutkimuksen tuesta ja sen rahoittamisesta. Rahoituksen ansiosta hanke voitiin toteuttaa suunnitellusti, ja sen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa työhyvinvoinnin kehittämiseksi.