YKTT2019 13. Yrittäjyyskasvatuspäivät 2.–3.10.2019 Helsinki

Esipuhe

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston taloustieteen osasto ovat vuonna 2019 vastuussa YKTT2019 Yrittäjyyskasvatuspäivistä, jotka järjestetään 2.–3.10.2019 Haaga-Helian Pasilan kampuksella. Yrittäjyyskasvatuspäiviä ennen 1.10.2019 järjestetään tutkimustyöpaja Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Tutkimustyöpajassa asiantuntijat ja vertaiset antavat kommentteja toisten osallistujien käsikirjoituksiin, ja käsikirjoituksia työstetään eteenpäin kohti eri julkaisufoorumeja.

Yrittäjyyskasvatuspäivien kantavana ajatuksena on edistää uusimman tieteellisen tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua tuomalla tutkimuksen ja opetuksen esimerkit lähelle koulutuksen ja yrityselämän rajapintaa. Yrittäjyyskasvatuspäivät toimivat myös ns. matalan kynnyksen tutkimuskonferenssina alkaville tutkijoille. Toivomme tapahtuman tuovan yhteen laajan ja monitieteisen osallistujaryhmän.

YKTT2019 Yrittäjyyskasvatuspäivien pääteemana on yrittäjyyskasvatuksen kaari – lapsuudesta tulevaisuuden työhön ja yrittäjäksi. Pääteemaa tarkastellaan metakompetenssien, kokemuksellisen oppimisen ja kestävän kehityksen kautta.

Tapahtuman pääpuhujia ovat yliopistonlehtori Sirje Ustav Virosta, tohtori Daniele Morselli Italiasta ja European Entrepreneurship Education Award -palkinnon voittaja dos. tutkimusjohtaja Ulla Hytti Suomesta.

Yrittäjyyskasvatuspäiville pyydettiin tutkimusartikkeleiden, väitöskirjojen ja väitöskirjasuunnitelmien sekä hanke- ja case-esitysten abstrakteja neljästä teema-alueesta:

Teema 1. Yrittäjyysosaaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeet (T1)
Teema 2. Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka ja kokemuksellisuus (T2)
Teema 3. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri koulutusympäristöissä (T3)
Teema 4. Yrittäjyyteen kasvamisen erilaiset kontekstit (T4)
Teema 5. Yrittäjyyskasvatus ja kestävä kehitys (Tätä teemaa käsitellään tulevaisuuden yrittäjäosaamisen työpajassa.).

Keynote puheenvuorojen lisäksi Yrittäjyyskasvatuspäivillä on 39 tutkimus- tai case-esitystä sekä kolme pidempää ja kaksi lyhyempää työpajaa. Tämä julkaisu on koottu vertaisarvioitujen abstraktien pohjalta. Lisäksi valituista tutkimuspapereista tullaan konferenssin jälkeen kokoamaan sähköinen julkaisu.

YKTT2019 –työryhmän puolesta kiitän esittäjiä ja kirjoittajia sekä abstraktien arvioitsijoita ja sessioiden puheenjohtajia. Toivotan teille kaikille inspiroivaa konferenssia!

Tarja Römer-Paakkanen
YKTT2019 –työryhmän puheenjohtaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Preface

The 13th annual YKTT2019 Entrepreneurship Education Conference by the Finnish Scientific Association for Entrepreneurship Education brings together scientists, teachers and other actors to a two-day venue at Haaga-Helia Pasila Campus in Helsinki on 2 – 3 October 2019. The 1 October 2019 is dedicated to a full-day workshop on academic publishing.

The aim of the YKTT Entrepreneurship Education Conference is to bridge the gap between academic researchers, teachers and practitioners, and enhance the discussion between these three fields. The conference also aims to help the junior researchers to start writing and presenting their research in academic conferences.

The main theme this year is The Trail of Entrepreneurship Education – From Childhood to Future Work and Entrepreneurship. In addition, to five inspiring workshops there will be 39 presentations on research papers, dissertations and practical cases. The keynote speakers are Senior lecturer Sirje Ustav from Estonia, Research fellow Daniele Morselli from Italy and Adjunct professor Ulla Hytti from Finland.

The contributions are divided to the following five theme groups:

Theme 1. Future competency needs and entrepreneurship competencies (T1)
Theme 2. Experiential learning and the pedagogy of entrepreneurship education (T2)
Theme 3. Entrepreneurial culture in different learning environments (T3)
Theme 4. Growth into entrepreneurship in different contexts (T4)
Theme 5. Entrepreneurship education and sustainability (this theme is present at the workshop of entrepreneurship competences)

There are 39 research paper or case presentations and five workshops in this conference. This book presents the peer-reviewed abstracts of the conference. The electronic version of the Conference Proceedings will be available by the end of the year 2019.

On behalf of the organizing team, I wish to thank all the presenters and authors for their papers and the reviewers and session chairs for their valuable work.

Wish you all an inspiring conference!

Tarja Römer-Paakkanen
the conference chair
Haaga-Helia Universtity of Applied Sciences

Yrittäjyyskasvatuspäivät/Entrepreneurship Education Conference YKTT2019Haaga-Helia Pasila Campus, Ratapihantie 13, Helsinki, Finland, (Auditorio)

KE 2.10.2019 / Wed 2nd Oct 2019

Yrittäjyyskasvatuksen tutkimusseuran vuosikokous/Annual general meeting of the Finnish Scientific Association for Entrepreneurship Education
Avaussanat/Opening speech: Professor emerita, dos. Paula Kyrö, University of Helsinki
Keynote: Sirje Ustav, Senior Lecturer, Tallinn University of Technology
Keynote: Daniele Morselli, Research Fellow, University of Bolzano
Entrepreneurship Education through the Change Laboratory with Secondary Teachers Entrepreneurial and/or metacompetencies

Tutkimussessiot, esitykset, työpajat/ Research sessions, presentations, workshops

T1 Yrittäjyysosaaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeet / Future competency needs and entrepreneurship competencies:

Häkkinen: Tiimi & työnantaja: monitieteinen työelämäprojekti työelämä-osaamisen kehittämis-alustana
Oikarinen: Peruskoulun 9-luokkalaisten yrittäjyysvalmiudet
Möttönen: Yrittäjyys-kasvatuksen historialliset juuret
Toiminnallinen OPE työpaja (Suomen Yrittäjät, Nuori Yrittäjyys, Haaga-Helia): Tulevaisuuden yrittäjyys-osaaminen: vastuullista ja kestävää yrittäjyyttä. Asiantuntija-vieraina yrittäjä Valtteri Lindholm, Varusteleka ja yliopettaja Minna-Maari Harmaala, Haaga-Helia
Raappana ym.: Ysimittari – peruskoulun viimeisellä luokalla olevien nuorten käsityksiä omista yrittäjyysvalmiuksistaan
Kolho & Ojala, P.: Ammatillisen opettajan osaaminen EntreComp – osaamisympyrän ja tulevaisuusosaamisen viitekehyksessä
Mikkola, Marjanen, Martikkala: Case: riittävätkö tiedot ja taidot eli kolmion kääntöpuoli

T2 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka ja kokemuksellisuus/ Experiential learning and entrepreneurship education pedagogy

Iloranta & Kuutschin: Yrittäjäopo yrittäjyyden ja opintojen yhdistämisen tukena
Iloranta: Yrittäjyyden opinnollistamisen erityispiirteet
Peura ym.: Yrittäjyysosaamisen AHOToinnin ja opinnollistamisen käytännöt suomalaisissa korkeakouluissa
Ojala, A.: Kehittämisopettajan työnkuva Ruotsissa ja Suomessa
Ratilainen ym.: Luovien alojen liikeideoiden arviointityökalu
Kantanen: Mieluisimmat tavat oppia yrittäjyyttä

T3 Yrittäjämäinen toimintakulttuuri koulutusympäristöissä/ Entrepreneurial culture in different learning environments

Kolehmainen: Naisten yritykset kasvuun Uudellamaalla Oona – ESR- hankkeella
Järvinen: Expected entrepreneurship education outcomes of an entrepreneurship society: Case Xes Helsinki
Alanne: Development of a learning platform to support entrepreneurship education
Rautamäki: Conceptual approach – Entrepreneurial resourcefulness
Työpaja: Tomi Rytkönen Nuori Yrittäjyys Pikkuyrittäjät
Lindström ym.. Elinikäinen oppiminen ja yrittäjät: Havaintoja Entrefox: +55 Entrepreneurs and Working Life -hankkeen alkutaipaleelta

T4 Yrittäjyyteen kasvamisen erilaiset kontekstit / Growth into entrepreneurship in different contexts

Asteljoki & Lönnroth: Lukion ja amk:n yhteistyö innostaa yrittämään
Hintikka: Nuorten yrittäjyysintentiot ja yrittäjyyteen kasvaminen Case Yrittäjyyslinja
Kurki: Case: Vantaan instagram-sarja toi yrittäjyyden mahdollisuudet uudella tavalla esiin
Tunkkari-Eskelinen ym.: Ylhäältä vai ruohonjuuritasolta? Amk yrittäjyys- strategian ja opettajan vaikutus yrittäjyyden opetusmenetelmiin
Ylikahri ym.: Yrittäjänaiset ja opiskelijat palvelujen ja tuotteiden uudistajina

TO 3.10.2019/Thu 3 rd Oct, 2019

Avaussanat/Opening speech: Teemu Kokko, Haaga-Helian rehtori/the President of Haaga-Helia
Keynote: Ulla Hytti, Adjunct Professor, University of Turku: Critical approach in entrepreneurship education research and practice

Tutkimussessiot, esitykset, työpajat/Research sessions, presentations, workshops

T1 Yrittäjyysosaaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeet/Future competency needs and entrepreneurship competencies

Kiijärvi-Pihkala: Maahanmuuttajien yrittäjyysvalmiuksien edistäminen KOKOMA- hankkeessa
Taipale-Erävala ym.: Liiketalouden ammattiin valmistuvien talousosaamisen vastaavuus työ- ja yrityselämän tarpeisiin
Jokinen & Römer-Paakkanen: EntreComp viitekehyksen soveltaminen ammattikorkeakoulun yrittäjyysopinnoissa
Potinkara ja Mennala: Yrittäjyyden yhteisöt kehittämässä henkilöstön yrittäjyyden ammatillista osaamista korkeakouluissa
Immonen: Application of Object-Process Methodology in the Study of Entrepreneurship

2 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka ja kokemuksellisuus / Experiential learning and entrepreneurship education pedagogy

Arhio & Kaakko Monimuotoinen yrittäjyyskasvatus
Timonen: Ihan samat- hankkeesta vertaisoppimista ja kohtaamisia erilaisille oppijoille
Gustaffsson-Pesonen: Entrepreneurship Education based on BAS evaluating EE path in primary schools
Uotila ym.: Positioning Higher Education Institutions in Open Innovation: MOOC as a Bridge Building Tool
Kirsi Peura Työpaja kk opettajille: Yrittäjyysosaamisen AHOTointia ja opinnollistamista tukeva digitaalinen työkalu (OKM Hotit opit –hanke)

T3 Yrittäjämäinen toimintakulttuuri koulutusympäristöissä / Entrepreneurial culture in different learning environmet

Hietanen et al.: Educators – May the FOrSE be with us! Developing a Framework for Organizing Studies Entrepreneurially
Hämäläinen et al.: Principals Managing Entrepreneurship Education In Schools
Joensuu-Salo ym.: Motivaation merkitys yrittäjyysaikomusten kehittymisessä
Salmijärvi MindBusiness – Yrittäjäasennetta ja –mieltä oppimassa korkeakoulutuksessa
Eskola ym.: Yrittäjyyskasvatuksen toteuttajat puhuvat – Mitä yrittäjyyskasvatus on ja mitä sillä tavoitellaan?

T4 Yrittäjyyteen kasvamisen erilaiset kontekstit / Growth into
entrepreneurship in different contexts

Koponen ja Pöllänen: Startup Booster Savonlinna kiihdyttää liikeideat kasvuun
Työpaja: Matti Koiranen: Yrittäjyys-kasvatuksen katvealueet
Työpaja: Kolho ja Silvennoinen: START IN – Osallistavan ja innovatiivisen yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Euroopassa

Teema 1. Yrittäjyysosaaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeet – Theme 1. Future competency needs and entrepreneurship competencies

Häkkinen: Tiimi&Työnantaja – monitieteinen työelämäprojekti tulevaisuuden osaamistarpeiden kehittämisalustana

Nykyajan työelämässä on läsnä jatkuva muutos (esim. Bennett & Lemoine 2014). Opiskelijan substanssiopinnoissa ei välttämättä kehity riittäviä työkaluja vastaamaan työelämän asettamiin muutosvaatimuksiin. Opiskelijoiden työelämäosaamiseen onkin ryhdytty viime aikoina kiinnittämään korkeakoulutuksessa lisääntyvästi huomiota. Virtanen ja Tynjälä (2018) esimerkiksi kuvaavat (geneeriset taidot, 21 st Century Skills, esim. Binkley ym. 2012) kuinka erilaisten pedagogisten menetelmien avulla voidaan vaikuttaa opiskelijoiden työelämätaitojen kehittymiseen. Pedagogisiin menetelmiin liittyvät muutokset voivat kuitenkin olla helpommin adaptoitavissa tietyillä aloilla kuin toisilla. Jyväskylän yliopiston käynnissä olevassa OPS-työssä pyritään sanoittamaan työelämä- ja yrittäjyysosaamista aikaisempaa paremmin auki myös substanssioinnoista.

Työelämä- ja yrittäjyysosaamisen kehittämiseksi on tarjolla erilaisia kursseja. Jyväskylän yliopiston tarjoama Tiimi&Työnantaja -monitieteinen työelämäprojekti syventää opiskelijan ymmärrystä hänen omasta osaamisestaan sekä sen hyödynnettävyydestä asiakasprojektissa ja osana monitieteistä tiimiä. Tämä on osa geneeristä ja alasta riippumatonta yrittäjyyskasvatusta (Häkkinen & Patja 2018). Oikealle asiakkaalle toteutettavat projektit tarjoavat Heikkisen (2017) mukaan realistisen kuvan työelämästä ja auttavat opiskelijaa nivomaan yhteen koulutuksen ja työelämän väliin helposti jäävää kuilua.

Tiimi&Työnantaja -kurssilla on kerätty opiskelijoilta kurssipalaute vuodesta 2001 lähtien. Palautteesta välittyvät opiskelijan kokemukset siitä, mitä hän on kurssin aikana oppinut. Merkittävää palautteessa on, että kurssin alussa opiskelijat eivät täysin ymmärrä kurssin hyödyllisyyttä itselleen. Tässä casekuvauksessa esitellään opiskelijan mahdollisuuksia kehittää osaamistaan oikealle asiakkaalle tehdyssä projektissa, ja tuodaan esille myös sekä asiakkaan, että tiimivalmentajien näkökulmia kolmikantayhteistyössä yliopiston, asiakkaan, ja opiskelijoiden välillä.

Lähteet

Bennett, N. & Lemoine, G.J. (2014). What a difference a word makes: Understanding threats to performance in a VUCA world. Business Horizons, 57(3), 311-317 DOI https://doi.org/10.1016/j.bushor.2014.01.001

Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., Miller-Ricci, M & Rumble, M. 2012. Deﬁning Twenty-First Century Skills in Grifﬁn, P., McGraw, B. & Care, E. (eds.), Assessment and Teaching of 21st Century Skills, pp 17 – 66. New York: Springer DOI https://doi.org/10.1007/978-94-007-2324-5_2

Häkkinen, R. & Patja, P. 2018. Yrittäjyyskasvatuksellinen oppilaitosyhteistyö ja sen kehittäminen– case Jyväskylän Yritystehdas Oy. Teoksessa: Peltonen, K., Laakso, H., Kuru, P. & Oksanen, L. (Toim./Eds) YKTT2018 Yrittäjyyskasvatuspäivät 2018 Artikkelit/ Entrepreneurship Education Conference 2018 Articles. LUT Scientific and Expertise Publications Tutkimusraportit – Research reports 84

Virtanen, A. & Tynjälä, P. 2018. Factors explaining the learning of generic skills: a study of university students’ experiences. Teaching in Higher Education, DOI: 10.1080/13562517.2018.1515195

Kirjoittaja:
Reija Häkkinen, työelämäpalvelut, Jyväskylän yliopisto

Kolho & Ojala: Ammatillisen opettajan osaaminen EntreComp-osaamisympyrän ja tulevaisuusosaamisen viitekehyksessä

Tulevaisuudessa yhä useampi työllistyy yrittäjänä. Yrittäjyystaitojen oppiminen on entistä tärkeämpää sekä ammatilliselle opettajalle että opiskelijalle. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä on ammatillisen opettajan käsitys omasta yrittäjyysosaamisestaan. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin EntreComp –osaamisympyrässä (Bacigalupo, Kampylis, Punie, & Van den Brande 2016) esitettyjä taitoja. Lisäksi vastaajaa laittoi tärkeysjärjestykseen annetut kuusi opettajan osaamiseen ja tulevaisuuden työhön vaikuttavaa tekijää: jatkuva oppiminen, resilienssikyky, vuorovaikutus-, yhteistyö-, yrittäjyys- ja digitaaliset taidot. Ennen vastaamista vastaaja osallistui tulevaisuusosaamista käsittelevään opetustuokioon. Kysely toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2019. Siihen osallistui kolme erillistä vastaajajoukkoa (N=32). Tuloksia tarkasteltiin määrällisesti.

Tulosten mukaan EntreCompin taidoista opettajat osaavat parhaiten yhteistyöskentelytaidot, kokemuksen kautta oppimisen ja ideoihin kannustamisen. Heikoiten osataan rahoitus- ja talousasiat, kestävä ja eettinen ajattelu, tavoitteelliseen toimintaan kannustaminen sekä riskinsieto. Tulevaisuuden työhön ja osaamiseen liittyvistä asioista opettajan työhön uskotaan vaikuttavan eniten yrittäjyyden lisääntyminen. Vähiten opettajan työhön koetaan vaikuttavan oppimisen muutos ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Tulokset kertovat siitä, että ammatillinen opettaja tarvitsee talous-, ideointi- ja kestävän kehityksen osaamista sekä vahvistusta itsetuntemukseen ja minäpystyvyyteen. Opettaja tarvitsee myös tulevaisuusosaamista, jotta voivat kouluttaa tulevaisuuden osaajia.

Lähde:

Bacigalupo, M., Kampylis, P., Punie, Y., & Van den Brande, G. (2016). EntreComp: The Entrepreneurship Competence Framework. Luxembourg: Publication Office of the European Union.

Avainsanat:
opettajankoulutus, yrittäjyyskasvatus, yrittäjyys, tulevaisuusosaaminen, työelämätaidot, EntreComp

Kirjoittajat:
Kolho Piia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Ojala Päivi, Suomen yrittäjät

Möttönen: Historiallinen tieto yrittäjyyskasvatuksen tukena

Yrittäjyyden historian tuntemus luo pohjaa yrittäjäkasvatukselle. Yrittäjyyden ymmärtämiseksi tarvitaan tietoa, miten yrittäjyys on syntynyt ja se on muuttunut ajan kuluessa. Historiallisessa tarkastelussa voidaan kuvata myös sitä, miten yrittäjyyden arvostus yhteiskunnassa on kehittynyt ja minkälaisia yrittäjämahdollisuuksia eri aikoina on ollut. Yksi tärkeä kysymys on se, minkälaisia yrittäjiä eri aikoina on ollut. On hyvä tietää myös minkälaisten vaiheiden kautta yhteiskunta on kehittynyt niin, että nykyaikaa voidaan kutsua yrittäjyysyhteiskunnan ajaksi.

Näitä kysymyksiä käsitellään oppi- ja tietokirjassa ”Yrittäjät Suomessa – elinkeinovapaudesta yrittäjyysyhteiskuntaan”, joka julkaistaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa Yrittäjän päivänä 5.9. Kirjaa on valmisteltu jyväskyläläisten oppilaitosten välisenä yhteistyönä. Olen toimittanut kirjan ja kirjoittanut osan artikkeleista, joissa pääpaino on yrittäjyyden historiallisessa kuvauksessa. Kirjan muiden artikkeleiden ytimessä on yrittäjyyskasvatus ja se, miten yrittäjyyskasvatusta voidaan edistää oppilaitosten välisellä yhteistyöllä.

Kirja on kokoelmateos. Sen osia voidaan hyödyntää eri tavoin koulutustasojen opetuksessa. Kirjan historiaosuus on käyttökelpoinen korkeakouluopiskelijoiden opinnoissa, jossa käsitellään yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnassa. Kirja sisältää osia, joita voidaan käyttää yritystaitojen opettamisessa ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Yrittäjyyden eri toimijakentät voivat löytää kirjalle omia käyttötarkoituksia. Kirja soveltuu myös yrittäjyyskursseille ja muuhun yrittäjien jatkokoulutukseen Kirjassa esitetyt yhteistoiminnan mallit ja esimerkit käytännöistä voivat inspiroida yrittäjyyttä edistäviä henkilöitä yritystoiminnan ideointi- ja kehittämistyöhön.

Olen valmis pitämään kirjan sisällöstä esityksen Yrittäjyyskasvatuspäivillä. Esityksessä tuon esille, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että voidaan puhua yrittäjyysyhteiskunnassa. Toisena aiheena on se, miten yrittäjyyttä voidaan vahvistaa yrittäjyyskasvatuksella ja miten siinä tekemäämme kirjaa voidaan hyödyntää.

Avainsanat:
yrittäjät, yrittäjyys, liiketoimintahistoria, yrittäjyyskasvatus, yrittäjyysyhteiskunta

Kirjoittaja:
Tuomas Möttönen, Jyväskylän yliopisto

Raappana, Ruskovaara & Pihkala: Ysimittari – yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuuden arviointiin tähtäävän mittariston rakentaminen

Tutkimusten mukaan yrittäjyyskasvatuksen toteuttamistapojen määrä on Suomessa vuosien varrella sekä kasvanut että monipuolistunut, mutta näiden menetelmien kyky vaikuttaa oppijoiden yrittäjyysasenteisiin ja -valmiuksiin on jäänyt vaille arviointia. Olemassa oleva arviointitieto on hajanaista ja sirpaleista. Tutkimuksemme tavoitteena on paikata tätä aukkoa ja tuottaa konkreettista tietoa peruskoulun yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuudesta.

Tavoitteena on rakentaa uudenlainen yrittäjyyskasvatuksen arviointityökalu suomalaiseen koulutusjärjestelmään sekä kertyvän tiedon avulla luoda käsitystä koulutusjärjestelmän kyvystä edistää oppijoiden yrittäjämäisyyttä. Näin laajaa tutkimusta ei ole aiemmin toteutettu yrittäjyyskasvatuksen piirissä. Tutkimus on merkittävä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kolmena perättäisenä vuonna yhdeksäsluokkalaisille toteutettavalla kyselyllä tavoitellaan 100 % ikäluokasta.

Tässä esityksessä kuvaamme yhdeksäsluokkalaisten yrittäjyysvalmiuksien mittaamiseen tarkoitetun mittariston rakennusprosessin. Kuvaamme mittarin taustalla olevat metodologiset valinnat sekä mittarin rakentamiseen liittyvän prosessin; teoreettisen ja käsitteellisen viitekehyksen rakentaminen, kohderyhmän kuvaaminen, kysymysten laatiminen ja mittariston pilotointi. Lisäksi käsittelemme mittariston validiteettiin ja reliabiliteettiin liittyviä kysymyksiä.

Asiasanat:
yrittäjyyskasvatus, peruskoulu, mittaaminen, arviointi

Kirjoittajat:
Anu Raappana, LUT
Elena Ruskovaara, LUT
Timo Pihkala, LUT

Oikarinen: Peruskoulun 9-luokkalaisten yrittäjyysasenteet

Yrittäjyysvalmiuksia – oma-aloitteisuus, vastuunotto, yhteistyö, luovuus, ongelmanratkaisukyky, tilaisuuksiin tarttuminen ja toimeenpano – korostetaan keskeisinä tulevaisuuden työelämätaitoina. Yrittäjyyskasvatus onkin tunnistettu tärkeäksi opetussisällöksi myös peruskoulussa. Tässä tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on, mitä 9-luokkalaiset ajattelevat yrittäjyydestä ja omista yrittäjyysvalmiuksistaan peruskoulun lopussa.

Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin maalis-toukokuussa 2019 kuudessa lahtelaisessa yläkoulussa. Tutkijat vierailivat 15 eri 9-luokan opo-tunnilla. Opo-tunneilla tutkijat teettivät kyselyn, johon 9-luokkalaiset vastasivat mobiililaitteilla. Kyselyssä oli sekä määrällisiä että laadullisia mittareita, joilla kartoitettiin vastaajien tulevaisuuden näkemyksiä, käsityksiä yrittäjyydestä ja omista valmiuksistaan yrittäjyyteen. Vastauksia saatiin yhteensä 429.

Tutkimusaineiston analyysikehikkona sovelletaan Euroopan Komission (2016) lanseeraamaa EntreComp ‐ viitekehystä. Se sisältää kolme kompentenssialuetta: (1) Ideas and opportunities, (2) Resources ja (3) Into action. EntreComp-viitekehyksen kompetenssialueilta on tässä tutkimuksessa valittu mielenkiinnon kohteiksi 7 osaamista: (1) visio, luovuus ja mahdollisuuksien havaitseminen, (2) motivaatio & sinnikkyys ja itseohjautuvuus sekä (3) epävarmuuden & riskin sieto sekä yhteistyö. Tutkimuksessa tarkastellaan kuinka 9-luokkalaisten käsitykset omista valmiuksistaan resonoituvat eri kompetenssialueille ja osaamisiin: mitkä ovat vahvimpia ja missä on eniten kehittämistarvetta. Tarkastelun kohteena on myös, vaikuttaako valmiuksien arviointeihin vastaajan tausta: sukupuoli, koulu, lähipiirissä olevat yrittäjät tms.

Aineiston analyysi tehdään kesän 2019 aikana ja tulokset valmistuvat esitettäväksi Yrittäjyyskasvatuspäivillä lokakuussa 2019.

Tutkimus on osa ESR-rahoitteista ’LUODE – luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä’ -hanketta.

Avainsanat:
yrittäjyysvalmiudet, nuoret, EntreComp

Kirjoittaja:
Tuija Oikarinen, LUT

Mikkola, Marjanen & Martikkala: CASE: Riittävätkö tiedot ja taidot, eli kolmion kääntöpuoli

Millaisia osaamisia tarvitaan tulevaisuuden työelämässä? Tästä aiheesta kirjoitetaan, esitelmöidään ja konsultoidaan kiihtyvällä tahdilla. Näissä sisällöissä korostuvat niin sanotut ihmisosaamisen taidot. Mikäli empatia, kannustaminen, asioiden perusteleminen ja vaikkapa kyky pohtia tilanteita toisten kannalta ovat merkittäviä työelämäkyvykkyyksiä, niin miten koulutus vastaa tähän tarpeeseen? Olemme perinteisesti hyviä opettamaan tietoja ja taitoja. Entäpä ihmisenä olemisen taidot?

Tunneäly terminä esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1964, mutta vasta 90-luvulla se sai nostetta muun muassa Daniel Golemanin Tunneäly työelämässä -teoksen myötä. Goleman esitti keräämäänsä tutkimustietoon viitaten ”tunneäly ennustaa älykkyysosamäärää tai tietotaitoa paremmin, kuka menestyy työssään – ammatissa kuin ammatissa – ja että huipputason johtajille se on lähes kaikki kaikessa”. Tunneälykkyys on hyvä esimerkki yhdestä kokonaisuudesta, joka sisältää laajan skaalan hyödyllisiä kehitettäviä kyvykkyyksiä.

Yrittäjällä ei yleensä ole muita johtajia kuin itse itsensä. Tällaisessa johtajuusammatissa työskentelevä hyötyy tietotaidollisen osaamisen lisäksi erityisen paljon erilaisista ihmisenä olemisen taidoista. Jos ajatellaan, että tietotaidollinen osaaminen on toinen puoli kehitettävää osaamista, niin millainen kokonaisuus olisi toinen puoli? Miten kehittää ihmisenä olemisen taitoja ja tavoitella lopputuloksena työelämänkin peräänkuuluttamaa ”hyvää tyyppiä”? Aihe sinänsä ei ole millään tavalla uusi, työelämän tämänhetkinen muutos – voimistuva tekoälyn ja robotiikan aikakausi – lähinnä korostaa tätä. Satakunnan ammattikorkeakoulun yrittäjän koulutusohjelmassa on pureuduttu tähän aiheeseen. Opetussuunnitelmaa uudistetaan parhaillaan vastaamaan entistä paremmin edellä kuvattuun haasteeseen. Tässä työssä esitämme luomamme kolmiomallin, jolla olemme tätä kehitystyötä tehneet.

Avainsanat:
yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus, tunneäly, ajattelu, itsensä johtaminen

Kirjoittajat:
Marko Mikkola, SAMK
Pia Marjanen, SAMK
Petri Martikkala, SAMK

Kiijärvi-Pihkala, Martikainen, Peltonen & Oikarinen: Maahanmuuttajien yrittäjyysvalmiuksien edistäminen KOKOMA-hankkeessa – ensimmäisen koulutuspilotin tuloksia

Yrittäjyys on yhä tärkeämpi työllistymisväylä maahanmuuttajille (TEM 23/2015). Parhaimmillaan yrittäjyys tarjoaa merkityksellistä työtä ja toimeentuloa sekä tukee integroitumista yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien yrittäjyys tuo markkinoille uusia resursseja, ideoita ja taloudellista toimeliaisuutta.

KOKOMA ‐ Korkeakoulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoille yrittäjyysvalmiuksia vahvistamalla -hankkeessa keskitytään maahanmuuttajien työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksien kehittämiseen ja vahvistetaan yritystoiminnan käynnistämisen edellytyksiä. Yrittäjyysvalmiuksilla viitataan kykyyn “ideoida, pärjätä epävarmuuden keskellä, havaita ja tarttua mahdollisuuksiin ja muuttaa ideat ja ajatukset toiminnaksi hyödyntämällä luovuutta, innovointia ja riskinottoa sekä suunnitella ja toteuttaa projekteja.” (OKM, 2017; Peltonen, 2014).

KOKOMA‐hankkeen ensimmäinen koulutuspilotti järjestettiin keväällä 2019. Pilottiin osallistui 23 opiskelijaa. Koulutus koostui lähipäivistä sekä verkossa tapahtuvasta opiskelusta.

Pilottiin liittyvässä tutkimuksessa selvitetään osallistujien käsityksiä omista kompetensseistaan ja kehittymistarpeistaan. Lisäksi mielenkiinnon kohteena oli opintokokonaisuuden vaikutukset osallistujien yrittäjyys- ja työllistymisvalmiuksiin.

Aineistonkeruu tehtiin kyselynä, jossa käytettiin määrällisiä ja laadullisia mittareita. Lisäksi tutkimusaineistona hyödynnettiin opiskelijoiden vastauksia koulutukseen sisältyneisiin tehtäviin. Aineistoa tarkasteltiin pääasiassa kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin ja analyysikehikkona sovellettiin Euroopan Komission (2016) lanseeraamaa EntreComp ‐ viitekehystä. Se sisältää kolme kompentenssialuetta: 1. Ideas and opportunities, 2.Resources, 3. Into action.

Alustavien tulosten mukaan osallistujat näkivät oman osaamisensa vahvempana kompetenssialueilla 1. ja 2. Eniten kehittämistarvetta tunnistettiin alueella 3. Moni osallistuja toivoi tietoa oman yrityksen perustamisesta ja suomen kielen vahvistamista. Odotus yrittäjyyteen liittyvien kognitiivisten valmiuksien kehittymisestä oli niin erottuva, että sitä on syytä tarkastella lisäysehdotuksena kompetensseihin.

Asiasanat:
korkeakoulutetut maahanmuuttajat, yrittäjyysvalmiudet, EntreComp

Kirjoittajat:
Marja Kivijärvi-Pihkala, LAMK
Suvi‐Jonna Martikainen, LUT
Kati Peltonen, LAMK
Tuija Oikarinen, LUT

Taipale-Erävala, Eskola & Ala-Rämi: Liiketalouden ammattiin valmistuvien talousosaamisen vastaavuus työ- ja yrityselämän tarpeisiin

Opiskelijoiden talousasioiden heikkoon hallitsemiseen on yleisesti havahduttu viime aikoina (mm. TAT, 2019). Talousosaamisen puutteet ovat huolestuttavia varsinkin liiketalouden ammatteihin valmistuvien (LAV) kohdalla, koska he tulevat työskentelemään yrityksissä ja/tai ryhtyvät yrittäjiksi. OECD (2018) on painottanut taloudellista tietämystä yhtenä yrittäjyysosaamisen osana, jolla yrittäjät ja työntekijät voivat kohdata liiketoimintaympäristön muutokset. Näihin muutoksiin voidaan vastata yrittäjyyskoulutuksella, ja yleisesti yrittäjyyskasvatuksella (OKM, 2017). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää LAV:ien talousosaamisen vastaavuus työ- ja yrityselämän tarpeisiin.

Tämän tapaustutkimuksen kohderyhmänä ovat keväällä 2019 valmistuneet ammattikorkeakoulun ja ammatillisen 2. asteen liiketalousopiskelijat Kymenlaakson alueella kahdessa ammatillisen toisen asteen oppilaitoksessa ja yhden ammattikorkeakoulun kahdessa eri yksikössä. Kyselyyn vastasi yhteensä 58 valmistuvaa tradenomia/merkonomia. Kysely keskittyi yrittäjyyteen ja yrittäjän arkeen liittyviin kysymyksiin ja tehtäviin. Liiketalouden ammattiin valmistuneiden talousosaamisen tutkiminen on tärkeää, koska heitä palkkaavat yritykset voivat perustellusti olettaa valmistuvien tradenomien ja merkonomien hallitsevan talouteen liittyvät asiat (TRAL, 2011). Osa valmistuneista saattaa perustaa yrityksen, jonka talouden hoitoon heillä tulisi olla riittävä pätevyys.

Tutkimus paljastaa huolestuttavia puutteita LAV:ien talousosaamisessa. Noin joka neljäs tradenomiksi ja lähes joka viides merkonomiksi valmistuva ei osannut vastata hinnoitteluun liittyvään tehtävään, koska ei tiennyt mikä on yleis- ja sivukuluprosentti. Oikein tehtävään vastasi 37% tulevista tradenomeista ja 17% tulevista merkonomeista. Yrityksen voiton laskenta meni oikein 58 % tradenomeista ja kolmasosalta merkonomeista.

Tulosten perusteella ehdotamme, että LAV:ien koulutuksessa tulisi enemmän painottaa koulutuksen vastaavuutta työ- ja yrityselämän tarpeisiin. Nostamalla työ- ja yrityselämälähtöisyyttä paremmin esille koulutuksessa oppilaat tiedostaisivat paremmin talousosaamisen tärkeyden tulevassa työssään ja motivoituisivat siten ottamaan paremmin vastuun omasta oppimisestaan.

Avainsanat:
talousosaaminen, työelämävastaavuus, kyselytutkimus, AMK, ammatillinen 2. aste

Kirjoittajat:
Kyllikki Taipale-Erävala, Oulun yliopisto
Leena Eskola, Oulun yliopisto
Katariina Ala-Rämi, Oulun yliopisto

Rajalahti & Ryhänen: Taiteilijasta taidekonsultiksi: yrittäjävalmennuksen vaikuttavuuden tutkimus

Artikkeli tarkastelee taiteilijan, muotoilijan tai muun luovan alan tekijän yrittäjäosaamista taidekonsulttina julkisten taidehankintojen verkostoissa. Tutkimus on tehty Taide käyttöön-hankkeessa, jonka pilottivalmennus kehitti yrittäjyyteen liittyvää osaamista. Aihe on ajankohtainen, koska taiteen yhdistäminen julkiseen rakentamiseen on OKM:n tavoite. Taidekonsultit ovat uusi asiantuntijaryhmä, joka toimii taiteen ja rakentamisen välittäjäorganisaatioina. Näin luoville aloille syntyy uusi liiketoimintakonteksti ja -mahdollisuus.

Tutkimus selvittää EU:n EntreComp-mallia soveltaen kohderyhmän koettua yrittäjäosaamista taidekonsulttina seuraavilla osa-alueilla: mahdollisuuksien tunnistaminen, minäpystyvyys, motivaatio, resurssien hyödyntäminen ja talouden lukutaito. Lisäksi tutkimus tarkastelee, mitä kehitystarpeita kohderyhmä tunnisti tarvitsevansa.

Tutkimuksen aineistona ovat 19:lle pilottivalmennuksen osallistujalle tehdyt alku- ja loppukyselyt sekä valmennuspäivien palautteet. Lisäksi aineistona on valmentajien havaintoja. Aineistoja suhteutetaan myös aiempaan tietoon luovien alojen yrittäjyydestä.

Alkukyselyn mukaan kohderyhmä koki tarvitsevansa taidekonsulttina erityisesti markkinoinnin, myynnin ja verkostoitumisen osaamista sekä rakennusalan tuntemusta. Osaamisen heikkoudet liittyivät EntreCompin alueista etenkin minäpystyvyyteen ja resurssien hyödyntämiseen. Loppukyselyä ei ole vielä analysoitu, koska pilottivalmennus päättyy kesäkuussa.

Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että erityisesti resurssien hyödyntämiseen liittyvä asiakkuuden tunnistaminen ja hoito on vaikea osa-alue. Valmennus näyttää herättäneen osallistujissa yrittäjätietoisuuden, mutta samalla lisänneen kriittisyyttä omaa osaamista kohtaan. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä luovien alojen yrittäjyyskoulutusta ja -toimintaa.

Asiasanat:
luovat alat, välittäjäorganisaatio, yrittäjyyden muodot, yrittäjäosaaminen

Kirjoittajat:
Hanna Rajalahti, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Tuula Ryhänen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Jokinen & Römer-Paakkanen: EntreComp viitekehyksen soveltaminen ammattikorkeakoulun yrittäjyysopinnoissa

Kaikkeen työhön tulee yhä enemmän yrittäjyyden luonnetta eli työ yrittäjistyy (Heinonen ja Ruotsalainen 2012). Yrittäjyysosaaminen on tärkeää yrittäjien lisäksi myös kaikille, jotka haluavat pärjätä tulevaisuuden yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla.

Yrittäjämäisessä toiminta- ja ajattelutavassa korostuvat mahdollisuuksien löytäminen ja niihin tarttuminen, tavoitteellisuus, luova ongelmanratkaisu, verkostoituminen, itsensä johtaminen, neuvottelu- ja vakuuttaminen, strateginen ajattelu sekä epävarmuuden sieto. Yrittäjyys ei ole ura tai ammatti vaan käyttäytymistä, ominaisuuksia ja taitoja, jotka mahdollistavat yksilön tai ryhmän tekemään muutosta ja innovaatioita sekä selviytyä, ja jopa nauttia, lisääntyvästä ympäristön epävarmuudesta ja kompleksisuudesta kaikilla elämän aloilla. Arvonluonti ja organisoituminen ovat yrittäjyyden keskiössä (Gartner 1988; Koiranen ja Ruohotie 2001; Gibb 2005.)

Osaaminen on tietojen, taitojen ja asenteiden kokonaisuus. Eurooppalainen yrittäjyyden viitekehys, EntreComp jakaa yrittäjyysosaamisen kolmeen osaamisalueeseen: 1) ideat ja mahdollisuudet, 2) resurssit ja 3) toiminta. Kukin osa-alue sisältää viisi rakennusosaa, jotka yhdessä kehittävät kyseistä osaamisaluetta. EntreComp-viitekehystä voidaan hyödyntää mm. itsensä kehittämisessä, aktiivisessa yhteiskunnallisessa toiminnassa, siirtymisessä työmarkkinoille tai uuden yritystoiminnan aloittamisessa. Sitä voidaan hyödyntää myös oppilaitoksien opetussuunnitelmatyössä. (McCallum ym. 2018.)

Tässä artikkelissa kuvataan yrittäjyyden opintoja, joissa tuetaan samanaikaisesti sekä opiskelijan kokonaisvaltaista yrittäjyyteen kasvamisen prosessia että hänen oman ideansa etsimis- ja kehittämisprosessia ja noudatetaan opiskelijan oppimisprosessin ja idean kehittämisen vaatimaa aikataulua. Opinnot koostuvat kahdesta kokonaisuudesta: Yrittäjyys mahdollisuutena (Yrittäjyyden eri muodot, Yrittäjyys ja tulevaisuuden ennakointi, Yrittäjän verkostot ja areenat, 15 op) sekä Oman yrittäjyyden kehittäminen (Yrittäjävalmennus ja Yrittäjäksi ryhtymisen tavat10 op). Moduulit voidaan suorittaa joko kokonaisuuksina tai opiskelijan oman tarpeen mukaan paloiteltuina aihealueina. Opiskelijoiden kanssa tehdään ns. YHOPSit ja he voivat opinnollistaa omassa yrityksessä/työssä tekemiään töitä/projekteja/raportteja opintojaksoille. Opintojaksojen suoritukset raportoidaan oppimispäiväkirjoina ja/tai portfolioina. Opiskelija voi koota yrittäjyyden opintojen aikana portfolio-opinnäytteen.

Avainsanat:
yrittäjyysosaaminen, EntreComp, tulevaisuuden ennakointi, mahdollisuudet, portfolio

Kirjoittajat:
Tarja Jokinen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Tarja Römer-Paakkanen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Potinkara & Mennala: Yrittäjyyden yhteisöt kehittämässä henkilöstön yrittäjyyden ammatillista osaamista korkeakouluissa

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata, miten korkeakoulun yrityshautomon verkostoissa kehitetään yrittäjämäistä ja uudenlaisen työelämän edellyttämää henkilöstön ammatillista osaamista. Case-esimerkkinä käytetään Haaga-Helia ammattikorkeakoulun StartUp School:ia ja sen tärkeimpiä yhteisöjä. Ammatillista osaamisen kehittymistä tutkitaan henkilöstön toimijuutena näissä verkostoissa.

Verkostot voivat syntyä niin muodollisesti kuin epämuodollisestikin. Niillä on entistä merkittävämpi rooli tulevaisuuden työelämässä, jossa korostuu väliaikaisten ja itseorganisoituvien yhteisöjen rooli. Työtä tehdään erilaisissa projekteissa ja alustoilla, jolloin merkityksellistä on henkilöstön yhteistyötaidot ja jatkuva kehittyminen. Osaaminen nähdään yhteisön ominaisuutena, ei vain yksilön kyvykkyytenä. Rajagopal et al. (2012) näkevät yhteisöllisessä työskentelyssä vaikuttavan yksilön asenteet, hänen aktiivisuutensa ja verkostoitumisen taidot.

StartUp Scoolin verkostot ovat moninaiset, käsittäen niin oman henkilöstön, opettajat, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät kuin myös hankekumppanit. Verkostoissa syntyneen oppimisen levittämisessä ja käytäntöön juurruttamisessa on vielä tehtävää. Tulee tunnistaa selkeämmin mitkä tekijät vaikuttavat verkoston menestymiseen. Tulee myös tunnistaa verkostotoimijuutta, ja miten tätä tuetaan johtamisen ja organisoitumisen kautta siten, että toiminta on laajennettavissa yli yksikkörajojen.

Avainsanat:
yrittäjyys, verkostoyhteisöt, Start Up, korkeakoulu, tulevaisuuden työ

Kirjoittajat:
Heli Potinkara, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Hannele Mennala, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Ojala: Tulevaisuuden yrittäjyysosaaminen

Yrittäjyysosaaminen on keskeinen tulevaisuuden työelämätaito. Yrittäjyys on ennen kaikkea asennetta, valmiuksia ja toimintaa. Yrittäjyysosaaminen auttaa navigoimaan tulevaisuuden monimuotoisessa työelämässä. Yhä useammin työmarkkinoilla on tarjolla osa-aikaista työtä, samaan aikaan kun kokoaikaisten työpaikkojen määrä on vähentynyt (Tilastokeskus 2018).

Monelle yrittäjyys on myös varteenotettava uravaihtoehto. Esimerkiksi nuorten kiinnostus yrityksen perustamiseen on kansainvälisen GEM -tutkimuksen mukaan kasvanut reilun kymmenen vuoden kuluessa 1 prosentista 12 prosenttiin (GEM 2003-2016). Tilastoista nähdään myös, kuinka yksinyrittäjien määrä on kasvanut 20 vuodessa reilulla 50 000:lla yrittäjällä (Tilastokeskus 2018).

Etlan (2016) tutkimuksen mukaan yrittäjät ovat yhä koulutetumpia, innovatiivisempia, kuluttajaorientoituneempia, kasvuhakuisempia ja kansainvälisempiä kuin aiemmin. Yrittäjistä jo 41 prosentilla on korkeakoulututkinto (Tilastokeskus 2018). Samaan aikaan toimintaympäristössä tapahtuu nopeita ja radikaaleja muutoksia mm. digitaalisaation ja globalisaation myötä. Yrittäjyydellä haetaankin ratkaisuja yhä monimuotoisempiin haasteisiin ja yrittäjyysosaamisen kehittämiseen on panostettava.

Yrittäjyysosaamisen voimistunut painoarvo ja yrittäjyysosaamisen muutokset haastavat myös oppilaitoksia, opettajia ja oppijoita. Työpajan tarkoitus on tunnistaa yrittäjyysosaamisen avainelementtejä sekä keskustella keinoista yrittäjyysosaamisen vahvistamiseksi koulutuksen kontekstissa. Työpajan teema-aihioita ovat yrittäjyysosaamisen muutos, yrittäjyysosaamista tekemällä oppien, yrittäjyysosaaminen ja hyvinvointi sekä opettajat ja yrittäjyysosaaminen. Teemat täsmentyvät vielä.

Työpajan järjestävät Suomen Yrittäjät, Nuori Yrittäjyys ry sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Avainsanat:
yrittäjyysosaaminen, yrittäjyyttä tukeva koulutus, yrittäjyys, yrittäjyyspedagogiikka, opettajien yrittäjyysosaaminen

Kirjoittaja:
Päivi Ojala, Suomen Yrittäjät

Teema 2. Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka ja kokemuksellisuus Theme 2. Experiential learning and the pedagogy of entrepreneurship education

Iloranta & Kuutschin: Yrittäjäopo yrittäjäopiskelijan opintopolun tukena

Yrittäjyyden ja opintojen yhdistäminen ei ole helppoa. Yrittäjäopiskelijat ovatkin yksi ryhmä, joiden opinnoilla on riski jäädä kesken, kun yritystoiminta ja sen kehittäminen vie mukanaan. Haaga-Helian StartUp Schoolissa lukuvuoden 2018-2019 aikana pilotoidun ja Toteemi-hankkeessa kehitetyn yrittäjäopo-toimintamallin tavoitteena on vastata näihin haasteisiin (Haaga-Helia 2019; Toteemi 2019). Yrittäjäopo-toimintamallissa omaa yritystä pyörittävät tai yrityksen opintojensa aikana perustavat opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta kokonaisvaltaisesti sekä opintoihinsa että yrittäjyytensä kehittämiseen. Toimintamallin tavoitteena on toimia yhtenä ratkaisuna yrittäjäopiskelijoiden opintojen etenemisen varmistamisessa. Pilotoinnin aikana tavoitteenamme on ollut löytää selkeä malli yrittäjäopotapaamisille ja saadaksemme tukea siihen mihin suuntaan kehitystä tulisi viedä, toteutimme kyselyn yrittäjäopotapaasissa käyneille opiskelijoille.

Keräämämme tiedon ja omien kokemustemme perusteella näyttää siltä, että yrittäjäopiskelijat kokevat yrittäjäopotoiminnan ehdottoman tarpeellisena ja sen toivotaan jatkuvan. Yrittäjyyden yhdistäminen opintoihin koetaan haasteelliseksi ja tähän kaivataan erilaisia joustavia mahdollisuuksia sekä käytäntöjä. Oman kokemuksemme mukaan yrittäjyyden tarjooma on korkeakouluissa runsaasti, mutta se saattaa olla hajallaan. Sen vuoksi opiskelijan saattaa olla vaikea löytää juuri hänelle sopivia yrittäjyysopintoja ja palveluita. Myös opintojen ohjausta on tarjolla, mutta irrallaan yrittäjäopiskelijoiden palveluista. Yrittäjäopo ohjaa opiskelijan hänen yrittäjäpolkunsa vaiheen kannalta oikeiden palveluiden ääreen ja tukee häntä opintojen ja yrittäjyyden yhdistämisessä esimerkiksi opinnollistamista hyödyntäen. Yrittäjäopo on linkki, joka kokoaa korkeakoulun yrittäjätarjooman yhteen.

Lähteet:

Haaga-Helia. 2019. StartUp School. https://www.haaga-helia.fi/fi/palvelut/startup-school. Luettu 18.5.2019.

Toteemi. 2019. Toteemi – työssä oppimassa, työhön http://www.amktoteemi.fi Luettu 18.5.2019

Kirjoittajat:
Elina Iloranta, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Anna Kuutschin, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Iloranta: Yrittäjyyden opinnollistamisen erityispiirteet

Opiskelun ohessa yrittäjäksi ryhtyminen tai jo toiminnassa olevan yrityksen pyörittäminen on aina haaste opintojen etenemisen kannalta. Toisaalta oman yritysidean kehittäminen ja yrityksen perustaminen ovat mitä parhaimpia oppimisen paikkoja. Opintojen etenemisen kannalta onkin hyvin olennaista, että oppilaitos mahdollistaa yrittäjyyden ottamisen keskeiseksi osaksi opiskelijan opintoja. Yksi keino tähän on yrittäjyyden opinnollistaminen (Viklund 2015, 37). Opinnollistamisen ideana on tehdä näkyväksi korkeakouluopintojen ulkopuolella reaaliaikaisesti tapahtuva oppiminen (Kotila & Mäki 2015, 136). Yrittäjyyden opinnollistamisessa tavoitteena on siis tunnistaa yrittäjyydessä kertyvä osaaminen ja tunnustaa se osaksi opiskelijan ammattikorkeakouluopintoja.

Tässä tutkimuksessa selvitämme minkälaisia näkemyksiä ammattikorkeakouluopettajilla on yrittäjyyden opinnollistamisesta ja sen erityispiirteistä. Tutkimus toteutetaan tapaustutkimuksena yksittäisessä ammattikorkeakoulussa. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa muodostuu YrittäjyysAhot-hankkeessa kerätyistä haastatteluista, joissa on haastateltu tämän tarkastelun kohteena olevan korkeakoulun yrittäjyyden opettajia. Aineiston toinen osa koostuu saman korkeakoulun opettajille toteutetun kyselyn vastauksista. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe on jo toteutettu ja analysoitu kevyesti. Toisen vaiheen kyselyaineisto kerätään touko-kesäkuussa 2019.

Tulosten perusteella on tavoitteena saada parempi ymmärrys yrittäjyyden opinnollistamisen eristyispiirteistä sekä löytää konkreettisia tekijöitä, joiden avulla yrittäjyyden opinnollistamisen toteuttamista on mahdollista sujuvoittaa. Tulosten merkityksellisyyttä nostaa sekä yrittäjyyden että työn ja opintojen yhdistämisen ajankohtaisuus esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämishankkeissa (OKM 2019a; OKM 2019b). Näitä tuloksia tullaan hyödyntämään tutkimuksen kohteena olevan ammattikorkeakoulun opinnollistamisen toimintamallien edelleen kehittämisessä. Yrittäjyyskasvatuspäivien myötä tutkitut asiat saadaan levitettyä myös muiden korkeakoulujen käyttöön.

Lähteet:

Kotila, H. & Mäki, K. 2015. Opiskelija käy töissä – ongelma vai käyttämätön mahdollisuus? Teoksessa H. Kotila & K. Mäki (toim.) 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Haaga-Helian julkaisut 2015. Unigrafia, Helsinki.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019a. Korkeakouluille 10,9 miljoonaa: Korkeakouluihin avoimia opintoja ja oppimateriaaleja sekä yrittäjyyden ja työelämän taitoja. https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakouluihin-avoimia-opintoja-ja- oppimateriaaleja-seka-yrittajyyden-ja-tyoelaman-taitoja Luettu 18.2.2019.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019b. Korkeakoulutuksen kehittäminen. https://minedu.fi/korkeakoulutuksen-karkihanke Luettu 18.2.2019.

Viklund, E. 2015. Yrittäjyys ja opiskelu kulkevat käsi kädessä. Teoksessa H. Kotila & K. Mäki (toim.) 21 tapaa tehostaa korkeakouluopintoja. Helsinki: Unigrafia.

Kirjoittaja:
Elina Iloranta, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Peura ym.: Yrittäjyysosaamisen AHOToinnin ja opinnollistamisen käytännöt suomalaisissa korkeakouluissa

Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyteen liittyvä tietous ja osaaminen kehittyvät yrittäjyyteen liittyvien korkeakouluopintojen lisäksi myös yrittäjyyteen liittyvän harrastetoiminnan kautta. Tämä on huomioitu Suomessa niin OKM:n koulutuksen yrittäjyyslinjauksissa kuin UNIFI:n ja ARENE:n yrittäjyyssuosituksissa, jotka näkevät muualla hankitun yrittäjyysosaamisen voimavarana kannustaen korkeakouluja sen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT) sekä yrittäjyysosaamista kerryttävän työskentelyn opinnollistamiseen.

Suosituksista huolimatta käytäntöjä hyödynnetään korkeakouluissamme odotettua vähemmän, minkä vuoksi on tarpeellista selvittää tarkemmin, miksi (tai miksi ei) ja miten korkeakoulujen yrittäjyyden opetushenkilökunta toteuttaa yrittäjyysosaamisen ahotointia ja opinnollistamista.

Tutkimusaineisto koostuu 56 opetushenkilökunnan edustajan ryhmä- ja yksilöhaastatteluista 25 korkeakoulussa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla.

Tulokset osoittavat, että korkeakoulut suhtautuvat pääosin myönteisesti yrittäjyysosaamisen ahotointiin ja opinnollistamiseen. Korkeakoulujen välillä on kuitenkin eroja käytäntöjen hyödyntämisessä; ammattikorkeakoulut hyödyntävät niitä yliopistoja laajemmin ja niiden haastateltavat esittelivät useampia toimivia käytäntöjä ahotointiin ja opinnollistamiseen. Positiivisesta asenteesta huolimatta käytännöt koetaan pitkälti samalla tavalla haasteellisiksi sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa.

Suurimmat haasteet liittyivät yrittäjyysosaamisen tarkan määritelmän sekä ahotoinnin ja opinnollistamisen mallien ja ohjeiden puuttumiseen; koettuun ristiriitaan opetuksen ja oppimisen määrän ja laadun välillä; tarpeeseen kehittää tiedotusta, viestintää ja yhteistyötä sekä haasteisiin korkeakoulujen resursseissa ja rakenteissa.

Artikkeli sisältää suosituksia, jotka auttavat korkeakouluja ylittämään esitetyt haasteet sekä toisaalta hyödyntämään jo toimivia käytäntöjä yrittäjyysosaamisen ahotoinnin ja opinnollistamisen laajamittaisemmaksi hyödyntämiseksi.

Avainsanat:
yrittäjyysosaaminen; AHOT; opinnollistaminen; laadullinen tutkimus

Kirjoittajat:
Kirsi Peura, Turun yliopisto
Satu Aaltonen, Turun yliopisto
Tarja Römer-Paakkanen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Sari Asteljoki, Turun ammattikorkeakoulu
Katja Lahikainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Paula Pehkonen, Turun yliopisto

Ojala: Kehittäjäopettajan työnkuva Ruotsissa ja Suomessa

Kehittäjäopettajan tehtävänä kouluyhteisöissä on tukea ja kehittää koulun pedagogista toimintaa ja oppimista. Kehittäjäopettajat voivat koulun työyhteisössä keskittyä kehittämään ja ohjaamaan matemaattisia aineita tai viedä digitaalisia opetusmenetelmiä tai yrittäjyyskasvatusta eteenpäin. Kehittäjäopettajien määrä Ruotsissa ja Suomessa vaihtelee kunnittain. Jotkut haastattelemani kehittäjäopettajat niin Suomessa kuin Ruotsissa ovat saaneet yliopistotason koulutusta tehtäväänsä (ks. Angelika Kullberg, Ulla Runerson, Ference Marton 2017).

Kehittäjäopettajat hakevat nykyisin itse tehtävää. Ensimmäiset kehittäjäopettajat kutsuttiin tehtävään Ruotsissa. Ruotsissa kehittäjäopettajille maksetaan kehittäjäopettajan tehtävästä rahallinen korvaus. Suomessa he saavat vapautusta opetustunneista. Kehittäjäopettajat seuraavat hallinnon pedagogista ohjeistusta ja välittävät pedagoista tietoa alueensa kouluihin. Molemissa maissa kehittäjäopettajan työn kustannuksia katetaan verovaroin, lisärahoituksella.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on mallintaa Ruotsin ja Suomen kehittäjäopettajan työnkuvaa koulun pedagogisena kehittäjänä; eli mitkä ovat kehittäjäopettajan tärkeimmät tehtävät koulussa ja millaisia eroja kehittäjäopettajilla on kahden maan välillä? Kohderyhmän koulut sijaitsevat Ruotsissa Västmanlandin läänissä ja Pirkanmaan maakunnassa Suomessa.

Tutkimusmateriaali on kerätty haastattelemalla kehittäjäopettajia. Haastateltavia opettajia on kuusi Ruotsissa ja haastateltavat opettajat ovat ala- ja keskiasteen ja yläkoulun kehittäjäopettajia. Suomessa haastateltavia opettajia on yhteensä kolme, joista kaksi on alakoulun opettajia ja yksi yläkoulun opettaja. Yksi edellämainituista opettajista oli keskittynyt kehittämään yrittäjyyskasvatusta ja työelämäyhteyksiä. ( Ks.Ops 2016)

Tutkimus on laadullinen, fenomenologinen tapaustutkimus. Fenomenologinen tutkimuksen analyysimenetelmän tarkastelun kohteena on ihmisten erilaiset tavat kokea jokin asia. Kokemuksella ja merkityksellä on keskeinen tehtävä. Tutkijan elämänkokemuksella ja sen tuomalla merkityksentajulla on keskeinen tehtävä analyysissa. Huomio kiinnittyy merkitysuhteisiin ja merkityksen tajuun, joka luodaan merkitysrikkaan tutkimusaineiston avulla. (Ks.Pyörälä(2005), Saranen-Kauppinen.A ja Puusniekka.A (2006), Varto.L Laadullinen tutkimusmetodologia (2005). Lehtonen, M. Merkityksen maailma. Tampere. Vastapaino. Vilkka, H. Saarela, M. & Eskola, J. Riittääko yksi. Tapaustutkimus kuvaajana ja selittäjänä. (2018)

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Suomen ja Ruotsin nykyisiin opetussuunnitelmiin. Ruotsin ja Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmissa oppijaa kasvatetaan oppimaan oppimiseen sekä toimimaan aktiivisena oppijana ja tiedonrakentajana. (Ks. Läröplan Föreningen grundskolan förskoleklassen och fritidshem 2011, Skolverket; Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016, Opetushallitus).

Tutkimuksen tuloksista voidaan havaita, että kehittäjäopettajat toimivat pedagogisen tiedon välittäjinä molemissa maissa. Ruotsissa tutkimani kehittäjäopettajan työnkuva on melko selkiintymätön, sillä he toimivat itsekin opettajina ja kehittäjäopettajan tehtävä muodostaa lisätyön, jota ei ole erikseen aikataulutettu. Suomessa puolestaan kehittäjätopettajat työskentelevät tutor-opettajina kouluissa ja jalkauttavat perusopetuksen opetussuunnitelmaa (2016) kouluun.

Avainsanat: Ruotsin perusopetuksen opetussuunnitelmat, Suomen perusopetuksen opetussuunnitelmat 2016, opetusmenetelmä, ilmiömäinen oppiminen, pedagoginen tieto, yrittäjyyskasvatus, sisäinen yrittäjyys

Kirjoittaja:
Auli Ojala, Västmanlandin lääni, Ruotsi

Ratilainen ym.: Luovien alojen liikeideoiden arviointityökalu opettajien ja yritysneuvojien käyttöön

Esityksessämme kuvaamme ja mallinnamme liikeideoiden ja tuotteiden arviointiin rakennettavaa arviointityökalua, joka on suunniteltu yrittäjille, opettajille ja yritysneuvojille. Creve 2.0 kehittämishankkeessa luodaan valtakunnallinen luovien alojen yrityspalvelurakenne.

Tutkimustehtävämme on selvittää yritysneuvojien, aloittavien yrittäjien sekä opettajien käyttökokemuksia ja ajatuksia työkalun sisällöstä. Arviointityökalua rakennettaessa käyttöympäristön ja -tilanteiden ymmärtäminen, käyttäjien tunnistaminen sekä työkalun sisällölliset tarpeet ja toiveet ovat keskeisiä lopputuloksen kannalta.

Tutkimusmenetelmänä ja teoreettisena viitekehyksenä käytämme käyttäjälähtöisen suunnittelun (User Experience) ja muotoiluajattelun (Design Thinking) menetelmiä ja työkaluja. Aineistolähteinä toimivat valtakunnallisesti kerätyt yhteenvedot ja tulokset yritysneuvojille ja opettajille tehdyistä teemahaastatteluista, ryhmäneuvontaan osallistuneille yrittäjille tehdyn kyselyn tulokset sekä haastattelut yritysneuvojille. Tutkimustuloksia tarkastelemme muotoiluajattelun ja käyttäjälähtöisen suunnittelun menetelmien läpi, peilaten tuloksia Eurooppalaiseen EntreComp -yrittäjyysosaamisen viitekehykseen.

Käyttäjälähtöisen suunnittelun lopputulosten arvioinnissa korostuvat käytettävyys (usability), toteutettavuus (feasibility) sekä elinkelpoisuus (viability). Arviointityökalun käyttäjien kokemukset, käyttäjien ja organisaatioiden tarpeiden ymmärtäminen sekä yhteissuunnittelu ovat tässä vaiheessa merkittäviä. Tuloksissa tuodaan käyttäjien kokemuksia pilottimallin eri kohtiin sekä pyritään laajentamaan mallin testikäyttöä oppilaitosympäristöön. Jatkokehityskohteena yrittäjyyden kompetensseja peilataan EntreComp-viitekehykseen ja luodaan luovien alojen yrittäjien osaamismerkkikonstellaatio. Osaamismerkkikonstellaatio toimii luovien alojen yrittäjän kompetenssien tunnistamisen ja tunnustamisen sekä ammatillisen kehittymisen tukivälineenä.

Avainsanat:
arviointityökalu, yrittäjyys, entrepreneurship, design thinking

Kirjoittajat:
Jari Ratilainen, VAMK Muotoilukeskus MUOVA
Henry Paananen, HAMK Edu -tutkimusyksikkö
Arja Puustinen, HAMK Edu -tutkimusyksikkö
Miia Lammi, VAMK Muotoilukeskus MUOVA
Veera Hautala, VAMK Muotoilukeskus MUOVA

Kantanen: Mieluisimmat tavat oppia yrittäjyyttä

Tässä paperissa pohditaan yrittäjyyden oppimisen mielekkyyttä ja osallistutaan käynnissä olevaan keskusteluun siitä, miten yrittäjyyttä opetetaan ja opitaan. Karvi julkaisi arviointiraporttinsa yrittäjyydestä ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella vuonna 2018 ja tästä toimijat saivat kehittämissuosituksia yrittäjyyden opettamiseen oppilaitoksissa. Yrittäjyyden opettamista ja oppimista ja niiden menetelmiä ja toimintatapoja tulee edelleen kehittää. Yleisesti hyväksytty käsitys on, että yrittäjyyteen oppiminen tapahtuu paremmin tekemällä kuin kuuntelemalla. Mutta miten mieluisuus? Mitä oppijat ja muut toimijat nostavat esille kysyttäessä mieluisinta tapaa oppia yrittäjyyttä? Mitkä asiat tähän vaikuttavat? Kysymykseen paneudutaan sekä kirjallisuuden että pienten kyselyjen avulla. Tavoitteena on hahmottaa opiskelijoille mielekkäitä tapoja oppia yrittäjyyttä ja mahdollisesti löytää tämän avulla uusia toimintatapoja ja periaatteita erityisesti toisen ja korkea-asteen yrittäjyyskoulutukseen Etelä-Savon alueella.

Tämän artikkelin kyselyaineisto muodostuu vastauksista kahteen pikakyselyyn, jotka suoritettiin huhti-toukokuussa 2019. Vastaajat kirjoittivat paperille spontaanin vastuksensa kysymykseen ”Mikä on mielestäsi mieluisin tapa oppia yrittäjyyttä?”. Toinen kyselyistä toteutettiin Yrittäjäksi –hankkeen järjestämän Oma osaaminen euroiksi kurssin aloituspäivän aluksi Xamkin opiskelijoille. Opiskelijoita tällä yrittäjyyskurssilla oli 15 henkilöä. Toinen kysely suoritettiin Etelä-Savon Yrittäjyyskasvatusfoorumin yhteydessä olleessa Learning Cafe osuudessa. Siinä vastaajina olivat Yrittäjyyskasvatusfoorumin osallistujat, joissa oli sekä opettajia että oppilaitosten tki-henkilöstöä, opiskelijoita ja alueella toimivia yrittäjiä. Vastaajia oli yhteensä 21 henkilöä. Parhaiten edustettuina olivat oppilaitosten henkilö ja erityisesti ammatillinen toinen aste

Tämä paperi on tarkoitettu käytännön toiminnan esittelyksi ja se ei ole akateeminen tutkimus. Tavoitteena on kerätyn tiedon avulla kehittää edelleen yrittäjyyden opettamista ja oppimista Etelä-Savossa erityisesti toisella ja korkea-asteella ja edistää nuorten osallistumista yrittäjyysopetukseen. Etelä-Savon maakunta on pieni ja se ei sisällä Suomen kasvukeskuksia. Yrittäjyydellä ja nuorten yrittäjyysmyönteisyydellä ja tulevaisuuden yrittäjyysaktiivisuudella onkin erittäin suuri merkitys maakunnan tulevaisuuden kehitykselle. Mielekäs yrittäjyyden oppiminen nousee näin tärkeäksi kehitystarpeeksi nyt ja tulevaisuudessa.

Avainsanat:
yrittäjyyskasvatus, opetusmenetelmät, yrittämäinen pedagogiikka

Kirjoittaja:
Maisa Kantanen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Pienyrityskeskus

Arhio & Kaakko: Monimuotoinen yrittäjyyskasvatus

Monimuotokoulutuksen osuus ammattikorkeakoulutuksesta on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosina. Tämä haastaa myös yrittäjyyskasvatuksen sekä sisällön että yrittäjyyskurssien toteutusmallien osalta. Toisaalta monimuoto-opiskelijaryhmissä oleva monipuolinen kokemus on vahvuus.

Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiset menetelmät ovat opetuksen toteutuksen osalta lähtökohtaisesti itsestäänselvyys. Oppiminen tapahtuu monimuotoisesti ja tämä sinällään toteuttaa hyvin yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita. Ryhmän osaamisen ja kokemuksen hyödyntämisessä on varmasti kuitenkin vielä paljon kehittämispotentiaalia.

Päivätoteutuksissa on mahdollista toteuttaa erilaisia yrittäjyyskursseihin liittyviä intensiivijaksoja ja sitoa työskentely yhteiseen aikataulutukseen. Monimuotototeutuksissa tämä on periaatteessa mahdollista, mutta käytännössä useinkaan ei.

Täysin monimuotoisena, käytännössä etänä tehtävät opinnot haastavat yrittäjyyskurssin perinteiset toteutusmallit, olipa kyseessä NY-ohjelma, innovaatioleiri tms. Yrittäjyyskurssien vahvuutena on yhteinen ideointi ja saman pöydän ääressä tapahtuvat pohdinnat. Monimuotokoulutuksessa tämä pitäisi voida toteuttaa sähköisen kanavan kautta.

Vahvuutena yrittäjyysopintoihin tyypillinen monimuotoryhmä on myös hyvin monimuotoinen. Ryhmässä on hyvin eri ikäisiä, erilaisella koulutus- ja työkokemustaustalla olevia henkilöitä. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden oppia toisilta ja yhdistää osaamista. Ryhmässä on usein myös yrittäjätaustan omaavia opiskelijoita ja paljon yhteyksiä eri yrityksiin. Tämä on resurssi kurssin toteutuksen näkökulmasta.

Esityksen tarkoituksena on haastaa pohtimaan yrittäjyyskasvatusta monimuotototeutuksissa. Valmista mallia meillä ei ole, vaan tavoitteena on tuoda asian yhteiseen mietintään.

Asiasanat:
monimuotokoulutus, ammattikorkeakoulu, yrittäjyyskurssi, yrittäjyyskasvatus

Kirjoittajat:
Kaija Arhio, Centria-ammattikorkeakoulu
Marja-Liisa Kaakko, Centria-ammattikorkeakoulu

Timonen: Ihan samat -hankkeesta vertaisoppimista ja kohtaamisia erilaisille oppijoille

Lahden ammattikorkeakoulun ja Kiipulasäätiön yhteistyössä toteuttaman ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Ihan samat -hankkeen kohderyhmää ovat päijäthämäläiset Kiipulan ammattiopiston nuoret aikuiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea elämän eri osa-alueilla ja joille tavanomainen ammatillinen koulutus on liian vaativaa, pääsy normaaliin työelämään haasteellista tai syrjäytymisen riski suuri verrattuna tavanomaiset mahdollisuudet omaavan opiskelijan työuraodotukseen. Hankkeen kohderyhmää ovat myös Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat sekä molempien organisaatioiden opettajat ja opintojen ohjaajat.

Kahden eri koulutusasteen välisen yhteistyömallin ja yhteisen oppimisympäristön muodostamisen tavoitteena on huomioida erilaisten oppijoiden osaamisen lisääntyminen, yksilölliset toimintaedellytykset opintojen suorittamiseen sekä opettajien ohjausosaaminen ja pedagogiikka opiskelijoiden opintopolkujen ja työelämävalmiuksien kehittymisessä. Hankkeen myötä rakentuva yhteinen oppimisympäristö sisältää LAMKin opiskelijoiden ammatillista osaamista kehittävät työharjoittelujaksot Kiipulan ammattiopistossa, sekä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden toimintaedellytyksiin ja osaamistarpeisiin soveltuvan NY Vuosi yrittäjänä –konseptin mallinnuksen, pilotoinnin ja käyttöönoton Kiipulan ammattiopiston yrittäjyyskasvatustyössä yhdessä LAMKin vastaavaan NY Vuosi yrittäjänä- ohjelman kanssa.

Ihan samat- hankkeen yhtenä teemana on erilaisten oppijoiden tasavertaisuuden edistäminen. Inkluusion periaatteeseen kuuluu, ettei ketään pidetä poikkeavana yksilönä, jonka pitäisi mukautua yhteisöön sopivaksi (Äikäs, 2012). Hankkeessa toteutetaan tutkimus, jonka kohteena ovat LAMKin opiskelijat. Tutkimuksella kartoitetaan heidän asennettaan osatyökykyisiä kohtaan ja tietämystään osatyökykyisten tukimahdollisuuksista.

Avainsanat:
työelämävalmiudet, opintopolut, yrittäjyyskasvatus, vertaisoppiminen, koulutusyhteistyö, inkluusio

Kirjoittaja:
Anne Timonen, LAMK

Gustafsson-Pesonen: Entrepreneurship Education based on BAS evaluating EE path in primary school

Entrepreneurship education (EE) has often evaluated from the students, from the teachers’ and nowadays from the EE projects’ point of view. In this article, the research gap shows that there are not too many studies done from the perspective of school rectors’ based on framework entrepreneurial BAS testing the EE path model. This research paper is focusing on evaluation EE path based BAS in primary schools. The EE path model has built earlier in author study. The EE path based on the Gibb’s entrepreneurship education framework incl. entrepreneurial behaviours, attributes and skills qualitative interviews. Target group in this article is primary schools’ rectors.

The research data will be collected October – November, 2019.

Key words:
entrepreneurship education evaluation, behaviours, attributes, skills

Author:
Anne Gustafsson-Pesonen, South Eastern University of Applied Sciences, Small Business Center

Uotila & al.: Positioning Higher Education Institutions in Open Innovation: MOOC as a Bridge Building Tool

The accelerating pace of change, increasing uncertainty and major global disruptive changes (e.g. artificial intelligence, climate change) challenge the patterns of value creation in large and small organizations. Similarly, the higher education institutions are facing a new reality. Thus, there is an increasing need for genuine collaboration across organizational boundaries.

With this paper, we argue the linkages between higher education institutes and industry partners may take new forms of collaboration, which utilize the opportunities of platforms and digital tools, and provide new ways for entrepreneurship education.

We illustrate our short literature review by describing the building process and expected outcomes of the digital learning tool; a MOOC targeted for startup founders, corporation managers, and advanced students. MOOC stands for Massive Open Online Course. It refers to an online course aimed at unlimited participation and open access via the web. Often MOOCs allow participants free access and unrestricted participation to any course of their choice. Thematic area of the course is corporate entrepreneurship, focusing especially on the collaboration between startups and corporations.

We argue that the passive intermediary role is not enough for higher education institutions. On the contrary, the role should be proactive bridge builder between the various ecosystem players such as students, startups, corporations, SMEs, science parks, associations and institutions.

From the perspective of entrepreneurship education, digital courses provide a way to get tailored knowledge suitable for each learner’s individual needs. We offer one example of these digital courses in this paper, a MOOC focusing on corporate entrepreneurship.

Key words:
open innovation, collaboration, startups, higher education, ecosystem, corporate entrepreneurship

Authors:
Timo-Pekka Uotila, Haaga-Helia University of Applied Sciences
Anette Kairikko, Haaga-Helia University of Applied Sciences
Maija Suonpää, Haaga-Helia University of Applied Sciences
Johanna Koskinen, Haaga-Helia University of Applied Sciences

Immonen: Application of Object-Process Methodology in the Study of Entrepreneurship

Entrepreneurship programs of various kinds have become popular in higher education. These programs have taken forms such as idea competitions, innovation bootcamps, micro-funding and venture creating programs. Impact of such a programs have traditionally been studied via before-and-after surveys and follow-up studies. This paper presents the first ever application of specific systems engineering techniques for the purposes of studying an entrepreneurship program and the effect it delivers.

A common fallacy in the development of services or products is the difficulty of separating the outcome from the solution. Sometimes the specific outcomes of entrepreneurship program can be difficult to point out. This further makes it difficult to understand what value entrepreneurship programs actually bring to their participants.

In this study we use Object-Process Methodology (OPM), which was recently (2015) adopted as ISO 19450 standard. OPM is a conceptual modelling language, which allows organized research and design of complex systems including service-like processes. In this study, OPM is implemented in the research of a specific micro-funding and entrepreneurship program that has been operational for a decade in a Finnish university of applied sciences.

As a result, we discover that OPM allows us to reverse engineer i.e. decompose, the entrepreneurship program in such a way that different sub-processes, actors, outcomes, objects and their interactions become visible. Specifically we can track the creation of several informatical objects, which directly demonstrate the existence of entrepreneurial competences, such as business models, offers, company registrations etc. Also, by separating the outcomes of the processes, like business model, from the tools and the processes themselves, like training workshops, a new venue opens up for the creative development of the entrepreneurship programs themselves.

We conclude that OPM is a promising new method for studying entrepreneurship programs. As a formal language it allows us to study value creation in entrepreneurship programs with new precision. The results of this research can be used in the future to gain better understanding of why students choose to take the entrepreneurial path, and if they do, what kind of help they might need.

Keywords:
entrepreneurship programs, micro-funding, object-process methodology, reverse engineering, service design

Author:
Heikki Immonen, Karelia University of Applied Sciences

Teema 3. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri koulutusympäristöissä Theme 3. Entrepreneurial culture in different learning environments

Hämäläinen ym: Opettajan yrittäjyysmittaristo yrittäjyysosaamisen edistämisen tukena ammattikorkeakouluissa

Yrittäjyyden edistäminen on keskeinen osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Opettajan yrittäjyysmittaristo on ammattikorkeakouluopettajille laadittu yrittäjyyden edistämistoiminnan itsearviointityökalu. Opettajan yrittäjyysmittariston avulla jokainen AMK-opettaja saa käsityksen omasta toiminnastaan yrittäjyyden edistäjänä ja hän voi arvioida sekä kehittää omaa ja korkeakoulunsa toimintaa yrittäjyyden edistäjänä. Kehittyvällä toiminnalla toivotaan olevan opiskelijoiden yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä vahvistava vaikutus.

Yrittäjyysmittaristossa vastaaja saa henkilökohtaisen palautteen toiminnastaan viiteen eri teemaan jäsennettynä sekä vinkkejä yrittäjyystaitojen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, ARENE Ry, suosittelee käyttämään Opettajan yrittäjyysmittaristoa. Mittaristo on vapaasti verkossa käytettävissä ja sitä käyttääkin jo yli 1000 ammattikorkeakoulun opettajaa.

Käyttäjien kommenttien mukaan opettajan yrittäjyysmittaristo haastaa opettajan arvioimaan omaa opetustaan yrittäjyyden edistämisen näkökulmasta. Samalla mittaristoon vastaamalla saa ideoita oman työn kehittämiseksi. Kun mittaristo otetaan aktiiviseen käyttöön ammattikorkeakoulussa, saa myös koulun johto tietoa siitä, miten yrittäjyyskasvatus kehittyy organisaatiossa. Lisäksi yrittäjyysmittariston käyttäminen on auttaa hahmottamaan, kuinka yrittäjyys, opetus ja työyhteisön tavoitteet kohtaavat toisensa.

Esittelemme Opettajan yrittäjyysmittariston hyödyntämismahdollisuuksia ammattikorkeakouluissa käytännöllisten esimerkkien kautta sekä kerromme viimeisimpiä tuloksia siitä, miltä yrittäjyyden edistämistoimet Suomen ammattikorkeakouluissa näyttäytyvät seuraavien teemojen valossa: yritysyhteistyö, yrittäjyys opetuksessa, yrittäjänä toimimista tukevat pedagogiset ratkaisut ja niiden arviointi, yrittäjämäisten valmiuksien ohjaaminen ja opettaja yrittäjyyden edistäjänä työyhteisössä.

Kirjoittajat:
Minna Hämäläinen, LUT-yliopisto
Elena Ruskovaara, LUT-yliopisto
Kati Peltonen, Lahden ammattikorkeakoulu
Kaija Arhio, Centria ammattikorkeakoulu
Katta Siltavirta, Oulun ammattikorkeakoulu
Minna Tunkkari-Eskelinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Heikki Hannula, Hämeen ammattikorkeakoulu
Timo-Pekka Uotila, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Tuula Hämäläinen, Saimaan ammattikorkeakoulu

Eskola ym.: Yrittäjyyskasvatuksen toteuttajat puhuvat – Mitä yrittäjyyskasvatus on ja mitä sillä tavoitellaan?

Yrittäjyyskasvatus on osa opetussuunnitelmia ja opetushenkilöstön tulee toteuttaa sitä. Tämän vuoksi onkin tärkeää löytää yhteinen ymmärrys sen määritelmästä. Tämä tutkimus selvittää miten yrittäjyyskasvatuksen toteuttajat määrittelevät teeman.

Mitä yrittäjyyskasvatus on ja mitkä ovat sen tavoitteet? Se mitä määritelmää ja lähestymistapaa käytetään, vaikuttaa koulutuksen tavoitteisiin, kohderyhmiin, kurssin sisällön suunnitteluun, opetusmenetelmiin ja opiskelijoiden arviointimenettelyihin (Mwasalwiba 2010).

Yrittäjyyttä koskeva keskustelu on aloitettava määritelmien selventämisellä (Lackeus 2015). Termin yrittäjyys voidaan ymmärtää sisältävän pelkästään mahdollisuuksien tunnistamisen, liiketoiminnan kehittämisen ja kasvun, itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrityksen perustamisen (Fayolle&Gailly 2008). Laajemmassa määritelmässä se sisältää myös mm. luovuuden, kehittymisen, itseluottamuksen, aloitteellisuuden ja oman toiminnan ohjaamisen. Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen yrittäjyyslinjausten 2017 mukaan yrittäjyyteen ja yrittäjämäisyyteen voi oppia, ne pitävät sisällään luovuuden, innovaatiokyvyn, riskienhallinnan ja vastuullisuuden, samoin kuin kyvyn suunnitella, asettaa tavoitteita ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi (OPM 2017).

Tutkimuksen aineisto kerättiin opetushenkilöstön koulutuksissa ja tapahtumissa eri puolilla Suomea huhti-kesäkuun aikana 2019. Osallistujia pyydettiin vastaamaan kysymyksiin: 1) Mitä sana yrittäjyyskasvatus tarkoittaa? ja 2) Mitkä ovat yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet? Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Aineisto luokiteltiin tekstien sisällön pohjalta, Grounded theory -menetelmässä tämä mahdollistaa teorian rakentamisen erityisestä näkökulmasta (Goulding 2002). Menetelmä valittiin, koska se sallii tutkittavan aineiston koodaamisen ilman ennakkotietoa tutkittavasta ilmiöstä (Glaser & Strauss 1967).

Alustavat tulokset osoittavat, että yrittäjyyskasvatus ja sen tavoitteet tarkoittavat eri asioita eri ihmisille. Termi tulisi määritellä, jotta koulutuksenjärjestäjillä olisi siitä yhtenevä näkemys.

Avainsanat:
yrittäjyyskasvatus, määritelmä, tavoitteet, laadullinen tutkimus

Kirjoittajat:
Leena Eskola, Oulun yliopisto
Jouni Hintikka, Oulun yliopisto
Kaija Arhio, Centria-amk
Kyllikki Taipale-Erävala, Oulun yliopisto
Riitta Forsten-Astikainen, Oulun yliopisto

Kolehmainen: Naisten yritykset kasvuun Uudellamaalla Oona-ESR-hankkeella

Tiedetään, että yrittäjänaisia on vähemmän kuin yrittäjämiehiä ja että naisten yritykset ovat harvemmin kasvuyrityksiä. Yrittäjänaisilla on lisäksi suurempi tarve hyvinvoinnin tuelle ja kehittämiselle kuin työssäkäyvillä naisilla keskimäärin. Toteuttamamme Oona – osaamista ja onnistumisen tukea yrittäjänaisille – hankkeen päämääränä oli, että yrittäjänaisten yritysten kasvu lisääntyy Uudellamaalla ja että sukupuolten välinen tasa-arvo yrittäjyydessä lisääntyy. Hankkeessa yrittäjänaiset saivat tukea yritystoiminnan kasvattamiseen johtamisosaamisesta, tuotteiden ja palvelujen uudistamisesta, digitaitojen kehittämisestä sekä vertaisryhmätoiminnasta. Hankkeen tuotoksena julkaistiin sukupuolten tasa-arvoa edistävä tuote ‘Yrittäjänaisen kasvukirja’. Hanke toteutettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä vuosina 2016 – 2019 ja kohdejoukoksi tavoiteltiin 90 mikro- ja pienyrittäjänaista.

Tässä esityksessä tavoitteemme on käsitellä miten Oona-hankkeeseen osallistuneiden yrittäjänaisten kasvuhalukkuus ja kasvuun liittyvät ajatukset ovat kehittyneet hankkeen aikana.

Tutkimusmenetelmänä on case -tutkimus, missä hyödynnetään sekä laadullisia, että määrällisiä aineistonanalyysimenetelmiä. Aineistona käytetään kyselyjä kasvuhalukkuudesta, kasvun keinoista ja esteistä, työpajapalautteita, yrittäjien tuottamia kasvun määritelmiä sekä kouluttajien kokemuksia.

Alustavina tuloksina voimme todeta, että yrittäjänaisten kasvuajatusten käsittely ja tukeminen on ollut toivottua ja onnistunutta. Yrittäjänaiset murtavat myyttiä naisten alhaisista kasvuhaluista. Kasvun ymmärrys on monipuolisempaa kuin ekonometriset mittarit (liikevaihto, hlömäärä) antavat ymmärtää.

Oona-hankkeen osaamista lisäävät koulutukset ja työpajat sekä verkostoituminen ovat luoneet mahdollisuuksia kasvulle. Vertaisoppiminen yrittäjien keskuudessa oli onnistunut lähestymistapa. Naisten yritysten kehittämishankkeille on kysyntää. Oona-hanke houkutteli osallistumaan erityisesti keski-ikäisiä, korkeasti koulutettuja itsensä työllistäjiä. Jatkossa nuoriin yrittäjänaisiin tai työnantajayrittäjiin kohdistetut selvitykset olisivat mielenkiintoisia.

Avainsanat:
kasvu, sukupuoli, yrittäjänainen, osaamisen kehittäminen, vertaisoppiminen

Kirjoittaja:
Sirkka-Liisa Kolehmainen, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Hämäläinen, Ruskovaara & Pihkala: Principals Managing Entrepreneurship Education In Schools

Earlier research has shown, that principals are active operators in developing entrepreneurship education (Eyal and Inbar, 2003; Birdhistle et al., 2007; Ruskovaara et al., 2016; Hämäläinen et al., 2018a; 2018b). As the implementation of entrepreneurship education is not only a matter of quantity, but is very much affected by how it is supported through resources, time, expert assistance, connections to the world outside schools, the principals’ involvement in the implementation of entrepreneurship education in schools is of vital importance. However, we still lack comprehensive understanding of the ways entrepreneurship education is managed in schools.

This study is about how principals are managing entrepreneurship education in schools and additionally, what kind of elements supports the implemention of entrepreneurship education at schools. The research questions of this study are: How principals manage entrepreneurship education in schools?

The empirical analysis in the study follows a quantitative methodology. The data consists of Finnish principals of general education and has derived from the Measurement Tool for Entrepreneurship Education (MTEE) (Ruskovaara et al., 2015).

The study results suggest that schools’ entrepreneurship practices are affected by the principals’ entrepreneurship education development work. This, on the other hand, is strongly affected by the enterprise-related training afforded to teachers and principals, which seems to be a very effective way when promoting the utilization of external stakeholders. In addition, the best way to develop entrepreneurial school, is to leave the creativity and ideation practices implemented by teachers in their teaching, while principals can focus on developing the entrepreneurial culture through managerial activities.

Keywords:
Entrepreneurship education, school, principal, school management

Authors:
Minna Hämäläinen, LUT University
Elena Ruskovaara, LUT University
Timo Pihkala, LUT University

Salmijärvi: MindBusiness – Yrittäjäasennetta ja -mieltä oppimassa korkeakoulutuksessa

Esityksessä kuvataan Mindbusiness-hankkeessa toteutettua yrittäjyyden alkuvaiheen opintokokonaisuutta sekä prosessia, jossa kehitettiin yrittäjyyteen kannustavaa toimintakulttuuria Oulun yliopistossa ja Oulun ammattikorkeakoulussa vuosina 2017 – 2019. Hankkeen keskiössä oli uuden toimintamallin luominen korkeakoulusektorin yrittäjyyskasvatukseen yhteistyössä korkeakoulujen, alueen yrittäjien ja sidosryhmien kanssa.

Mindbusiness-hankkeessa suunniteltiin ja pilotoitiin 15 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus, jonka sisällöt kohdentuivat yrittäjyyspolun alkuvaiheen kompetensseihin: opiskelijoiden yrittäjämyönteisyyden herättämiseen, oman yrittäjyyspotentiaalin tunnistamiseen sekä omien yrittäjävalmiuksien ja -verkostojen kehittämiseen. Opintojakso oli suunnattu sekä Oulun yliopiston että Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Ryhmät olivat siten hyvin monitieteisiä. Opintojaksoilla opiskelu perustui yhteisölliseen tiedon rakentamiseen ja yhteistyöhön paikallisten mikroyrittäjien kanssa. Opintokokonaisuus koostui kolmesta 5 opintopisteen opintojaksosta, joiden teemat olivat 1) oman osaamisen ja pystyvyyden tunnistaminen yrittäjäidentiteetin sytyttämiseksi, 2) yrittäjämotivaation vahvistaminen verkostoja luomalla, ja 3) osaamisen tuotteistaminen yhteisöllisellä ja tavoiteorientoituneella työskentelyllä. Tavoitteena oli, että opiskelija osaa opintokokonaisuuden jälkeen arvioida omaa potentiaaliaan yrittäjänä.

Esityksessä kerrotaan kokemuksia Mindbusiness-opintojaksojen toteutustavoista ja tuloksista sekä opiskelijapalautteista. Esityksessä raportoidaan myös opiskelijoiden reflektioiden pohjalta toteutetun tutkimuksen alustavista tuloksista. Reflektioiden mukaan käsitykset yrittäjyydestä ovat opintojakson aikana monipuolistuneet ja muuttuneet positiivisemmiksi. Kokemusten ja tutkimustulosten lisäksi esityksessä kuvataan myös korkeakoulujen yrittäjämäisen toimintakulttuuriin vaikuttamistyötä sekä korkeakoulujen välisen yhteistyön kokemuksia.

Avainsanat:
yrittäjyyskasvatus, korkeakoulutus, korkeakoulujen välinen yhteistyö, metakompetenssit, yhteisopettajuus, yhteisöllinen oppiminen

Kirjoittaja:
Tiina Salmijärvi, Oulun yliopisto

Joensuu-Salo, VIljamaa & Varamäki: Motivaation merkitys yrittäjyysaikomusten kehittymisessä

Yrittäjyysaikomukset ovat yksi tutkituimpia aiheita yrittäjyystutkimuksessa ja suurin osa tutkimuksista perustuu Ajzenin (1991) suunnitellun käyttäytymisen teoriaan. Vaikka yrittäjyysaikomuksia onkin tutkittu jo useista eri näkökulmista (ks. Fayolle & Liñán, 2014), motivaation merkitys on jäänyt vähälle huomiolle. Carsrud ja Brännback (2011) huomauttavat, että tavoitteet ja motiivit ovat tärkeitä minkä tahansa inhimillisen käyttäytymisen ymmärtämisessä ja todennäköisesti yhteys aikomusten, motivaation ja käyttäytymisen välillä löytyy. He kävivät artikkelissaan läpi motivaatioteorioiden merkitystä ja ehdottavat, että moniulotteisen Achin (multidimensional Achievement Motivation) vaikutusta yrittäjyysaikomuksiin olisi selvitettävä, koska siihen liittyvillä ulottuvuuksilla on ajatuksellisesti selkeä kytkentä yrittäjyyteen. Tämän artikkelin tarkoituksena on vastata tähän ehdotukseen.

Ach:lla tarkoitetaan Atkinsonin (1957, 1964) kehittämää motivaatioteoriaa. Sen pohjalta Helmreich ja Spence (1978) kehittivät ns. moniuloitteisen Achin, joka sisältää kolme ulottuvuutta: työulottuvuuden, hallinnan ulottuvuuden sekä keskinäisen kilpailun ulottuvuuden. Tämän artikkelin tavoitteena on selvittää moniulotteisen Achin vaikutusta opiskelijoiden yrittäjyysaikomuksiin. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: 1) Onko hallinnan ulottuvuus yhteydessä yrittäjyysaikomuksiin?, 2) Onko työulottuvuus yhteydessä yrittäjyysaikomuksiin? ja 3) Onko keskinäisen kilpailun ulottuvuus yhteydessä yrittäjyysaikomuksiin? Tässä tutkimuksessa kontrollimuuttujina käytetään sukupuolta ja roolimalleja. Ne on valittu kontrollimuuttujiksi siksi, että aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet niiden selvän vaikutuksen yrittäjyysaikomuksiin (esim. Wilson ym., 2009; Joensuu ym., 2013; Engle ym., 2010).

Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty Seinäjoen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijoilta syksyllä 2018. Aineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 555 ensimmäisen vuoden opiskelijaa, joista 51 % oli miehiä ja 68 %:lla oli yrittäjyyteen liittyvä roolimalli lähipiirissä. Vastanneiden keski-ikä oli 23 ja he edustivat eri koulutusaloja (kulttuuri, luonnonvara, ravitsemus, sosiaali- ja terveys, tekniikka, liiketalous). Moniulotteista Achia mitattiin Helmreichin ja Spencen (1978) kehittämän kysymyspatteriston avulla, jota muokattiin kontekstiin soveltuvaksi. Mittarissa hyödynnettiin Likertin 7-portaista asteikkoa. Yrittäjyysaikomuksia mitattiin Varamäen ym. (2015) kehittämän mittariston avulla, jonka pohjalla on Ajzenin (1991) suunnitellun käyttäytymisen teoria sekä Kolvereiden (1996) sekä Tkacheyn ja Kolvereidin (1999) kehitystyö. Cronbachin alpha yrittäjyysaikomusten osalta oli 0.89, työulottuvuuden osalta 0.72, keskinäisen kilpailun osalta 0.80 ja hallinnan ulottuvuuden osalta 0.61. Reliabiliteetit olivat kaikkien osalta vähintään hyväksyttävällä tasolla Nunnallyn (1978) suositusten mukaan. Analyysissä hyödynnettiin lineaarista regressioanalyysiä.

Tulokset osoittavat, että sekä keskinäisen kilpailun ulottuvuus (β=.24***) että hallinnan ulottuvuus (β=.11*) ovat positiivisesti yhteydessä yrittäjyysaikomuksiin. Työulottuvuudella ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä yrittäjyysaikomuksiin. Sukupuoli (mies) ja yrittäjyyden roolimallit selittävät molemmat yrittäjyysaikomuksia tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Koko malli selittää 23 prosenttia yrittäjyysaikomusten vaihtelusta. Tutkimus vahvistaa sen, että motivaatiolla on suuri merkitys yrittäjyysaikomusten muodostumisessa. Erityisen kiinnostavaa on se, miksi juuri keskinäiseen kilpailuun liittyvät motivaatiotekijät selittävät yrittäjyysaikomuksia. Tämä tarkoittaa siis sitä, että korkeammat yrittäjyysaikomukset omaavat opiskelijat ovat pääsääntöisesti kilpailuhenkisempiä. Kuitenkaan työulottuvuus ei tyydytyksen saaminen hyvän työn tekemisestä ei ollut yhteydessä yrittäjyysaikomuksiin. Tutkimus osoittaa, että muutkin tekijät kuin suunnitellun käyttäytymisen teoriaan pohjautuvat tekijät (lähipiirin tuki, asenteet ja pystyvyysuskomus) selittävät yrittäjyysaikomuksia. Yrittäjyyskasvatuksessa olisikin ymmärrettävä laajasti se, millä lailla erilaisia opiskelijoita voidaan kannustaa yrittäjyyteen. Tällöin motivaatioteorioilla on merkitystä. Jatkossa olisi mielenkiintoista myös selvittää, miten moniulotteisen Achin eri ulottuvuudet suhtautuvat Ajzenin (1991) mallin muihin tekijöihin kuten asenteisiin, lähipiirin tukeen sekä pystyvyysuskomukseen.

Kirjoittajat:
Sanna Joensuu-Salo, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Anmari Viljamaa, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Elina Varamäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Rytkönen: Työpaja: Pikkuyrittäjät: kokemuksellista oppimista alakouluihin

Pikkuyrittäjät on alakoulujen 4.-6. luokkalaisille suunnattu laaja-alainen opinto-ohjelma, jossa oppilaat perustavat oman pikkuyrityksensä. Ohjelma on 18 tunnin maksuton kokonaisuus, joka koostuu 9 teemasta. Pikkuyrittäjät-ohjelma on valmis oppimateriaalipaketti kouluille yrittäjyys- ja työelämätaitojen toteuttamiseen. Ohjelma on osa voittoa tavoittelemattoman Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa.

Ohjelman teemoissa tutustutaan omiin vahvuuksiin, ideoidaan yhdessä, kehitetään omalla yritykselle nimi ja ilme, harjoitellaan asiakaspalvelua ja myyntiä sekä loppuhuipennuksessa myydään tuotteita tai palveluita oikeille asiakkaille.

Pikkuyrittäjät-ohjelma tavoittaa lukuvuosittain 11 000 oppilasta ympäri Suomea. Koko aikana ohjelmassa on ollut yhteensä mukana jo 35 000 lasta ja yli 400 koulua. Pikkuyrittäjät on palkittu kaksi kertaa Euroopan parhaaksi yrittäjyyskasvatuksen ohjelmaksi (GBA 2016 ja 2018).

Opettajille suunnatuissa palautekyselyissä opettajien ajatukset ohjelmasta ovat olleet positiivisia. 88% ohjelmaa käyttäneistä opettajista ajattelee ohjelman tukevan uutta opetussuunnitelmaa ja sama määrä kokee ohjelman laaja-alaisena oppimiskokonaisuutena. 90% opettajista kokee oppilaidensa ymmärryksen yhteiskunnasta parantuneen. Myös tiimityöskentely- ja taloustaitojen on koettu kehittyvän huomattavasti.

Pikkuyrittäjät-ohjelma tukee OPS2016 tavoitteiden toteutumista laaja-alaisesti. Lapset oppivat ohjelman kautta työelämästä ja yrittäjyydestä, heidän vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitonsa kehittyvät sekä itsensä huolehtimisen ja arjen taidot kehittyvät vastuun ottamisen myötä. Pikkuyrittäjissä lapsi on oppimisen keskiössä ja ohjelmassa pystytäänkin ottamaan hyvin huomioon myös yksilöllisen oppimisen tarpeet. Jokainen voi edetä ohjelmassa omien vahvuuksiensa, kiinnostuksiensa ja tasonsa mukaisesti. Hyödyntämällä syksyllä 2018 julkaistua Pikkuyrittäjät-mobiilipeliä, yhdistää ohjelma oivallisesti perinteistä luokkatyöskentelyä ja digitaalisia mahdollisuuksia.

Pikkuyrittäjien kautta autamme lapsia löytämään omia vahvuuksiaan ja oppimaan uutta. Ohjelma kehittää pitkäjänteisesti yrittäjyyttä ja yrittäjähenkisyyttä hauskalla ja kannustavalla tavalla. Lapset saavat uusia elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia ohjelman kautta. Pikkuyrittäjät-ohjelma toimii luontevasti osana opetusta, joko yhdistäen eri oppiaineita tai valinnaisaineena.

Pikkuyrittäjät-työpajassa opettajat pääsevät tutustumaan mukaansatempaavaan ohjelmaan sekä saavat uusia ideoita ja vinkkejä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen osana opetustaan.

Kirjoittaja:

Tomi Rytkönen, Nuori Yrittäjyys ry.

Lindström ym.: Elinikäinen oppiminen ja yrittäjyys: Havaintoja Entrefox: +55 Entrepreneurs and Working Life -hankkeen alkutaipaleelta

Esitys kuvaa keväällä 2019 alkaneen Turun amk:n, Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston kehittämishanketta Entrefox: +55 Entrepreneurs and Working Life, hankkeen tavoitteita sekä toimenpiteitä, joilla aiomme saavuttaa ne. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama ja sen rahoittavana viranomaisena ovat Hämeen ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. Hankkeen toiminta tapahtuu Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä 55-74 -vuotiaiden yrittäjien määrä nousi Suomessa 60 000 noin 100 000:een ja määrä on jatkanut kasvuaan myös 2010-luvulla. Tällä hetkellä Suomessa toimii 113 000 55-74-vuotiasta yrittäjää. Yli 55-vuotiaiden yrittäjien tukemiseen erityisesti elinikäinen oppimisen näkökulmasta on tarvetta, sillä heillä on mittavaa kokemusta ja laajat verkostot, jotka uhkaavat jäädä yhteiskunnan näkökulmasta hyödyntämättä, jos heidän taitojaan ei tueta ja vahvisteta.

Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on edistää +55-vuotiaiden yrittäjien hyvinvointia ja terveyttä. Toiseksi hanke vahvistaa yli 55-vuotiaiden yrittäjyyden edellyttämää osaamista ja kokeilukulttuuria. Kolmantena tavoitteena on tuottaa ja koota työkaluja digitaaliselle alustalle, joiden avulla kohderyhmä voi tunnistaa, arvioida ja kehittää yrittäjyyden voimavarojaan. Neljäntenä tavoitteena on tiivistää kansainvälistä yhteistyötä elinikäisen oppimisen ja aktiivisen ikääntymisen kysymyksissä.

Työpaketeissa korostuvat eri aihealueet: Työterveyslaitos järjestää valmennus- ja vertaisryhmiä, joiden aikana yrittäjät tunnistavat, arvioivat ja kehittävät omaa osaamistaan. Turun AMK keskittyy ikääntyvän yrittäjän terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä digitalisaatioon ja tietotyön prosesseihin elinikäisessä oppimisessa. Helsingin yliopiston osuudessa keskiössä on ulkomaalaistaustaisten yrittäjyys.

Hankkeessa keräämme aineistoa laadullisin haastattelujen, kyselyjen, digitaalisten mittarien ja etnografisen havainnoinnin kautta yli 55-vuotiaiden yrittäjien keskuudessa. Esityksessä kerromme alustavia tuloksia haastattelu- ja kyselyaineistoon nojautuen, joka on kerätty ensimmäisessä yrittäjien valmennus- ja vertaisryhmässä syksyllä 2019.

Avainsanat:
yrittäjyys, elinikäinen oppiminen, aktiivinen ikääntyminen

Kirjoittajat:
Sara Lindström, Työterveyslaitos
Reetta Raitoharju, Turun ammattikorkeakoulu
Tytti Steel, Helsingin yliopisto

Hietanen & al: Educators – May the FOrSE be with us! Developing a Framework for Organizing Studies Entrepreneurially

We are interested in facilitating working entrepreneurially in any subject and at all levels in the school system. Although entrepreneurship in the broad sense has been on the table ever since the OECD report in 1989 and many national curricula nowadays include aspects of entrepreneurship, it is still not common in the public-school system or at universities. We therefore care about questions related to how one can work practically with entrepreneurship in the broad sense.

We will first present the foundation of the framework, including main content and why we see it as important for educators in any subject. Then we outline 2-3 areas where we will focus the workshop – for instance “What are the key elements of an entrepreneurial task (i.e. a task that develops entrepreneurial competences at the same time as it develops subject knowledge/competences) in a university course?” and “What does it mean to lead university courses in an entrepreneurial manner?” Then we will invite the participants to contribute to these by working in small groups around one question at the time and note (on white boards or flip charts) comments and ideas that then are presented to the whole group.

Expected outcomes

We expect that the exchange during the workshop will lead to that we get additional examples and insights into the areas we choose to focus on. The participants can test these ideas in their own teaching and also sign up to become involved in the FOrSE community for future exchanges.

Details of any related research

We follow Sarasvathy and Venkataraman (2011) proposing that entrepreneurship is a method for unleashing the potential of human nature. Thus, it is valuable to apply to any subject. A central goal in working entrepreneurially is to develop action-oriented competencies (such as courage, initiative and tolerance for ambiguity) that support the process of learning the subject matter (Palmér & Johansson, 2018).

Takeaways for teaching practice

We believe the overall framework can be a potent tool for educators in any subject and in interdisciplinary collaboration at any level to develop their teaching in an entrepreneurial tangent. From the suggested workshop and similar workshops with participants from other contexts in the education system, we hope to exchange ideas and concrete tips on how to conduct education in an entrepreneurial fashion.

Authors:
Lenita Hietanen, University of Lapland
Mats Westerberg, Lulea University of Technology
Karine Oganisjana, Riga University of Technology

Rautamäki: Conceptual Approach Entrepreneurial Resourcefulness

Literature suggests that entrepreneurs are entrepreneurially resourceful. Entrepreneurial resourcefulness is a dynamic concept, which will develop during the time and process. It also includes many sectors of the entrepreneurial behavior. Resourcefulness is also a key capability recognized by many scholars when they are asked to describe entrepreneurs.

In this paper, the concept of entrepreneurial resourcefulness, will be discussed and reviewed. This paper will also be the first part of a research project. Phenomenon of this research project is the entrepreneurial resourcefulness of the students in the higher education context. The research project tends to fill an important gap in the literature in relation to entrepreneurship and students in higher education to deepen the understanding of the entrepreneurial resourcefulness as a part of the entrepreneurial growing process.

This first paper of the project is aiming to create a conceptual base for the further empirical phases of the research project. The implications of the findings of the research project will contribute to both theory and practice as well as give light to the question is resourcefulness something that can be strengthened and fostered in entrepreneurship education

Keywords:
entrepreneurial resourcefulness, entrepreneurship, entrepreneurial behavior, professional growth

Author:
Hannele Rautamäki, LUT University

Teema 4. Yrittäjyyteen kasvamisen erilaiset kontekstit Theme 4. Growth into entrepreneurship in different contexts

Alanne: Development of a learning platform to support entrepreneurship education

We will present our digital development project of Junior Achievement’s Company Program (CP). In the project we created a new learning platform and supporting material for both students and teachers.

The Program

The CP has been in use in Finland since 1995. In the program students set up alone or in teams a JA company, which operates with real money. It is one of the most recognized entrepreneurship education programs in Finland with yearly participant number being over 4000 students who set up more than 1500 JA companies.

The Problem

Based on our surveys with teachers on different school levels, the biggest challenge for them in implementing entrepreneurship education in their teaching has been that they believe that they do not themselves have the competence to teach entrepreneurship and business development.

Project Goals

Our two main goals for the project were to build a digital learning platform to support students’ learning in the program and create material that can be scaled into three different school levels: elementary school, upper secondary school/vocational education and higher education.

Implementation

Our project began in January 2019 and was finalized in August with the following steps:

Choosing the service provider for platform (Jan)
Developing the framework and concepts for learning modules (Jan-Feb)
Content creation (Apr-Jun)
Translations (Jul)
Publishing of the platform and first users (Aug)

Results

During the project we created a new learning platform specially designed to help teachers with theory parts of entrepreneurship education. Students individually go through the theoretical material (22 modules) that supports the activities that the JA company does. This way we have managed to combine theory and learning by doing.

Another result of the project was new teaching material for the program that is available in Finnish, English & Swedish. Material combines innovation pedagogy with ready-made lesson scripts and PowerPoint -presentations that support the material found on the learning platform.

The actual results of the project we will see during autumn 2019, when schools and teachers start to use the platform and material. We believe that this will increase the capabilities and interest of young people in entrepreneurship and we will see a bigger impact from the program in the future.

Keywords:
entrepreneurship education, learning by doing, project learning, working life skills, entrepreneurship, digital learning, learning environment

Author:
Eemeli Alanne, Nuori Yrittäjyys ry.

Asteljoki & Lönnroth: Lukion ja ammattikorkeakoulun yhteistyö innostaa yrittämään

Esityksen tarkoituksena on kuvata Raision lukion ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyötä yrittäjyysopinnoissa. Tämä yrittäjyysyhteistyö kuuluun EU -rahoitteeseen Lukion yhteistyökumppanit hankkeeseen, jossa kehitetään työelämälähtöisiä lukiokursseja. Hanke on linjassa Opetusministeriön tulevaisuuden suunnitelmien kanssa, jossa tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä ja nopeuttaa työelämään siirtymistä.

Lukion ja AMK:n opettajat aloittivat yhteistyön tarjoamalla lukiolaisille Yrittäjyyden perusteet verkko-opintojakson. Kurssin aihealueita olivat sisäinen yrittäjyys, yritystoimintaan tutustuminen, liikeidean ideointi, suunnittelu ja esittely. Opintojaksolla tehtiin lyhyitä videoita, sähköisiä käsitekarttoja ja yrittäjähaastatteluita, osallistuttiin yrittäjyystapahtumiin, tutustuttiin yrittäjien tarinoihin, pidettiin blogia ja hissipuheita sekä tehtiin yritysideasta pienimuotoisia liiketoimintasuunnitelmia. Tiimeissä kehitettiin yritysideoita, joissa osassa oli jo mukana oikeaa yritystoimintaa.

Yhteistyötä on tehty myös lukion Harrastepäivillä, jossa lukiolaiset esittelivät toisilleen omia harrastuksiaan ja mukana oli myös yritystä. Näin lukiolaiset saivat omakohtaista kokemusta päivien järjestämiseen ja yritysyhteistyöhön.

Lukiolaiset saivat toiminnasta AMK-tasoisia opintopisteitä, joita he voivat hyödyntää AMK:n jatko-opinnoissa. Yhteistyö lukion, AMK:n ja yrittäjien välillä toimi hienosti ja toimintaa on tarkoitus jatkaa. Yhteisopettajuus lukion ja AMK:n opettajan välillä oli palkitsevaa. Palautteen mukaan kurssi oli monipuolinen ja ”kurssi avaa uuden oven jatko-opiskeluille”. Oli upeaa todeta, miten hyvin nuoret suorittivat ensimmäisen lukiovuotensa ohessa myös vaativampia korkeakouluopintoja.

Avainsanat:
yrittäjyys, lukio-opinnot, korkeakouluopinnot

Kirjoittajat:
Sari Asteljoki, Turun ammattikorkeakoulu
Janina Lönnroth, Raision lukio

Järvinen: Expected entrepreneurship education outcomes of an entrepreneurship society: Case Xes Helsinki

This paper aims to provide an explorative single case study of Xes Helsinki, a student-led entrepreneurship society located at Haaga-Helia University of Applied Sciences in Helsinki, Finland. The study has two goals: Firstly, to describe the five types of event concepts of Xes Helsinki, and secondly, to analyse the event concepts to identify their expected outcomes based on the reviewed entrepreneurship education literature.

Keywords:
Entrepreneurship society, entrepreneurship, entrepreneurship education, pedagogic model

Author:
Mikko Järvinen, Haaga-Helia University of Applied Sciences

Holttinen, Koponen & Pöllänen: Startup Booster Savonlinna kiihdyttää liikeideat kasvuun

Xamk Pienyrityskeskuksen Roihu-hankkeen Startup Booster Savonlinna –valmennusten tavoitteena on edistää kaupungin startup kulttuuria ja tarjota kansainväliseen liiketoimintaan tähtäävä mentorointiohjelma. Startup yrityksen tukiprosesseja, jotka tarjoavat valmennusta ja verkostoja kutsutaan kiihdytysohjelmiksi. Ohjelmien tavoitteena on saada aikaan nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä ja synnyttää menestyviä yrityksiä, jotka luovat elinvoimaa ja työpaikkoja.

Leania ja mentorointia

Ohjelmissa startupit saavat toimintaansa nopeutta, verkostoitumismahdollisuuksia, mentorointia, liiketoimintakoulutusta, rahoitusta sekä vertaistukea. Startup yrittäjän tukitarpeisiin vastaaminen ja kasvuun ja kansainvälistymiseen siivittäminen ovat Startup Booster Savonlinnan keskiössä. 8 viikkoisiin kiihdytysohjelmiin on koottu startup-kehittämisen asiantuntijoita ympäri Suomen. Osallistujat oppivat Lean startup -kehittämistä, saavat sparrausta ja mentorointia sekä harjoittelevat pitchaamista. Valmentajien verkostot ovat osallistujien käytössä ja valmennuksen paras yritysidea lähetetään kansainväliseen yrittäjyys- ja verkostoitumistapahtumaan, Entrepreneur World Cupiin Riadiin.

Onnistunut valmennus pysyväksi prosessiksi

Valmennus tavoitti hyvin opiskelijoita ja onnistui tarjoamaan erityisesti mentorointia, verkostoitumista sekä vertaistukea. Intensiivinen ja interaktiivinen ohjelma auttoi etenemään suunnitelmallisesti tavoitteita kohti ja liikeideoiden sparrailu valmentajan johdolla ja ryhmän kesken loivat oivalluksia ja innostusta. Valmennus loi ympärilleen paikallista yhteistyötä sekä verkostoja ympäri Suomen ja syntynyt yhteisö on jalostettavissa pysyväksi prosessiksi. Roihu järjestää Savonlinnassa vielä kaksi valmennusta, joiden aikana syvennetään yhteistyötä ja tukiprosessia. Valmennusten tavoitteena on yhteensä 30 osallistujaa ja 10 kansainvälistyvää startupia.

Avainsanat:
startup kehittäminen, kiihdytysohjelma, kansainvälistyminen

Kirjoittajat:
Holttinen Tapu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Pienyrityskeskus
Pöllänen Elina, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Pienyrityskeskus
Koponen Johanna, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Pienyrityskeskus

Hintikka: Nuorten yrittäjyysintentiot ja yrittäjyyteen kasvaminen. Case Yrittäjyyslinja

Nuorten yrittäjyysintentioiden sekä yrittäjyys- ja työelämätaitojen parhaita arvioijia ovat nuoret itse. Case Yrittäjyyslinja -tutkimuksen kohteena ovat nuorten yrittäjyysintentiot, yrittäjämäiset ominaisuudet ja niiden kehittymiseen vaikuttaneet tekijät. Erityisesti tarkastellaan vuoden kestävän yrittäjyyslinjan vaikutusta yrittäjyysintentioihin.

Tutkimuksen konteksti on vuoden kestävä yrittäjyyslinja sisäoppilaitoksessa (Reisjärven opisto) peruskoulunsa päättäneille. Tutkimuksen kautta löytyviä hyviä käytänteitä sekä yrittäjyyskasvatuksen malleja voidaan soveltuvilta osin hyödyntää myös muissa toisen asteen yrittäjyyskasvatuksen opinnoissa.

Tutkimuksen kohderyhmään kuuluu 43 toisen asteen oppilaitoksen yrittäjyyslinjalle pyrkivää nuorta henkilöä. Yrittäjyysintentioiden lähtötasoa kartoitettiin hakijoille suunnatulla sähköisellä Webropol-kyselyllä.

Sähköisen kyselyn lisäksi pääsykokeisiin osallistuneet nuoret (N=43) haastateltiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatteluissa tarkasteltiin nuorten yrittäjyysintentioihin sekä yrittäjämäisiin piirteisiin liittyviä näkemyksiä sekä nuorten omaa kokemusta intentioiden muovautumiseen vaikuttaneista tekijöistä.

Alustavien tulosten perusteella kohderyhmänä olleiden nuorten yrittäjyysintentioiden sekä yrittäjämäisten piirteiden lähtötaso näyttäisi olevan korkea. Näiden kehittymiseen vaikuttaneista tekijöistä nuoret nostivat esille erityisesti lapsuuden kodin kannustavan ilmapiirin sekä perusopetuksen yrittäjyyskasvatuksen.

Pääsykokeisiin osallistuneen 43 nuoren joukosta yrittäjyyslinjalle valitaan 16 opiskelijaa. Lähtökartoituksen lisäksi aineistoa kerätään yrittäjyyslinjan suorittamisen aikana sekä sen päätteeksi. Tarkoituksena on selvittää yrittäjyyslinjalla toteutettavan yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuutta opiskelijoiden yrittäjyysintentioihin sekä yrittäjämäisiin piirteisiin.

Yrittäjyyslinjalle valittujen nuorten lisäksi sähköinen kysely toistetaan myös niiden pääsykokeisiin osallistuneiden nuorten keskuudessa, jota eivät tulleet linjalle valituiksi. Nämä nuoret muodostavat yrittäjyyslinjan opiskelijoiden verrokkiryhmän.

Kirjoittaja:
Jouni Hintikka, Oulun yliopisto

Kurki: Case: Vantaan Instagram-sarja toi yrittäjyyden mahdollisuudet uudella tavalla esiin

Tausta

Vantaan kaupunki uskoo, että yrittäjyys voi olla nuorille hyvä tapa kokeilla omia vahvuuksiaan. Vantaalla oli aiemmin toteutettu monenlaisia nuorten yrittäjyystapahtumia sekä -kursseja muun muassa kirjastoissa sekä nuorisotaloilla. Lisäksi yrittäjyyskasvatusta järjestetään perusasteella ja toisella astella osana opetussuunnitelmaa.

Haaste

Tapahtumia järjestettäessä huomattiin, että nuoria oli ajoittain vaikeaa houkutella mukaan tai saada innostumaan yrittäjyydestä. Tapahtumiin osallistuneet olivat jo valmiiksi saaneet innostuksen yrittäjyyteen muuta kautta. Kaupunki tahtoi tavoittaa myös nuoret, jotka eivät aiemmin olleet nähneet yrittäjyyttä vaihtoehtona itselleen.

Ratkaisu

Yrittäjyydestä päätettiin luoda kiinnostavan, kohderyhmää puhuttelevan mediasisältö. Tavoitteena oli saada nuori katsoja pohtimaan omia vahvuuksiaan ja rohkaista hakemaan lisätietoa yrittäjyydestä.

Esityskanavan tuli olla 14-20-vuotiaille nuorille tuttu ja heillä jo valmiiksi aktiivisessa käytössä. Tästä syystä julkaisukanavaksi valittiin Instagram Stories. Sisällön keskeiseksi kerronmuodoksi valittiin chatfiction eli tekstaridraama. Lopullisessa toteutuksessa yhdisteltiin perinteistä videokuvaa puhelimenruudulla tapahtuvaan viestikeskusteluun.

Tartu hetkeen -sarjan käsikirjoituksesta vastasivat yhdessä Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut sekä nuorisopalvelut. Sarjan näyttelijöinä nähtiin Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulun oppilaita. Videosarjan tuotanto rahoitettiin osana 6Aika Avoimet Innovaatioalustat -hanketta.

Vastaanotto

Tartu hetkeen -sarjan kolme jaksoa esitettiin @nuorten_vantaa -tilillä lokakuussa 2018. Katsojia aktivoitiin lisäksi erilaisten kyselyiden ja arvontojen kautta. Vastaanotto oli innostunutta niin kohderyhmän kuin sidosryhmien parissa. Itse sarjaa katsottiin jopa kuusikertaa enemmän kuin tilin Instagram -tarinoita yleensä. Myös tilin seuraajamäärä kasvoi. Jaksot lisättiin Vantaa-kanavan Youtubeen. Sarjaa on myös tarjottu muutamaan vantaalaiseen lukioon opetusmateriaalin tueksi.

Tartu hetkeen -sarjan jaksot löydät YouTubesta, tämän linkin takaa.

Avainsanat:
Instagran, omat vahvuudet, videosarja

Kirjoittaja:
Saila Kurki, Vantaan kaupunki

Tunkkari-Eskelinen ym.: Ylhäältä vai ruohonjuuritasolta? Amk-yrittäjyysstrategian ja opettajan vaikutus yrittäjyyden opetusmenetelmiin

Monissa ammattikorkeakouluissa kiinnitetään huomiota yrittäjyyden edistämiseen, mutta tietoa yrittäjyysstrategioiden vaikutuksesta käytettyihin yrittäjyyden opetusmenetelmiin ei kuitenkaan ole. Toisaalta opettajat lopulta määrittävät käytetyt opetusmenetelmät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä yhteys ammattikorkeakoulun yrittäjyysstrategialla on

a) yrittäjyydessä käytettäviin opetusmenetelmiin
b) opettajien asenteeseen yrittäjyyttä kohtaan sekä opettajien omaan käsitykseen omasta itsestään yrittäjyyden edistäjänä ja lisäksi
c) mikä yhteys on opettajan asenteella yrittäjyyttä kohtaan sekä opettajan omalla käsityksellä itsestään yrittäjyyden edistäjänä on käytettyihin yrittäjyyden opetusmenetelmiin.

Tutkimuksen aineisto on kerätty Opettajan yrittäjyysmittaristo -itsearviointityökalulla, jonka avulla opettaja voi kehittää toimintaansa yrittäjyyden edistäjänä. Tässä artikkelissa analysoimme polkuanalyysin avulla 21 kysymystä, joilla on mitattu ammattikorkeakoulun yrittäjyysstrategiaa, yrittäjyydessä käytettyjä opetusmenetelmiä, opettajan asennetta yrittäjyyden opettamista kohtaan sekä opettajan käsitystä omasta itsestään yrittäjyyden edistäjänä. Aineistossa on 871 vastaajaa yhteensä 21:stä ammattikorkeakoulusta.

Tulokset osoittavat, että ammattikorkeakoulun yrittäjyysstrategialla on epäsuora yhteys yrittäjyydessä käytettyihin opetusmenetelmiin. Tämä vaikutus välittyy opettajan asenteen sekä opettajan oman käsityksen itsestä yrittäjyyden edistäjänä kautta. Toisin sanoen ammattikorkeakoulun yrittäjyysstrategialla on väliä. Se vaikuttaa merkitsevästi opettajan asenteeseen yrittäjyyden opettamista kohtaan ja sen lisäksi myös siihen, millainen käsitys opettajalla on itsestään yrittäjyyden edistäjänä. Sekä asenteella että käsityksellä itsestä yrittäjyyden edistäjänä on erittäin merkitsevä vaikutus siihen, millaisia opetusmenetelmiä yrittäjyyden opettamisessa käytetään. Testattu polkumalli selittää 55 prosenttia yrittäjyydessä käytetyistä opetusmenetelmistä.

Kirjoittajat:

Minna Tunkkari-Eskelinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kati Peltonen, Lahden ammattikorkeakoulu
Katta Siltavirta, Oulun ammattikorkeakoulu
Sanna Joensuu-Salo, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Minna Hämäläinen, LUT-yliopisto
Elena Ruskovaara, LUT-yliopisto
Kaija Arhio, Centria ammattikorkeakoulu
Heikki Hannula, Hämeen ammattikorkeakoulu
Timo-Pekka Uotila, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Tuula Hämäläinen, Saimaan ammattikorkeakoulu

Ylikahri, Vehkaperä & Leppänen: Yrittäjänaiset ja opiskelijat palvelujen ja tuotteiden uudistajina

Työn tekemisen muodot ja yrittäjyys monimuotoistuvat. Mahdollisuudet toimia joustavasti palkkatyössä ja yrittäjänä ovat lisääntyneet. Työelämän nopea muuttuminen edellyttää sekä työntekijöiltä että yrittäjiltä kehittämis- ja uudistamisosaamista sekä toimeenpanokykyä. Opetuksen innostavuus ja laatu toteutuvat, kun yrittäjyysopinnot toteutetaan monimenetelmällisesti ja monialaisesti sekä silloin, kun ne sisältävät autenttisia yrittäjyyskokemuksia ja yritysyhteistyötä.

Teknologian kehittyminen, alusta- ja merkitystalous sekä kuluttajien valveutuneisuus, tuovat uusia haasteita ja mahdollisuuksia kannattavaan yritystoimintaan. Mikroyrittäjälle systemaattinen toiminnan kehittäminen on usein vaikeaa osaamisvajeen tai resurssien vuoksi. Vaikka korkeakoulun yrittäjyysopintoja on kehitetty paljon, on tutkintoja, joissa yrittäjyysopintoja ei ole lainkaan tai ne rajoittuvat vain muutaman opintopisteen verkko-opintoihin.

Oona-hankkeessa toteutettiin uusmaalaisten yrittäjänaisten kanssa palvelujen ja tuotteiden uudistamisen innovatiivinen kehittämisprosessi yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun monialaisen Minno®-innovaatioprojekteja suorittavan opiskelijaryhmän kanssa. Koulutusprosessi toteutettiin neljä kertaa vuosien 2017-2019 aikana yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa ja siihen osallistui 50 opiskelijaa ja 50 yrittäjää. Kahdeksan viikon pituinen koulutus sisälsi lähiopetusta ja verkko-opintoja sekä yrittäjän kehittämistehtävän yhteiskehittelyä. Toteutustapaa arvioitiin jokaisen lähitapaamisen yhteydessä ja lisäksi toteutettiin väli-ja loppuarviointi.

Sekä opiskelijat että yrittäjät pitivät koulutuskokonaisuutta onnistuneena. Opiskelijoiden näkökulmasta tavoitteet saavutettiin erittäin motivoivalla tavalla. Oli haastavaa, mutta myös innostavaa, ratkaista todellisia yrittäjien kehittämiskohteita yhdessä heidän kanssaan. Opiskelijat kokivat saaneensa valmiuksia oman yrityksen perustamiseen ja rohkeutta yrittäjäksi ryhtymiseen. Yrittäjät ottivat käyttöön uusia ratkaisuja ja työkaluja sekä loivat verkostoja yrityksen kehittämisen tueksi. Yhteistyö ja verkostoituminen muiden yrittäjien ja opiskelijoiden kanssa edistävät yrittäjien kokemaa työhyvinvointia ja yrityksen kasvua.

Kirjoittajat:
Kati Ylikahri, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Ulla Vehkaperä, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Anu Leppänen, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Koiranen: Työpaja: Yrittäjyyskasvatuksen katvealueet

Tarkoitus:

Tavoitteena on innostaa yrittäjyyskasvatuspäiville osallistuvat pohtimaan, missä suhteessa koulutuspolkujen eri asteilla on sisällöllisiä tai muita yrittäjyyskasvatuksen katvealueita. Katvealueilla tarkoitan niitä yrittäjyyskasvatuksen keskeisiä ja tärkeitä osa-alueita, joita nykyiset koulutuksen ja oppimisen käytännöt eivät kata tai käsittele riittävän hyvin. Jos keskustelu synnyttää aidon innostuksen pohtia asiaa pidemmälle, siihen voidaan osallistujien kesken luoda ”vapaaehtoisista” erityinen projektiryhmä ja tutkimushanke, joka on riittävän kattava eri kouluasteita ajatellen. Keskustelu voitaisiin käydä lyhyen pohjustuspuheenvuoron pohjalta. Sen olen tarvittaessa valmis ideoimaan ja alustamaan YKTT-päivillä sekä vetämään asiasta käytävän keskustelun.

Ongelmat lyhyesti:

Mikä on keskeisintä opittavan aineksen kannalta yrittäjyyteen kasvamisessa ?

Mitä yrittäjyyskasvatuksen kannalta keskeisiä teemoja jää em. sisällöistä liian vähälle huomiolle eri koulutusasteilla?

Miten pedagogisia käytäntöjä eri oppilaitoksissa olisi syytä muuttaa/kehittää, jotta keskeinen opittava aines ei jäisi liian vähälle huomiolle?

Metodit ja aineistot:

Tutkimus on vasta idea-asteella. Tiedonkeruu voisi perustua esimerkiksi temaattisille ryhmähaastatteluille. Haastateltavina voisivat olla esim. aihepiirin opettajat, alkuvaiheen yrittäjät, kokeneemmat yrittäjät sekä alan tutkijat. Laadullinen tutkimusote. Rajausta on syytä harkita yhdessä sekä aiheen laajuuden että tiedonkeruun osalta.

Tulokset:

Tavoitteena on tuottaa lisätietoa ja -ymmärrystä esitettyihin tutkimusongelmiin. Mitään valmiita tuloksia ei koostettuna ole eikä ehditä saadakaan tapaamiseen mennessä. Kyse on enemmänkin tutkimusidean testaamisesta kollegoiden kesken kuin valmiista analyysista.

Merkitys:

YKTT-osanottajat muodostavat suomalaisen yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksen eliittijoukon. Siksi meillä on yhteiskunnallinen velvollisuus nostaa esiin niitä puutteita ja kehittämisideoita, joita voimme yhteisin ponnistuksin tunnistaa oppilaitostemme yrittäjyyskasvatuksessa. Perimmäinen tavoite on lisätä yrittäjyyskasvatuksen osuvuutta ja vaikuttavuutta.

Kirjoittaja:
Matti Koiranen, Jyväskylän yliopisto

Kolho & Silvennoinen: Työpaja: START IN – Osallistavan ja innovatiivisen yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Euroopassa

ERASMUS+ rahoittamassa START IN – Osallistavan ja innovatiivisen yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Euroopassa -hankkessa tavoitteena on ruokkia yrittäjyysmyönteistä toimintakulttuuria oppilaitoksissa. Tuotoksena on eurooppalainen opetussuunnitelma ja tuntiehdotukset yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiselle koulussa. Näitä tukemaan on laadittu digitaalinen oppimisympäristö, eLearning platform, jonka avulla opettaja voi kehittää sekä omia että oppilaiden yrittäjyyskasvatusvalmiuksia. Rinnalla on mobiilisovellus yrittäjyyskasvatuksen tueksi.

Tavoitteena on kehittää opettajan ja oppilaiden yrittäjyyden taitoja, tarjota keinoja tarttua tuumasta toimeen erilaisissa sosiaalisissa, kulttuurisissa ja taloudellisissa ympäristöissä sekä vahvistaa yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa oppilaitoksessa.

Oppimisympäristö toimii 24/7 ja sisältää konkreettisia opetussisältöjä ja tehtäviä, joita opettaja voi hyödyntää opetuksessa kehittäen samalla koko kouluyhteisön yrittäjyysosaamista ja –asennetta. Mobile Appin avulla opettaja ja oppilas voivat itse luoda tehtäviä tukemaan oppimista. START IN on suunnattu peruskouluille, mutta sitä voi hyödyntää myös ammatillisessa- ja lukiokoulutuksessa. Palvelu on käyttäjille ilmainen ja on pilottivaiheessa englanninkielinen. Hankkeen 7 Euroopan maan joukossa Suomella on paljon annettavaa yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä.

Tule mukaan START IN-workshoppiin, jossa tutustut tuotettuihin materiaaleihin ja työkaluihin.

Avainsanat:
digitaalinen oppimisympäristö, yrittäjyyskasvatus, yrittäjämäisyys, perusaste, projektioppiminen, eLearning platform

Kirjoittajat:
Piia Kolho, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Pauliina Silvennoinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Eskola ym.: Yrittäjyyskasvatuksen toteuttajat puhuvat – Mitä yrittäjyyskasvatus on ja mitä sillä tavoitellaan?

Avainsanat:
yrittäjyyskasvatus, määritelmä, tavoitteet, laadullinen tutkimus

Kirjoittajat:
Leena Eskola, Oulun yliopisto
Kyllikki Taipale-Erävala, Oulun yliopisto
Kaija Arhio, Centria-amk
Marja-Liisa Kaakko, Centria-amk
Riitta Forsten-Astikainen, Oulun yliopisto

YKTT2019 13. Yrittäjyyskasvatuspäivät 2.–3.10.2019 Helsinki

Sisällys

Esipuhe

Preface

KE 2.10.2019 / Wed 2nd Oct 2019

Tutkimussessiot, esitykset, työpajat/ Research sessions, presentations, workshops

T1 Yrittäjyysosaaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeet / Future competency needs and entrepreneurship competencies:

T2 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka ja kokemuksellisuus/ Experiential learning and entrepreneurship education pedagogy

TO 3.10.2019/Thu 3 rd Oct, 2019

Tutkimussessiot, esitykset, työpajat/Research sessions, presentations, workshops

T1 Yrittäjyysosaaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeet/Future competency needs and entrepreneurship competencies

2 Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka ja kokemuksellisuus / Experiential learning and entrepreneurship education pedagogy

T3 Yrittäjämäinen toimintakulttuuri koulutusympäristöissä / Entrepreneurial culture in different learning environmet

T4 Yrittäjyyteen kasvamisen erilaiset kontekstit / Growth into entrepreneurship in different contexts

Teema 1. Yrittäjyysosaaminen ja tulevaisuuden osaamistarpeet – Theme 1. Future competency needs and entrepreneurship competencies

Häkkinen: Tiimi&Työnantaja – monitieteinen työelämäprojekti tulevaisuuden osaamistarpeiden kehittämisalustana

Kolho & Ojala: Ammatillisen opettajan osaaminen EntreComp-osaamisympyrän ja tulevaisuusosaamisen viitekehyksessä

Möttönen: Historiallinen tieto yrittäjyyskasvatuksen tukena

Raappana, Ruskovaara & Pihkala: Ysimittari – yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuuden arviointiin tähtäävän mittariston rakentaminen

Oikarinen: Peruskoulun 9-luokkalaisten yrittäjyysasenteet

Mikkola, Marjanen & Martikkala: CASE: Riittävätkö tiedot ja taidot, eli kolmion kääntöpuoli

Kiijärvi-Pihkala, Martikainen, Peltonen & Oikarinen: Maahanmuuttajien yrittäjyysvalmiuksien edistäminen KOKOMA-hankkeessa – ensimmäisen koulutuspilotin tuloksia

Taipale-Erävala, Eskola & Ala-Rämi: Liiketalouden ammattiin valmistuvien talousosaamisen vastaavuus työ- ja yrityselämän tarpeisiin

Rajalahti & Ryhänen: Taiteilijasta taidekonsultiksi: yrittäjävalmennuksen vaikuttavuuden tutkimus

Jokinen & Römer-Paakkanen: EntreComp viitekehyksen soveltaminen ammattikorkeakoulun yrittäjyysopinnoissa

Potinkara & Mennala: Yrittäjyyden yhteisöt kehittämässä henkilöstön yrittäjyyden ammatillista osaamista korkeakouluissa

Ojala: Tulevaisuuden yrittäjyysosaaminen

Teema 2. Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka ja kokemuksellisuus Theme 2. Experiential learning and the pedagogy of entrepreneurship education

Iloranta & Kuutschin: Yrittäjäopo yrittäjäopiskelijan opintopolun tukena

Iloranta: Yrittäjyyden opinnollistamisen erityispiirteet

Peura ym.: Yrittäjyysosaamisen AHOToinnin ja opinnollistamisen käytännöt suomalaisissa korkeakouluissa

Ojala: Kehittäjäopettajan työnkuva Ruotsissa ja Suomessa

Ratilainen ym.: Luovien alojen liikeideoiden arviointityökalu opettajien ja yritysneuvojien käyttöön

Kantanen: Mieluisimmat tavat oppia yrittäjyyttä

Arhio & Kaakko: Monimuotoinen yrittäjyyskasvatus

Timonen: Ihan samat -hankkeesta vertaisoppimista ja kohtaamisia erilaisille oppijoille

Gustafsson-Pesonen: Entrepreneurship Education based on BAS evaluating EE path in primary school

Uotila & al.: Positioning Higher Education Institutions in Open Innovation: MOOC as a Bridge Building Tool

Immonen: Application of Object-Process Methodology in the Study of Entrepreneurship

Teema 3. Yrittäjämäinen toimintakulttuuri koulutusympäristöissä Theme 3. Entrepreneurial culture in different learning environments

Hämäläinen ym: Opettajan yrittäjyysmittaristo yrittäjyysosaamisen edistämisen tukena ammattikorkeakouluissa

Eskola ym.: Yrittäjyyskasvatuksen toteuttajat puhuvat – Mitä yrittäjyyskasvatus on ja mitä sillä tavoitellaan?

Kolehmainen: Naisten yritykset kasvuun Uudellamaalla Oona-ESR-hankkeella

Hämäläinen, Ruskovaara & Pihkala: Principals Managing Entrepreneurship Education In Schools

Salmijärvi: MindBusiness – Yrittäjäasennetta ja -mieltä oppimassa korkeakoulutuksessa

Joensuu-Salo, VIljamaa & Varamäki: Motivaation merkitys yrittäjyysaikomusten kehittymisessä

Rytkönen: Työpaja: Pikkuyrittäjät: kokemuksellista oppimista alakouluihin

Lindström ym.: Elinikäinen oppiminen ja yrittäjyys: Havaintoja Entrefox: +55 Entrepreneurs and Working Life -hankkeen alkutaipaleelta

Hietanen & al: Educators – May the FOrSE be with us! Developing a Framework for Organizing Studies Entrepreneurially

Rautamäki: Conceptual Approach Entrepreneurial Resourcefulness

Teema 4. Yrittäjyyteen kasvamisen erilaiset kontekstit Theme 4. Growth into entrepreneurship in different contexts

Alanne: Development of a learning platform to support entrepreneurship education

The Program

The Problem

Project Goals

Implementation

Results

Asteljoki & Lönnroth: Lukion ja ammattikorkeakoulun yhteistyö innostaa yrittämään

Järvinen: Expected entrepreneurship education outcomes of an entrepreneurship society: Case Xes Helsinki

Holttinen, Koponen & Pöllänen: Startup Booster Savonlinna kiihdyttää liikeideat kasvuun

Leania ja mentorointia

Onnistunut valmennus pysyväksi prosessiksi

Hintikka: Nuorten yrittäjyysintentiot ja yrittäjyyteen kasvaminen. Case Yrittäjyyslinja

Kurki: Case: Vantaan Instagram-sarja toi yrittäjyyden mahdollisuudet uudella tavalla esiin

Tausta

Haaste

Ratkaisu

Vastaanotto

Tunkkari-Eskelinen ym.: Ylhäältä vai ruohonjuuritasolta? Amk-yrittäjyysstrategian ja opettajan vaikutus yrittäjyyden opetusmenetelmiin

Ylikahri, Vehkaperä & Leppänen: Yrittäjänaiset ja opiskelijat palvelujen ja tuotteiden uudistajina

Koiranen: Työpaja: Yrittäjyyskasvatuksen katvealueet

Tarkoitus:

Ongelmat lyhyesti:

Metodit ja aineistot:

Tulokset:

Merkitys:

Kolho & Silvennoinen: Työpaja: START IN – Osallistavan ja innovatiivisen yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Euroopassa

Eskola ym.: Yrittäjyyskasvatuksen toteuttajat puhuvat – Mitä yrittäjyyskasvatus on ja mitä sillä tavoitellaan?

Sisällys

T4 Yrittäjyyteen kasvamisen erilaiset kontekstit / Growth into
entrepreneurship in different contexts