K50 Kipinää yrittäjyyteen

Miksi pohtia yrittäjyyttä 50+ ikäisenä?

Maija Suonpää

Niin miksipä ei! Sinulle on vuosien varrella kertynyt erilaista osaamista, hiljaista tietoa, verkostoja ja ehkä ajatuksia siitä, mitä haluaisit tehdä toisin. Myös tutkimukset vahvistavat näkemystä, että yli 50-vuotiailla on paljon yrittäjyydessä tarvittavaa pääomaa. 

Yrittäjyyttä pohtivana saatat olla innostunut ajatuksesta ryhtyä yrittäjäksi, mutta samalla mietit, riittääkö osaamisesi, löydätkö asiakkaita ja mitä tapahtuu, jos epäonnistut.

Yrittäjyyttä voi pohtia, vaikka sinulla ei vielä olisi valmista yritysideaa. Yrittäjyys voi alkaa unelmasta, kiinnostuksen kohteesta tai pienestä kipinästä. Mitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa? Millaista osaamista sinulla on, ja voisiko siitä syntyä tuote tai palvelu, josta joku olisi valmis maksamaan? Miten ideasta rakennetaan kestävää ja vastuullista liiketoimintaa? Mitä oman yrityksen pyörittämiseen kuuluu? Miten tekoäly voi tukea yrittäjyyspolullasi? Miten huolehdit yrittäjänä hyvinvoinnistasi? Millainen merkitys yritykselläsi voisi olla alueellesi? Näitä kysymyksiä käsittelemme artikkeleissa. 

Kenelle julkaisu on tarkoitettu?

Julkaisun artikkelit on tarkoitettu:

• kaikille yli 50-ikäisille, jotka pohtivat yrittäjyyttä tai ovat ottamassa ensiaskeleitaan yrittäjyyden polulla
• yrittäjyyskouluttajille, valmentajille ja muille ammattilaisille, jotka tukevat yli 50-ikäisiä yrittäjyyden eri vaiheissa. 

Julkaisun avulla sinä voit pohtia yrittäjyyttä yhtenä mahdollisena tulevaisuuden urapolkuna, kehittää yritysideaa, tarkastella kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa sekä saada käytännön työkaluja yrittäjyyden suunnitteluun. Tämän julkaisun artikkeleita, tehtäviä ja työkaluja voi hyödyntää myös yrittäjyysvalmennuksessa.

Julkaisu on syntynyt osana 50+ kokeneista konkareista kestävää yrittäjyyttä -hanketta. Sen sisältöjä on kehitetty hankkeessa toteutettujen Kipinää yrittäjyyteen pilottivalmennusten pohjalta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama 1.10.2024-30.9.2026. 

Miksi 50+-ikäisen kannattaa toteuttaa yrittäjähaave? 

Tarja Römer-Paakkanen

Ristiriitainen tilanne: Osaajapula ja ikäsyrjintä 

Suomessa pyritään pidentämään työuria ja nostamaan työllisyysastetta, mutta tavoitteet jäävät saavuttamatta, jos 50+-ikäisiin kohdistuvasta ikäsyrjinnästä, ennakkoluuloista ja stereotypioista ei päästä eroon. Ikäsyrjintää tapahtuu työpaikoilla esimerkiksi erilaisissa muutostilanteissa, rekrytoinnissa, tiedottamisessa ja koulutukseen pääsemisessä.  

Niissä EU-maissa, joissa ikäsyrjintä on yleistä, 50+-ikäiset toimivat yrittäjinä, koska eivät saa palkkatyötä (Kupiainen ym., 2023). Työvoima- ja osaajapulan aikana 50+-ikäisten kokeneiden työntekijöiden osaamista ei ole varaa jättää hyödyntämättä. Päinvastoin on varmistettava, että työelämässä halutaan pysyä entistä pidempään. Yrittäjyys tarjoaakin monelle 50+-ikäiselle mahdollisuuden hyödyntää omaa kokemusta ja osaamista joustavasti – sekä osoittaa stereotypiat ja ennakkoluulot vääriksi.

50+-konkarit työmarkkinoilla

Vuoteen 2050 mennessä yli 40 prosenttia maailman kehittyneimpien talouksien asukkaasta on todennäköisesti yli 50-vuotiaita (OECD, 2020). Suomessa yli 50+-ikäisten asema työmarkkinoilla ei ole kovin huono: monet ovat töissä ja työllisyysaste on korkea, mutta työn menettäminen lisää riskiä jäädä pitkäaikaistyöttömäksi. 50+-ikäisten syrjintä näkyy erityisesti rekrytointivaiheessa, ei niinkään työpaikan arjessa. Heidän on vaikeampi päästä työhaastatteluun, koska ajatellaan, että 50+-ikäiset eivät halua oppia uusia asioita tai heidät nähdään “liian kalliina” työntekijöinä. 

Toisaalta työurien jatkuminen aikaisempaa pidempään on tärkeää eliniänodotteen kasvun ja nuorempien ikäluokkien pienenemisen vuoksi. Työkykyiset ja -haluiset eläkeläiset ovat myös alihyödynnetty ryhmä (Valtioneuvosto, 2023, 90). Pidemmät työurat hyödyttävät yhteiskuntaa kasvattamalla verotuloja ja vähentämällä työttömyys-, ja sosiaaliturva- ja eläkemenoja.

Työuran keski- ja loppuvaiheessa työn mielekkyys ja vetovoimaisuus ovat merkittäviä työssä jaksamista tukevia tekijöitä (Lindström, 2025). Yrittäjien keskuudessa kokemus työn merkityksellisyydestä ja työn itsenäisyydestä on korkealla tasolla (Selander ja Toivanen, 2024). Monet 50+-ikäiset myös miettivät, vieläkö voisi tehdä jotain kokonaan uutta tai ryhtyvä vaikka yrittäjäksi. 

50+-ikäisten osaaminen, innovatiivisuus ja yrittäjäpotentiaali ovat näkyneet tieteellisessä tutkimuksessa jo pidempään (mm. Kautonen, 2013; Murmann et al., 2023). 50+-osaaminen ja kokemus nousivat yleiseen keskusteluun, kun Reetta Rajala suivaantui ikäsyrjintään ja perusti Rise & Shine -yhteisön. Aihe sai lisää näkyvyyttä, kun Kalle Airo kirjoitti Helsingin Sanomissa muun muassa seuraavasti: ”Yrittäjyydestä puhutaan usein nuorten pelinä. Startup-kulttuuri ja hupparit hallitsevat mielikuvia. Piilaaksossa teknologiayrityksen perustajan mediaani-ikä on kuitenkin 43 vuotta ja viisikymppisen perustamien yritysten menestymismahdollisuudet pörssilistautumisessa tai yrityskaupassa ovat kaksinkertaiset kolmekymppisten perustamiin yrityksiin verrattuna.”

Yli 50-vuotiaat ovat innovatiivisia ja perustavat menestyneitä startupeja

Yhteiskunnalla ei ole varaa jättää hyödyntämättä 50+-osaamista ja kokemusta, koska: 

• EU-alueen kaikista yrittäjistä 48 % (14,5 miljoonaa) on yli 50-vuotiaita,
• 31 % näistä 50+-yrittäjistä työllistää itsensä lisäksi myös muita työntekijöitä,  
• 50+-ikäiset ovat koulutettuja, kokeneita ja terveitä (European Commission 2014).

EU:ssa noin 17 % yli 50-vuotiaista työntekijöistä on itsensä työllistäjiä, mikä on suurempi osuus kuin väestössä keskimäärin (OECD, 2023).

Ihmisen älykkyys ja kokonaisvaltainen toimintakyky saavuttavat huippunsa 55–60 vuoden iässä, mikä näkyy kypsyytenä, kykynä kantaa vastuuta ja ratkaista monimutkaisia ongelmia (Gignac & Zajenkowski, 2025). Tämän perusteella huomattavasti useammalla 50+-ikäisellä on innovointikykyä ja muuta potentiaalia, jota voisi hyöyntää yrittäjänä (European Commission, 2014). Pitkän työkokemuksen omaavat 50+-ikäiset ovat tutkimusten mukaan myös nuorempia kyvykkäämpiä perustamaan ja pyörittämään yrityksiä, koska heillä on kehittyneemmät verkostot, vahvempi taloudellinen asema sekä paremmat mahdollisuudet hyödyntää erilaisia resursseja ja kehittää uskottavia yritysideoita (Schøtt ym., 2017). 

Erityisesti 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä on eniten startup-aktiivisuutta ja juuri he kehittävät todellisia innovaatioita ja perustavat menestyneempiä startupeja kuin mediassa usein esillä olevat nuoret ’kasvuyrittäjälupaukset’ (Murmann et al. 2023; OECD 2023).

Hyödynnä osaamisesi ja nauti elämästä!

50+-yrittäjyys on merkittävä yhteiskunnallinen ja taloudellinen voimavara sekä alueellisesti että globaalisti (Schøtt et al., 2017).  Elinajanodotteen noustessa eläkeaikeet ovat myöhentyneet merkittävästi, ja yhä useampi 50–64-vuotias aikoo jatkaa työssä alinta eläkeikää pidempään (Nivalainen, 2026). 

50+-ikäisten kannattaakin ryhtyä yrittäjäksi, koska juuri heillä on kokemusta, osaamista, hyvät verkostot ja halua osallistua ja vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnassa. Yrittäjyys mahdollistaa 50+-ikäisille työuran jatkamisen, toisen uran toteuttamisen ja aktiivisen ikääntymisen. 

---

Lähteet

Airo, K. (20.2.2026). Seniorien halua ja kykyä toimia yrittäjänä pitäisi hyödyntää enemmän. Helsingin Sanomat. , haettu 2.6.2026
European Commission. (2014). Population ageing in Europe – Facts, implications and policies – Outcomes of EU‑funded research. Directorate-General for Research and Innovation, Publications Office, 2014. 
Gignac, G.E. & Zajenkowski, M. (2025). Humans peak in midlife: A combined cognitive and personality trait perspective. Intelligence, 113. 
Isele, E. & Rogoff, E.G. (2014) Senior entrepreneurship: The new normal. Public Policy Ageing Rep, 24, 141–147.
Kautonen, T. (2013). Senior entrepreneurship: A background paper for the OECD Centre for Entrepreneurship, SMEs and Local Development. OECD. 
Kupiainen, P., Komulainen, K., Eriksson, P. and Räty, H. 2023. Is older entrepreneurship being silenced? A policy analysis of Finnish government programmes. ENTREPRENEURSHIP & REGIONAL DEVELOPMENT 2023, VOL. 35, NOS. 9–10, 746–761. 
Kyrö, P., Moisala, A., Nyrhinen, S., & Levikari, N. (2012). Kohti joustavia senioriyrittäjyyden polkuja. Pienyrityskeskus. 
Lindström, J. (2025). Konkarit töihin – Suomen malli ja sen kokeilu: 55+ hankkeen loppuraportti (Valtioneuvoston julkaisuja 2025:38). Valtioneuvosto.
Murmann, M., Salmivaara, V., & Kibler, E. (2023). How does late-career entrepreneurship relate to innovation? Research Policy, 52(6). doi.org/10.1016/j.respol.2023.104763
Nivalainen, S. (2026). Eläkeikää lähestyvien palkansaajien eläkeaikeet ja niiden taustatekijät vuonna 2023 (Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2026). Eläketurvakeskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-413-1
OECD. (2020). Promoting an age-inclusive workforce: Living, learning and earning longer. OECD Publishing. 
OECD & European Commission. (2023). The missing entrepreneurs 2023: Policies for inclusive entrepreneurship and self-employment. OECD Publishing. 
Rajala, R. (2026, 27. tammikuuta). 55Rise & Shine [PowerPoint-esitys]. Excellence Finland -webinaari.
Schøtt, T., Rogoff, E., Errington, M., & Kew, P. (2017). GEM special report on senior entrepreneurship 2016–2017. Global Entrepreneurship Research Association. 
Selander, K., & Toivanen, M. (2024). Työn merkityksellisyys, itsenäisyys ja sosiaalinen tuki. Teoksessa A. Väänänen, M. Toivanen, K. Selander, M. Joensuu, & J. Airaksinen (toim.), Työn Suomi: Työolot, työkyky ja työhyvinvointi Terve Suomi -tutkimuksessa. Työterveyslaitos. 
Valtioneuvosto. (2023). Vahva ja välittävä Suomi Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. VALTIONEUVOSTON JULKAISUJA 2023:58. 

Yrittäjyydellä elinvoimaa alueille

Jorma Pohtola 

Tiesitkö, että yli 50-vuotiaita on alkanut kiinnostaa enenevässä määrin omaehtoinen yrittäjyys maaseutumaisessa ympäristössä?  Monelle elämänlaatuun liittyvät asiat ovat nousseet tärkeiksi sitä mukaa kun työuraa on takana jo useita vuosia. Rauha ja kiireetön elinympäristö, olemassa oleva osaaminen, yhteisöllisyys sekä matalammat elinkustannukset koetaan tärkeiksi. Kannattaa myös huomioida, että pienet kaupungit ja kyläyhteisöt ottavat uudet yrittäjät usein lämpimästi vastaan. 

Alueet ovat olemassa asukkaitaan varten ja yritykset ovat olemassa asiakkaitaan varten. Ilman asiakkaita ei ole olemassa yrityksiä ja ilman asukkaita ei ole olemassa elinvoimaisia alueita. Alueeksi voidaan määritellä kylä, kaupunki, maakunta tai koko Suomi. Oli alueen määritelmä mikä hyvänsä, alue on aina osiensa summa. Alueet kehittyvät tai taantuvat usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta, ja yrittäjät ovat siinä osana suurempaa kokonaisuutta.  Vaikka Suomessa väki pakkautuu kaupungistumisen kasvukeskuksiin ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö muut alueet menestyisi Suomessa tai ihmiset halua asua eri puolilla maata. Päinvastoin Suomen vahvuuksia ovat edelleen monipuolinen tuotanto- ja palvelurakenne, joka jakautuu kohtuullisen tasaisesti eri puolille maata.  (Suomen Yrittäjät, 2020)

Alueen elinvoiman perusta on muodostunut ajan kuluessa riippuen sen aluetaloudellisesta sekä sosioekonomisesta kehityksestä sekä sijainnista. Kasvun osatekijät voivat liittyä talouteen ja resursseihin, työpaikkoihin ja työllisyyteen, arvonlisäykseen ja liikevaihtoon, rakentamiseen ja asuntotuotantoon, aloittaviin ja toimiviin yrityksiin, koulutukseen ja osaamiseen, liikenneyhteyksiin ja saavutettavuuteen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen jne. Elinvoima on toisin sanoen eräänlainen aluetaloudellisten ja sosioekonomisten ominaisuuksien varanto tai varasto, joka on muodostunut ajan kuluessa ja muuttuu toimintaympäristön muuttuessa usean eri osatekijän yhteisvaikutuksesta. Alueen elinvoima voi vahvistua, heikentyä tai pysyä muuttumattomana eri osatekijöiden muuttuessa. (Aro ym., 2023)

50+-yrittäjien merkitys alueen elinvoimalle 

Yrittäjyydestä puhutaan paljon nuorten asiana ja heidän start-up-yritykset saavat paljon mediatilaa. Ajatus 50+-yrittäjästä kuulostaa monen korvissa vieraalta. Todellisuudessa kokemus ja verkostot ovat yrittäjän vahvin pääoma – ja niitä on varttuneessa iässä olevilla. Kokemus lisää innovaatioiden onnistumisen todennäköisyyttä.  Yli 50-vuotiaiden perustaman yrityksen mahdollisuus menestyä saattaa olla paljon parempi kuin nuorten yrityksen.

Suomessa on tapahtunut nopea kulttuurinmuutos monipaikkaiseen eli paikasta riippumattomaan työhön, jolloin yrittäjyyttä ja työtä voidaan tehdä etänä mistä vaan, myös maaseudun haja-asutusalueilla. Maaseudulla on perinteisesti eletty yrittäjyydestä, ja yrittäjämäinen asenne on erittäin vahva.  Myös yksinyrittäjyyden lisääntyminen on työelämän 2000-luvun merkittävimpiä trendejä. Yli 50-vuotiaiden ikäsyrjintä ja digitaalisuuden mukanaan tuomat mahdollisuudet ovat ajaneet tätä kehitystä. Tätä nykyä joka neljäs uusi yrittäjä onkin yli 55-vuotias. Moni pieni paikkakunta on saanut uutta puhtia 50+-yrittäjän saavuttua alueelle. (Suomen Yrittäjät, 2020)

50+-yrittäjien yritykset ovat erittäin tärkeitä oman alueensa elinvoimalle. Ne eivät ehkä näy otsikoissa yhtä usein kuin suuret yritykset, mutta niiden vaikutus paikalliseen talouteen, yhteisöön ja kulttuuriin on merkittävä. Ne tuovat mukanaan työpaikkoja, palveluita, innovaatioita ja yhteisöllisyyttä, jotka vahvistavat koko seudun kehitystä. Suomella ja sen alueilla on runsaasti erilaisia vahvuuksia. 50+-yrittäjät eivät näe nuorten tapaan vastakkainasettelua kaupunkien, seutukaupunkien tai maaseudun välillä. Monella yli 50-vuotiaalla yrittäjällä on pitkä työkokemus ja laajat verkostot, joita he voivat hyödyntää ympäri maata. Silloin ei yrittäjän sijaintipaikkakunnalla ole merkitystä.  Asiakkaat ja alihankkijat voivat sijaita eri puolilla maata. Maaseutu tarjoaa ympäristönä myös mahdollisuudet monenlaiseen matkailuyritystoimintaan.

Yrittäjät voivat omalla toiminnallaan vahvistaa alueen elinvoimaa

Alla lyhyesti keskeisiä näkökulmia elinvoiman vahvistamiseen (Römer-Paakkanen & Suonpää, 2023).

50+-yrittäjät osana alueiden tulevaisuutta

Moni suomalaisista kokee itsensä täysin työkykyisiksi myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen – etenkin koulutetut ja työurallaan menestyneet. Moni yli 50-vuotias on palkkatyössä kohdannut ikäsyrjintää. Mutta jos korkeana pidetty ikä palkkatöissä on sulkenut ovia, yrittäjyydessä ikä voi avata niitä. Yrittäjyys onkin tulevaisuudessa yli 50-vuotiaiden yksi lisäkanava työllistää itsensä. 

Yli 50-vuotiaana yrittäjiksi ryhtyneet kokevat elämänlaatunsa ja onnellisuutensa lisääntyvän, vaikka tulotaso laskisi. Verkostot, maine ja vuosikymmenten kokemus ovat voimavaroja. Lisäksi heillä on kykyä tuoda kaivattua harkintaa ja inhimillisyyttä tekoälyn aikakauden työelämään ja yritystoimintaan. Iän mukana tullutta elämänkokemusta tulisikin arvostaa entistä enemmän. Lisäksi on huomionarvoista, että moni 50+-yrittäjä on ns. paluumuuttaja, joka käynnistää yritystoiminnan lapsuuden kotipaikkakunnalla tai kotimaakunnassa.  Ja näin voi tapahtua myös yritysoston kautta. Molemmissa tapauksissa uusi yrittäjä tuo alueelle uutta elinvoimaa ja vilkastuttaa alueen taloudellista, sosiaalista ja kulttuuriin liittyvää toimeliaisuutta.

---

Lähteet

Suomen Yrittäjät 2020. Suomen Yrittäjien aluekehitysohjelma 2020–2025: Suomi on yritystensä summa 2.0 (PDF-julkaisu) 

Aro, T., Aro, R., Hanhela, T. & Laesterä, E. 2023.Alueiden väliset elinvoima-, vetovoima- ja pitovoimaerot. Kunnallislalan kehittämissäätiön Julkaisu 63. Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Römer-Paakkanen, T. & Suonpää, M. 2023. Entrepreneurship education with purpose: Active ageing for 50+ entrepreneurs and sustainable development for rural areas. Education Sciences, 13, 6, 572. 

Yrittäjyydestä hyvinvointia 

Marja Kiijärvi ja Tarja Römer-Paakkanen

Mitä hyvinvointi on?

Maailman terveysjärjestön mukaan hyvinvointi on kokonaisuus, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Hyvinvointiin vaikuttavat myös sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät olosuhteet. (World Health Organization 2021, 10) Hyvinvoinnin laajaa kokonaisuutta voi tarkastella myös tutkimukseen perustuvien teorioiden kautta. Niissä painottuvat erilaiset näkökulmat, esimerkiksi ihmisten subjektiiviset tarpeet tai toisaalta objektiivisuuteen pyrkivät listat asioista, joita ihminen tarvitsee voidakseen hyvin. (Niemi ym., 2017)

Yrittäjyyttä suunnittelevan kannalta oleellista on pohtia, minkälaisista asioista oma hyvinvointi koostuu ja minkälaiset asiat omaa hyvinvointia tukevat tai mahdollisesti uhkaavat. Mikä hyvinvoinnin näkökulmasta muuttuu, jos aloittaa yrittäjänä toimimisen?

Yrittäjyys lisää 50+ yrittäjän hyvinvointia 

Usein ajatellaan, että yrittäjät tekevät aina töitä ja heidän on mahdotonta irrottautua työstä ja viettää vapaa-aikaa. Työn Suomi -tutkimuksen mukaan (Toivanen, 2024, 43–47) yrittäjyyden ja työn ulkopuolisen elämän yhdistäminen voi kuitenkin myös onnistua, sillä yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt kokivat muita useammin työn tuovan iloa ja energiaa ja olevan hyvä vastapaino muille elämänalueille.

Menestyvät yrittäjät korostavat usein, miten tärkeää työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen on. Osa yrittäjistä on alun perin ryhtynyt yrittäjiksi, jotta he voivat helpommin yhdistää työn ja muun elämän. Yrittäjän mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin voi auttaa työn ja muun elämän yhteensovittamisessa, vaikka yrittäjyys muuten onkin sitovaa.  (Bergholm & Airila, 2017) 

Yrittäjyys voi vahvistaa hyvinvointia monin tavoin. Erityisesti korostuvat kokemus työn merkityksellisyydestä, mahdollisuus hyödyntää omaa osaamista sekä jatkuva oppiminen. Yrittäjyys mahdollistaa myös työn muokkaamisen omien arvojen ja kiinnostusten mukaan. Työn sisältö, aikataulut ja toimintatavat ovat pitkälti omissa käsissä. Tämä voi lisätä hallinnan tunnetta ja vahvistaa kokemusta siitä, että työ on itselle mielekästä ja tarkoituksellista. Samalla yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden kehittää itseään. Uusien asioiden oppiminen, ongelmanratkaisu ja omien ideoiden toteuttaminen ovat arkea, joka tuo monelle energiaa ja motivaatiota. (Römer-Paakkanen & Suonpää, 2023)

Toisaalta yrittäjyyteen liittyy myös epävarmuutta ja vastuuta. Tulot voivat vaihdella, ja vastuu sekä päätöksenteko keskittyy pitkälti yrittäjälle itselleen. Tämä voi kuormittaa etenkin yrittäjyyden alkuvaiheessa. Mutta vaikka taloudellinen tilanne ei aina vastaisi palkkatyön vakautta, yrittäjät usein kokevat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin paranevan. Työn mielekkyys, vapaus ja vaikutusmahdollisuudet tasapainottavat epävarmuutta. (Kautonen ym., 2017)

50+ ikäisten motivaatio yrittäjyyteen ei perustu pelkästään taloudellisiin syihin, vaan he haluavat myös toteuttaa itseään ja oppia uutta, tehdä jotain merkityksellistä, tavata muita ihmisiä, osallistua ja vaikuttaa aktiivisesti omaan lähiympäristöön ja yhteiskuntaan. (Römer-Paakkanen & Takanen-Körperich, 2022; Römer-Paakkanen & Suonpää, 2023) 

Kuva 1: Yrittäjyydestä hyvinvointia (Römer-Paakkanen & Takanen-Körperich (2022) sovellettu Allardt (1976) ja Raivio & Karjalainen (2021). 

50+ ikäisenä yrittäjäksi ryhtyvät toteuttavat usein jonkin pitkäaikaisen unelmansa: tekevät omasta harrastuksestaan yritystoimintaa, muuttavat omille juurilleen tai maaseudulle, jossa kokevat elämänrytmin sopivan paremmin omaan elämänvaiheeseensa tai muuten vaan nauttivat yrittäjyyteen liittyvästä vapaudesta, koska työ on osa heidän identiteettiään. Yrittäjät sanovatkin, että yrittäjyys on elämäntapa, ei pelkkä työ. 50+ yrittäjien innostus ja intohimo omaan tekemiseen näkyy työnilona ja jaksamisena. Monet 50+ yrittäjät kertovat jatkavansa yrittäjinä niin kauan, kun se on hauskaa! (Römer-Paakkanen & Suonpää, 2023)

Yrittäjän työhyvinvointi

Hyvinvoiva yrittäjä on yrityksen toiminnan kivijalka yrityskoosta riippumatta (Työterveyslaitos, 2026). Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen kannattaa siis ottaa vakavasti. Palkansaajan työnantaja tukee työhyvinvointia monilla tavoilla, mutta yrittäjän on itse suunniteltava, miten huolehtii omasta työhyvinvoinnistaan.

 Yrittäjän hyvinvointi ei synny itsestään, vaan rakentuu arjen valinnoista. Ergonomia, tauotus ja palautuminen ovat keskeisiä tekijöitä riippumatta toimialasta. Fyysisen kuormituksen lisäksi myös henkinen kuormitus on huomioitava. Keskeytykset, kiire ja jatkuva tavoitettavissa oleminen kuormittavat aivotyötä. Työn jäsentäminen, keskittymisrauha ja selkeät työrytmit tukevat jaksamista.

Palautuminen ei voi jäädä viikonloppujen tai lomien varaan. Päivittäiset palautumisen hetket ovat keskeisiä hyvinvoinnin kannalta. Jo pienillä arjen ratkaisuilla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka kuormittavaa työ on pitkällä aikavälillä.

Yrittäjän työterveyspalvelut

Hyvinvoinnin ja terveyden merkitys korostuu erityisesti yksinyrittäjyydessä. Oman sairastumisen varalta ja töiden sujumisen takia yrittäjän on hyvä suunnitella etukäteen, miten työ rytmitetään, miten työn kuormitusta seurataan ja miten toimitaan sairastumistilanteissa. Oman hyvinvoinnin johtaminen on osa yrittäjän arkea. (esim. Kela, 2026; Suomen yrittäjät, 2026; Työterveyslaitos, 2026)

Jos yrittäjä palkkaa työntekijöitä, hänellä on lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyspalvelut työntekijöilleen, mutta yrittäjällä ei ole lakisääteistä pakkoa hankkia työterveydenhoitoa itselleen. Tietyin ehdoin Kela voi korvata osan myös yrittäjän omista työterveyskuluista (Kela, 2026). Hyvinvointipalveluiden käyttäminen ja vapaaehtoisen yrittäjän työterveyshuollon sopimuksen tekeminen yksityisen lääkäriaseman kanssa tukevat yrittäjän omaa jaksamista ja terveyttä. 

Yksinyrittäjien työterveyshuollon järjestämisessä on haasteita, kuten yrittäjien vähäiset taloudelliset ja aikaresurssit, yrittäjien työterveyshuoltopalvelujen tuottamisen heikko taloudellinen kannattavuus sekä yrittäjien vähäinen kiinnostus ja heikko sitoutuminen palvelujen käyttöön ja yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. (Palmgren ym., 2015, 70)

Mahdollisuus omannäköiseen työelämään

Yrittäjyys ei ole kaikille sopiva ratkaisu, mutta monelle 50+ ikäiselle se tarjoaa mahdollisuuden rakentaa ja jatkaa työelämää uudella ’oman näköisellä tavalla. Omassa yrityksessä yrittäjä voi muokata työn sisältöä, tavoitteita ja rytmiä paremmin omien arvojen mukaisiksi.

Yli 50+ ikäisenä yrittäjyys voi tarkoittaa ennen kaikkea mahdollisuutta hyödyntää kertynyttä osaamista, suunnata energiaa itseä kiinnostaviin asioihin ja rakentaa arkea, joka tukee omaa hyvinvointia. Yrittäjyyden pohtiminen ei vaadi välitöntä päätöstä ryhtyä yrittäjäksi. Jo yrittäjyys vaihtoehdon pohtiminen ja tarkastelu voi avata uusia näkökulmia omaan työhön ja hyvinvointiin.

---

Lähteet

Allardt, E. (1976). Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. In Dimensions of Wellbeing; WSOY: Juva, Finland.

Bergbom, B. & Airila, A. (2017). Työ, muu elämä ja elämänhallinta. Opas yrittäjille. Työterveyslaitos. 

Hannonen, H., Luokkala, K., Mänttäri, S., Perälä, A., Leinonen, E. ja Väänänen, M. (2022). YRITTÄJÄN TYÖKIRJA HYVÄÄN ELÄMÄÄN. Työterveyslaitos ja Oulun yliopisto 2022. 

Kautonen, T., Kibler, E., & Minniti Koppl, M. (2017). Late-career entrepreneurship, income and quality of life. Journal of Business Venturing, 32(3), 318–333. 

Kangas, E., Kalavainen, S., Mikkanen, M., Karjalainen, S. & Sorama, K. (2022). Hybridiyrittäjän työkirja: Opas työelämän moniottelijalle. Työterveyslaitos.

Kela. (2026). Yrittäjän työterveyshuolto. 

Kela. (2026). Tukea yrittäjän työkykyyn. 

Niemi, P., Rautiainen, A., Kannasoja, S., Haapakoski, K., Pellinen, J. & Mäntysaari, M. (2017). Hyvinvoinnin teoriat hyvinvoinnin edistämisessä ja poliittisessa päätöksenteossa. Hallinnon tutkimus, vol 36 nro 3. 

Palmgren, H., Kaleva, S., Savinainen, M., Rajala, K., Nyberg, M. & Oksa, P. (2015). Yrittäjien ja pienten yritysten työterveyshuolto Suomessa 2013–2014. Työterveyslaitos. 

Raivio, H.; Karjalainen, J. (2001) Osallisuus ei ole keino tai väline, palvelut ovat! Osallisuuden rakentuminen 2010-luvun tavoite ja toimintaohjelmissa. Julkaisussa: Era, T. (toim.) Osallisuus—Oikeutta vai Pakkoa? Jyväskylän ammattikorkeakoulu, julkaisuja 156, Jyväskylä.  

Römer-Paakkanen, T. and Takanen-Körperich, P. (2022), ”Women’s entrepreneurship at an older age: women linguists’ hybrid careers”,  Vol. 17 No. 2, pp. 253-273. 

Römer-Paakkanen, T.& Suonpää, M. (2023). Entrepreneurship Education with Purpose: Active Ageing for 50+ Entrepreneurs and Sustainable Development for Rural Areas. Special Issue ”Entrepreneurship Education Creating Impact for Societies: Known Worlds and New Frontiers”. Education Sciences, 2023, 13(6), 572. 

Suomen Yrittäjät (2026). Yrittäjän työterveys.

Toivanen, M. (2024). Työn ja kodin liukuvat rajat. Julkaisussa: Väänänen, A., Toivanen, M., Selander, K., Joensuu, M. & Airaksinen, J. (toim.) (2024).  Työn Suomi. Työolot, työkyky ja työhyvinvointi Terve Suomi -tutkimuksessa. Työterveyslaitos. 

Työterveyslaitos. (2026). Työhyvinvointi ja työkyky. Yrittäjät ja itsensä työllistäjät.

Työterveyslaitos. (2026). Yrittäjä, huolehdi itsestäsi.

World Health Organization (2021). Health Promotion Glossary of Terms 2021. Geneva. 

Unelma yrittäjyydestä

Tanja Mäkelä

Yli 50-vuotiaalle on kertynyt osaamista ja elämänkokemusta jo pidemmällä aikavälillä. Näiden nivoutuminen yhteen voi mahdollistaa yrittäjyyden itselleen tärkeiden asioiden parissa. Unelma yrittäjyydestä on voinut hautua ja muotoutua mielessä jo pitkään ennen ensimmäisen askelen ottamista. Ehkä työelämä ei vastaa enää omiin merkityksellisyyden tarpeisiin ja yrittäjyys mahdollistaa itsensä työllistämisen. Toisaalta työurien pidentämiseen kertyy myös yhteiskunnallista painetta ja yrittäjyys on siihen yksi mahdollisuus. Yrittäjyys voi tarjota mahdollisuuden toteuttaa itselleen merkityksellisiä asioita, joista on unelmoinut jo pidempään.

Kipinä yrittäjyyspolulle

Sankelo (2022, 173) on tutkinut yli 50-vuotiaiden ensiyrittäjien identiteettiä ja toimijuutta. Hänen tutkimusaineistostaan selvisi, että kaikki haastatellut olivat harkinneet yrittäjyyttä jo pidempään. Lopulta yrittäjänä aloittamista ohjasi enemmän sisäinen motivaatio kuin ulkoinen pakko. Yhdeksi yrittäjyyteen työntäväksi tekijäksi oli tunnistettavissa omien ja työnantajan arvomaailmojen erilaisuus sekä vaikutusmahdollisuuksien puute. Haastateltavat kuvasivat yrittäjyyttä positiivisena itsensä toteuttamisen mahdollistajana. (Sankelo, 2022, 173–175.) Kautonen ja kumppanit ovat tutkineet yli 50-vuotiaiden yrittäjyyttä. Tutkimuksessa havaittiin, että yrittäjäksi siirtyminen paransi kokemuksia elämänlaadusta. Tämä tapahtui huolimatta siitä, että tulotaso madaltui ja työaika kasvoi. (Kautonen, Kibler & Minniti Koppl, 2017, 329.)

Ajatusten jakaminen voi kirkastaa omia suunnitelmia

Oletko kertonut omasta yritysunelmastasi oman elämän tärkeille ihmisille? Ehkä se on ollut salainen toive, jota olet pohtinut vielä vain itseksesi? Omien ajatusten ääneen kertominen voi myös kirkastaa näkökulmia ja suunnitelmia. Sen vuoksi myös yritysunelmasta kannattaa puhua ääneen, vaikka et olisi juuri nyt sitä edistämässä. 

Omiin suunnitelmiin kannattaa hakea tukea. Lankojen Lumon Raija kertoo videolla, että hänelle perhe ja ystävät toimivat suurena tukena yrittäjyyspäätökseen sekä yrittäjyyteen liittyen. Yrittäjyyteen liittyvän päätöksensä jälkeen hän eteni suunnitelmallisesti ja haki ohjausta myös paikallisista yrittäjyyspalveluista. Raija painottaa videolla, että oman elämäntilanteen täytyy olla sopiva yrittäjyyteen. Yritystoiminta ei lähde heti kukoistamaan, joten siihen on varauduttava. 

Yrityksen nimi kiteytyi Raijan innostuksesta lankoihin sekä tyttären kanssa keskusteluissa. Uusia ideoita Raija pallottele usein ystävien kanssa. Tuki on tärkeää monella tapaa yritystä perustettaessa sekä yrittäjyydessä. Asioita ei kannata jäädä pohtimaan liikaa yksin, ainakaan kovin pitkäksi aikaa.

Yritysunelma ja ikigai

Kuten Raijan tarinasta saimme kuulla, unelma yrittäjyydestä voi hautua mielessä pitkään. Voi olla, että unelmasi ei ole vielä jäsentynyt käytännön tasolla. Jos haluat kiteyttää omaa osaamista ja unelmaa yrittäjyydestä, niin ikigai on mahdollista ottaa avuksi tässä kohtaa. Voit kiteyttää ajatuksiasi kirjoittamisen ja visualisoinnin avulla.

Ikigai on vanha japanilainen käsite. ”Iki” tarkoittaa elämää ja ”kai” olemisen tarkoitusta. Ikigai on jotakin, missä kiteytyy elämän tarkoitus, tekemisen ilo, merkitys ja merkityksellisyys. Ikigai on syy herätä aamuisin. (GarcÍa & Miralles, 2020, 18–20.) Elämän merkityksellisyys koostuu erilaisista asioista. Työ vie suuren osan elämästä, joten monelle on tärkeää tehdä myös työn osalta itselle merkityksellisiä asioita. Tässä kohtaa voit pohtia, minkälaisista asioista rakentuvat sinulle merkityksellinen työelämä tai yrittäjyys. Unelmien kiteyttämiseen tarvitaan myös hieman filosofista pohdintaa itselleen tärkeistä asioista, arvoista ja merkityksellisyydestä.

Ikigai-käsite on tullut globaalisti tunnetuksi muun muassa ikääntymiseen ja 100-vuotiaisiin liittyvistä blue zone -tutkimuksista. Japanin Okinawan saarelta löytyy yksi maailman sinisistä vyöhykkeistä, joilla asuu väkilukuun suhteutettuna eniten 100-vuotiaita. Pitkän iän taustalta on löydetty erilaisia tekijöitä, kuten ravinto, liikunta, ulkoilmaelämä, puutarhanhoito ja yhteisöllisyys. García ja Miralles haastattelivat Okinawan saaren Ogimin kylän pitkäikäisiä asukkaita kirjaansa varten, joka julkaistiin alun perin v. 2016. Haastateltaville oli yhteistä muun muassa, että heillä kaikilla oli oma puutarha, he kuuluivat asukasyhdistykseen, pysyivät toimeliaina ja heillä oli elämässään yksi tai useampi tavoite. Musiikki, laulu ja tanssi kuuluivat heidän arkeensa. Kirjoittajat havaitsivat myös, että ogimilaiset juhlivat pieniäkin asioita. Vaikka kyläläisillä tuntui olevan aina paljon tekemistä, siihen sisältyi myös rentous ja tekemisestä nauttiminen. Kyläläisten elämään liittyi myös vahva talkoohenki ja he olivat ylpeitä kulttuuristaan sekä perinteistään. (GarcÍa & Miralles, 2020, 21, 117–118.)

Marc Winn sovelsi ikigai-ajattelua yrittäjyyteen, visualisoi tämän Venn-diagrammin muotoon ja kirjoitti siitä blogitekstin ”What is your Ikigai” (Winn, 2014). Tämän jälkeen ikigai-kuvio levisi verkossa maailmanlaajuisesti erityisesti yritystoiminnan kehittämiseen liittyen. Alkuperäinen japanilainen ikigai-käsite kytkeytyy elämän merkityksellisyyteen. Sitä voi kuitenkin hyödyntää myös oman yritysunelman kiteyttämisessä. Ikigai-kuviossa yhdistyvät omat kiinnostuksen kohteet, oma osaaminen, ansiotulo sekä yhteisöjen, yhteiskunnan ja maailman tarpeet.

Kuvio: Ikigai (Winn 2014, GarcÍa & Miralles 2020 mukaan)

Lähteet

GarcÍa, H. & Miralles, F. 2020. Ikigai. Pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain. Suom. Ekman, S. Gummerus. Helsinki.

Kautonen, A., Kibler, E. & Minniti Koppl, M. 2017. Late-career entrepreneurship, income and quality of life. Journal of Business Venturing, 32, 3, s. 318–333. 

Mäkelä, T. 29.4.2025. Lankojen Lumo on rohkean yrittäjänaisen luomus. Verkkoartikkeli. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. 

Winn, M. 14.3.2014. What is your ikigai?  

Sankelo, V. 2022. 50+-ensiyrittäjien identifioituminen ja kerrotut identiteetit toimijuuden rakentamina prosesseina. Vaasan yliopisto. 

Osaaminen ideaksi

Maija Suonpää

Mitä yrittäjyysosaaminen on ja miten yrittäjyysosaamista voidaan tunnistaa?

Monet 50+ -ikäiset yrittäjyyttä pohtivat uskovat tuntevansa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Kannustamme kuitenkin pohtimaan, millaista yrittäjyysosaamista ja hiljaista tietoa yli 50 vuoden elämänkokemuksen aikana sinulle on kertynyt ja miten sitä olisi hyvä tuoda näkyväksi.

Osaaminen määritellään tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmäksi (Commission of the European Communities, 2005). Yrittäjyysosaamista tarkastellaan tässä yhteydessä EntreComp -viitekehyksen avulla (kuvio X). Yrittäjyysosaaminen jakautuu kolmeen osa-alueeseen: ideat ja mahdollisuudet, resurssit ja toiminta. Kukin osa-alue sisältää siihen kuuluvia osaamisia, joita on yhteensä 15.  

Kuvio 2: EntreComp-yrittäjyysosaamisen viitekehys (Suonpää&Römer-Paakkanen, 2018, perustuu McCallum ym., 2018).

Kannustamme sinua tutustumaan EntreComp -viitekehykseen itsenäisesti ja arvioimaan omaa yrittäjyysosaamista alla olevan tehtävän avulla. 

Miksi oman yrittäjyysosaamisen tunnistaminen on tärkeää?

Yrittäjänä onnistuminen perustuu pitkälti käsitykseen itsestä: kuka olet (itsetuntemus), mitä osaat (kokemuksen kautta kertynyt osaaminen) ja keitä tunnet (verkostot) (Sarasvathy, 2001). 

Oman osaamisen tunnistaminen on yrittäjyydessä keskeistä, sillä juuri osaaminen luo pohjan uuden arvon luomiselle ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiselle. Yrittäjyyttä pohtiva saattaa nähdä yrittäjyydessä vain ongelmia ja riskejä eikä oma osaaminen silloin näyttäydy mahdollisuutena vaan pikemminkin rajoitteena. Osaamisen tunnistaminen on tärkeää myös siksi, että sen avulla voidaan suunnata aikaa ja resursseja niihin toimintoihin, joissa oma osaaminen on vahvinta. Toimintoja, jotka eivät suoraan luo arvoa asiakkaille, voidaan tarvittaessa ulkoistaa. Osaamisen tunnistaminen vahvistaa uskoa myös omiin kykyihin ja tukee yrittäjyyden ensiaskeleiden ottamista.

Osaamisen tunnistamisesta kohti yritysideaa

50+ – ikäisellä on paljon osaamista ja kokemusta, jota on syntynyt mm. työelämässä, koulutuksessa, perheessä ja harrastuksissa. Osaaminen vaikuttaa suoraan ideoiden syntyyn. Se ohjaa, millaisia ideoita henkilö kykenee luomaan, millaisia mahdollisuuksia hän tunnistaa ympäristössään ja millaisiksi yritysideat lopulta muotoutuvat. Työelämässä kohdatut ongelmatilanteet voivat herättää ajatuksia ja oivalluksia uusista ratkaisuista. Näistä idean poikasista voi parhaimmillaan kehittyä uusia mahdollisuuksia yrittäjyyden polulle. 

Ideat ovat luonteeltaan keskeneräisiä eivätkä ne aina heti kytkeydy käytännön asiakastarpeeseen. Mahdollisuudeksi kutsutaan ideaa, jolla on arvoa asiakkaalle ja sen toteuttaminen käytännössä on mahdollista (Wood & McKinley, 2010). 

Lähteet

Commission of the European Communities. (2005). Proposal for a Recommendation of the European Parliament and of the Council on key competences for lifelong learning (COM(2005) 548 final). 

McCallum, E., Weicht, R., McMullan, L., & Price, A. (2018). EntreComp into action: Get inspired, make it happen: A user guide to the European Entrepreneurship Competence Framework. Publications Office of the European Union. 

Sarasvathy, S. D. (2001). Causation and effectuation: Toward a theoretical shift from economic inevitability to entrepreneurial contingency. Academy of Management Review, 26(2), 243–263. 

Suonpää, M., & Römer-Paakkanen, T. (2018). Minä pystyn! Pitkäkestoinen yrittäjyyskasvatus nuorten tulevaisuuden hyvinvoinnin perustana. Haaga-Helian julkaisut 6/2018. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. URN-linkki julkaisuun

Wood, M. S., & McKinley, W. (2010). The production of entrepreneurial opportunity: A constructivist perspective. Strategic Entrepreneurship Journal, 4 (1), 66–84. 

Ideasta liiketoimintamalliksi 

Maija Suonpää

Kestävän liiketoimintamallin rakentamisen tueksi on tarjolla erilaisia työkaluja. Kestävän liiketoimintamallin (kuvio X) osa-alueiden kuvaukset on mukailtu Osterwalderin ja Pigneurin (2010) luoman alkuperäisen liiketoimintamallin pohjalta.

Voit kehittää omasta yritysideastasi kestävän liiketoimintamallin pohtimalla työkalun eri osa-alueita. Liiketoimintamallia kehittäessäsi huomaat kuinka monipuolisesti osaamistasi ja kokemustasi tarvitaan liiketoiminnan eri osa-alueilla.  

Lataa täytettävä pdf-lomake tästä.

Kuvio x. Kestävä liiketoimintamalli (mukailtu lähteistä Osterwalder&Pigneur, 2010; British Library (n.d.).

Asiakas ja arvolupaus

Liiketoimintamallin raaka-aineita ovat sinun oma osaamisesi ja idea, jonka olet ajatellut ratkaisemaan asiakkaan tarpeen tai ongelman. Kaikista ideoista ei ole liiketoiminnaksi, siksi sinun jo alkuvaiheessa pohdittava, tuottaako ideasi arvoa asiakkaalle. 

Asiakasarvoa pohtiessasi mieti, kenelle tuotteesi tai palvelusi on tarkoitettu ja kuka on valmis maksamaan sen käytöstä.  Arvolupaus asiakkaalle kuvaa niitä merkityksellisiä hyötyjä tuotteen tai palvelun käyttämisestä suhteessa siihen, mitä asiakas joutuu maksamaan siitä. 

Arvolupausta pohtiessasi mieti, millaista kilpailuetua voit saada ja millaista arvoa sillä on ympäristölle ja laajemmin yhteiskunnalle. Esimerkiksi kierrätettävät materiaalit ovat ympäristön kannalta hyvä asia, ja niillä voi olla merkitystä myös asiakkaan ostopäätökseen.

Arvo asiakkaalle syntyy toiminnoista, resursseista ja kumppaneista

Jotta voit kehittää valitsemillesi asiakkaille arvoa luovia tuotteita ja palveluita, sinun on pohdittava, mitä keskeisiä toimintoja palvelun tuottamiseen liittyy. 

Esimerkiksi konsultointipalvelun keskeisiä toimintoja ovat

• konsultointi, eli asiakkaan ongelman ratkaiseminen 
• palvelun myynti ja markkinointi asiakkaalle
• konsultointipalvelun kehittäminen 
• toiminnan organisointi, eli aikataulutus, projektinhallinta, yhteistyö mahdollisten kumppaneiden kanssa
• tukitoiminnot, kuten laskutus  

Toimintoja pohtiessasi kannattaa miettiä ympäristöasioita, kuten energiatehokkuutta tai miten hallitset liiketoimintaan liittyviä riskejä, jotta et aiheuta vahinkoa muille ihmisille tai luonnolle.

Resurssit 

Liiketoiminnan pyörittämiseen tarvitset resursseja, jotka mahdollistavat keskeiset toiminnot, jotka tuottavat arvoa asiakkaille. 

Oma osaamisesi on tärkein resurssisi yrittäjyyden polulla. Sinulle on kertynyt ammattitaitoa, kokemusta ja hiljaista tietoa, jotka auttavat sinua luomaan oman palvelusi. Vuosien aikana kertyneeseen kokemukseen kietoutuu myös erilaisia psykologisia resursseja, kuten toivoa, itseluottamusta, sitkeyttä ja optimismia, jotka auttavat jaksamaan yrittäjänä.

Verkosto, joka koostuu entisistä kollegoista, asiakkaista ja yhteistyökumppaneista, on alkavalle yrittäjälle tärkeä resurssi. 

Resurssien tarve vaihtelee sen mukaan, millaista liiketoimintaa suunnittelet. Toiminnan käynnistämiseen voit joutua ottamaan lainaa pankilta tai sijoittamaan omia säästöjäsi esimerkiksi toimitilojen, laitteiden ja It-järjestelmien hankkimiseksi. 

Kumppanit

Alkava yrittäjä tarvitsee usein kumppaneita liiketoiminnan mahdollistamiseksi. Sinun kannattaa pohtia, keiden kumppaneiden avulla pääset kiinni asiakkaisiin heti alkuvaiheessa. Kumppaneita kannattaa etsiä ensin omasta verkostosta, sillä luottamus ja yhteistyö ovat usein jo olemassa. Yrittäjänä sinun ei kannata tehdä kaikkea yksin vaan pohdi, ketkä kumppanit voisivat täydentää osaamistasi. 

Avainkumppaneita valitessasi kannattaa selvittää, että kumppanisi toimivat ympäristön ja yhteiskunnan kannalta vastuullisesti. Asiakkaiden luottamus saattaa heikentyä ja aiheuttaa sinulle mainehaittaa, jos sinä tai avainkumppanisi esimerkiksi laiminlyövät työntekijöiden hyvinvoinnin tai saastuttavat luontoa.    

Asiakassuhteet

Ilman asiakassuhteita ei synny liiketoimintaa. Siksi sinun on tärkeä pohtia, millaisen asiakassuhteen haluat luoda asiakkaisiisi. Konsultointipalvelu esimerkiksi perustuu asiantuntijan kokemukseen ja luottamukseen, jolloin asiakassuhde on henkilökohtainen. Jos myyt verkkokaupassa kirjoja, jossa palvelun ostaminen on automatisoitu, asiakassuhde syntyy itsepalvelun kautta.   

Alkavan yrittäjän on jo heti alkuvaiheessa kiinnitettävä huomiota vastuullisuuteen huolehtimalla esimerkiksi asiakkaiden tietosuojasta ja -turvasta. Ongelmat asiakassuhteissa heikentävät luottamusta liiketoimintaasi kohtaan, joka saattaa vaarantaa koko yrityksesi olemassaolon.  

Kanavat

Kanavat liittyvät tuotteesi tai palvelusi myyntiin, markkinointiin ja jakeluun. Kun teet kanaviin liittyviä päätöksiä, pohdi, miten eri kanavat tukevat tuotteesi tai palvelusi näkyvyyttä, saavutettavuutta ja asiakkaan luottamuksen rakentumista. Voit löytää parhaat kanavat esimerkiksi omista verkostoistasi, some-kanavista, henkilökohtaisista kontakteistasi tai näiden yhdistelmistä. Toimi vastuullisesti myynti- ja markkinointikanavissa kertomalla avoimesti tuotteista ja palveluistasi kohderyhmää kunnioittavalla tavalla. 

Tulot 

Tulovirta syntyy vasta, kun asiakkaasi löytää palvelusi, kokee sen hyödylliseksi ja on valmis maksamaan siitä. Vastuullisessa ja kannattavassa liiketoiminnassa tulojen tulee ylittää menot ainakin pitkällä aikavälillä, siksi sinun on oltava tarkka toiminnan kuluista ja hyödynnettävä eri resursseja tehokkaasti. 

Kustannukset

Liiketoiminnan kustannukset syntyvät resurssien käytöstä (mm. palkat, tilavuokrat, koneet, ohjelmistot), toiminnoista (mm. myynti, markkinointi, jakelu, asiakaspalvelu), kumppanuuksiin liittyvistä kustannuksista (mm. alihankinta ja lisenssit) sekä muut kulut (mm. kirjanpito, ylläpito ja korjaukset). Jotta toimintasi on kannattavaa, huolehdi ettei kustannukset ylitä tuloja pitkällä aikavälillä. Aina ei tarvitse omistaa koneita ja laitteita vaan voit vuokrata tai lisensoida ne. 

Oman idean mahdolliset negatiiviset ja positiiviset kestävyysvaikutukset

Alkavan yrittäjän on toimittava vastuullisesti ja siksi on hyvä pohtia, millaisia kestävyys vaikutuksia ideallasi on ympäristölle ja muille ihmisille. 

Lähteet

British Library. n.d. Sustainable Business Model Canvas. British Library

Osterwalder, A., & Pigneur, Y. 2010. Business model generation: A handbook for visionaries, game changers, and challengers. John Wiley & Sons.

Asiakkaat ja verkostot

Taina Savonen ja Riitta Räisänen

Löydätkö oikeat asiakkaat ja osaatko hyödyntää verkostosi? Menestyvän liiketoiminnan perusta rakentuu asiakasymmärryksestä, selkeästä arvolupauksesta ja toimivista yhteistyöverkostoista. Kun tunnet asiakkaidesi tarpeet ja hyödynnät verkostojasi tehokkaasti, luot vahvan pohjan kannattavalle yrittäjyydelle.

Asiakkaiden tunnistaminen ja verkostojen hyödyntäminen

Artikkelin tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä asiakkaiden tunnistamisesta, heidän tarpeidensa analysoinnista sekä arvoa tuottavan tarjonnan määrittelystä osana yrittäjyyden perustaa. Samalla tarkastellaan yhteistyöverkostojen merkitystä liiketoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä.  

Yritystoiminnan alussa olennaista on ymmärtää, kenelle tarjotaan, millaisia tarpeita asiakkailla on ja keiden kanssa yhteistyötä tehdään. Asiakassegmentointi, asiakasymmärrys ja yhteistyöverkostot luovat perustan kestävälle ja kannattavalle liiketoiminnalle.

Kun aloittavana yrittäjänä keskityt olennaiseen ja etenet vaiheittain, niin pystyt toimimaan tehokkaammin ja välttämään liian laajalle hajautumisen.

Asiakassegmentoinnilla keskitytään oikeisiin asiakkaisiin

Asiakassegmentoinnilla tarkoitetaan asiakkaiden ryhmittelyä samankaltaisten tarpeiden, ominaisuuksien tai käyttäytymisen perusteella. Kaikkia mahdollisia asiakkaita ei ole tarkoituksenmukaista tavoitella, vaan keskeiset asiakasryhmät pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin voidaan kohdentaa rajalliset resurssit sinne, missä niillä saavutetaan suurin vaikutus.

Segmentointi voi perustua esimerkiksi asiakkaiden elämäntilanteisiin, arvoihin, ostokäyttäytymiseen tai ammatillisiin tarpeisiin (Bergström & Leppänen 2021). Kun asiakasryhmät määritellään riittävän tarkasti, voidaan palveluja kehittää juuri näiden ryhmien tarpeisiin sopiviksi. Samalla voidaan välttää resurssien hajautumista liian laajalle, mikä usein heikentää toiminnan vaikuttavuutta ja kannattavuutta. Kuviossa 1 esimerkki erilaisista segmenteistä ja heille tarjottavista tuotteista.

Kuvio 1. Segmentointi tuoteversion tukena (mukaillen Rautiainen, 2013)

Asiakasymmärrys – kuunnellaan ja oivalletaan

Asiakasymmärrys perustuu tietoon asiakkaiden tarpeista, tavoitteista ja arjen haasteista. Ymmärrystä rakennetaan keräämällä ja yhdistämällä tietoa useista lähteistä, kuten asiakaskeskusteluista, palautteista, havainnoinnista ja erilaisista tietoaineistoista. Keskeistä on asiakkaan näkökulman huomioiminen: mitä asiakas yrittää saavuttaa ja millaiset tekijät vaikuttavat hänen valintoihinsa.

Kun asiakkaiden tarpeet ja odotukset tunnistetaan riittävän syvällisesti, voidaan kehittää ratkaisuja, jotka vastaavat aitoihin tarpeisiin. Tämä puolestaan lisää asiakastyytyväisyyttä ja vahvistaa pitkäaikaisia asiakassuhteita. Samalla voidaan erottautua kilpailijoista tarjoamalla asiakkaalle arvoa, jonka asiakas kokee arjessaan hyödylliseksi, esimerkiksi asioinnin helppoa, ongelman ratkaisu, rahan säästämisenä tai aitona kohtaamisena.

Asiakkaan tarpeita on tärkeää aluksi tarkastella nimenomaan asiakkaan näkökulmasta. Tähän voidaan hyödyntää Arvonlupaus kanvasia (Kuvio 2). Keskeistä mallisssa on pohtia, mikä on asiakkaan tarve (asiakkaan tehtävä), jonka hän haluaa ratkaista. Lisäksi arvioidaan, millaiset toiminnalliset, tunneperäiset tai sosiaaliset hyödyt auttavat asiakasta tässä, sekä mitkä negatiiviset kokemukset, riskit tai esteet voivat estää ongelman ratkaisemista. (Osterwalder, Pigneur, Bernarda & Smith, 2014.)

Kun asiakasymmärrys kytketään yrityksen tarjoamiin tuotteisiin tai palveluihin, voidaan luoda arvoa, joka on kestävämpää ja aidosti asiakkaalle merkityksellistä. Kuvion 2 vasen puoli kuvaa yrityksen tarjoamaa arvoa asiakkaalle. Hyödyn tuottajat ja kipukohtien lievittäjät ovat palvelun tai tuotteen osia, jotka vastaavat asiakkaan hyötyihin ja kipukohtiin. Arvolupauksen tavoitteena on osoittaa, miten yrityksen tarjoama tuote- tai palveluratkaisu helpottaa asiakkaan arkea ja auttaa häntä saavuttamaan tavoitteensa. (Osterwalder, Pigneur, Bernarda & Smith, 2014.)

Kuvio 2. Arvonlupauskanvas kuvattuna asiakkaan näkökulmasta (mukaillen Osterwalder ym., 2014).

Asiakasymmärryksen kehittäminen nähdään jatkuvana prosessina. Markkinat, asiakkaiden tarpeet ja toimintaympäristö muuttuvat ajan myötä, minkä vuoksi myös ymmärrystä on päivitettävä säännöllisesti. Tällä tavoin voidaan varmistaa, että tarjonta säilyy ajankohtaisena ja kilpailukykyisenä.

Verkostot – edetään yhdessä

Yhteistyöverkostojen rakentaminen on keskeinen osa yrittäjyyttä. Harvoin kaikkea tarvittavaa osaamista tai resursseja löytyy yhdeltä toimijalta, minkä vuoksi yhteistyön merkitys korostuu. Verkostojen avulla voidaan jakaa osaamista, kehittää uusia ideoita ja luoda ratkaisuja, joita ei yksin olisi mahdollista toteuttaa.

Verkostot voivat muodostua monenlaisista toimijoista, kuten asiakkaista, yhteistyökumppaneista, asiantuntijoista, oppilaitoksista ja muista yrittäjistä. Myös oma lähipiiri voi tarjota arvokasta tukea ja näkökulmia toiminnan kehittämiseen. Keskeistä verkostoissa on luottamus, avoin vuorovaikutus ja vastavuoroisuus. (Viitala & Jylhä, 2013, 154–155.)

Kun verkostoja hyödynnetään suunnitelmallisesti, voidaan parantaa toiminnan joustavuutta ja reagointikykyä muuttuviin tilanteisiin. Samalla voidaan tavoittaa uusia asiakasryhmiä ja lisätä näkyvyyttä ilman merkittäviä lisäresursseja. Verkostot tarjoavat myös mahdollisuuksia oppimiseen ja kehittymiseen, mikä tukee yrittäjän pitkäjänteistä kasvua. (Bergström & Leppänen, 2021, s. 70–71.)

Yhteistyön kautta voidaan jakaa riskejä ja hyödyntää toisten vahvuuksia. Tämä lisää toiminnan turvallisuutta ja mahdollistaa hallitumman etenemisen yrittäjyyden eri vaiheissa. Verkostojen rakentaminen ei tapahdu hetkessä, vaan se kehittyy ajan myötä luottamuksen vahvistuessa.

Alla olevan verkostokartta kuvion 3. avulla pystyt hahmottelemaan omaa yhteistyöverkostoasi mahdollisimman laajasti.

Kuvio 3. Yrittäjän yhteistyöverkostot

Lähteet

Bergström, S. & Leppänen, A. 2021. Yrityksen asiakasmarkkinointi. 19. painos. Sanoma Pro.

Osterwalder, A., Pigneur, Y., Bernarda, G. & Smith, A. 2014. Value proposition design: How to create products and services customers want. John Wiley & Sons.

Rautiainen, J. 2023. Asiakassegmentti – Näin hyödynnät segmentointia markkinoinnissa. Muutos Digital. 

Viitala, R. & Jylhä, E. 2013. Liiketoimintaosaaminen: Menestyvän yritystoiminnan perusta. 6., uudistettu painos. Edita. Helsinki.

Kestävä ja vastuullinen yrittäjyys

Tanja Mäkelä

Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemat siivittävät myös menestyvää liiketoimintaa. Pelkkä voiton tavoittelu ilman vastuullisuutta kuulostaa menneen maailman havinalta. Tällä hetkellä luodaan perustaa maailmalle, jossa nykyiset ja tulevat sukupolvet elävät. Ratkaisevaa on, että ihmisen toiminta on sopeutettava maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn. Millainen sinä toivoisit tulevaisuuden olevan? Miten sinun yritysideasi peilautuu kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemoihin?

Mitä on kestävä kehitys?

Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävää kehitystä voi määritellä yhteiskunnallisena muutoksena, jota ohjataan maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Tämä sai alkunsa YK:n Brundtlandin komissiosta vuonna 1987. Tänä päivänä kestävän kehityksen politiikka on muotoutunut ja laajentunut yhä kattavammaksi kokonaisuudeksi. (Ympäristöministeriö.) Kestävä kehitys ei tapahdu pelkästään politiikkaohjelmilla, vaan suunnitelmallista muutosta edistävät päätöksentekijät, yritykset, kansalaisyhteiskunta ja ihmiset.

Globaalit kestävän kehityksen osa-alueet jaotellaan seuraaviin:

Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen koskee väistämättä myös yritystoimintaa. Vanha lineaarinen ota-valmista-hävitä -malli joutaa romukoppaan. Kiertotalouden liiketoimintamallit vastaavat kestävän kehityksen haasteisiin mahdollistamalla kannattavuuden ja kassavirran kasvattamisen arvoketjun eri vaiheissa (Kiertotalous-Suomi). Palataan hetken päästä kiertotalouden liiketoimintamalleihin.

Tässä on kuitenkin hyvä hetki pohtia omaa suhtautumistasi vastuullisuuteen ja kestävyyteen. Minkälainen on sinun arvomaailmasi? Minkälaista toimintaa toivoisit yrityksiltä? Entä miten sinun yritysideasi voisi kytkeytyä tai kytkeytyy kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemoihin? Kestävän kehityksen tavoitteet on määritelty tarkemmin Agenda2030-toimintaohjelmassa (Ulkoministeriö).

Vastuullisuus yritystoiminnassa

Elinkeinoelämän keskusliitto määrittelee vastuullisuuden tulevaisuudelle hyvänä liiketoimintana. Vastuullisessa yritystoiminnassa yhdistyvät kestävällä tavalla toimiminen ja sidosryhmien etujen sekä odotusten huomioiminen. Tavoitteena on kannattava liiketoiminta. Yrityksen vastuullinen toiminta on parhaimmillaan myös kilpailuetu. (Elinkeinoelämän keskusliitto.) Vastuullinen yritys tiedostaa toiminnan vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan, ympäristöön ja ihmisiin (Yrittäjät.) Parhaimmillaan yritystoiminta voi tuottaa ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin. Tänä päivänä kuluttajat ovat entistä tietoisempia yritysten vastuullisuudesta ja tämä ohjaa myös ostopäätöksiä.

Tutkimuksen mukaan suomalaisista 32 % voidaan luokitella vastuullisiksi kuluttajiksi. Kuitenkin 74 % suomalaisista pitää vastuullisuutta tärkeänä omassa elämässään, mutta tämä ei näy yhtä vahvasti vielä suomalaisten kulutuskäyttäytymisessä. (Asiakastieto & Iro Research, 2025.) Me suomalaiset tuotamme jätettä ja käytämme eniten luonnonvaroja Euroopassa (European Environment Agency, 2025). Kestävän kehityksen polulle pääseminen edellyttää vaikuttavia toimia yrityksiltä sekä kuluttajilta.

Yritystoiminnan vastuullisuutta kuvataan ja jäsennetään lyhenteellä ESG, joka muodostuu käsitteitä Environmental, Social ja Governance. ESG sisältää vastuullisuuden ympäristöön, ihmisiin, yhteiskuntaan ja hyvää hallintotapaan liittyen. Vaikka ESG-käsitteen käyttö on yleistynyt erityisesti viime vuosina, sen juuret ovat syvällä vastuullisuusohjelmien historiassa. Virallisena alkuna pidetään YK:n Global Compactin ”Who cares wins” -raporttia vuodelta 2004. ESG:n viitekehystä hyödynnettiin aluksi sijoituspuolella, mutta tänä päivänä sen avulla määritellään laajemmin vastuullista yritystoimintaa. (Byrne.) 

Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) astui voimaan vuonna 2023. Direktiivin tavoitteena on edistää yritysten raportointia kestävästä ja vastuullisesta liiketoiminnasta. Direktiivi velvoittaa suuria ja pörssiin listattuja yrityksiä raportoimaan liiketoiminnan riskeistä sekä vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin. (European Commission, 2026.) Lisäksi yritysten velvollisuutta vastuullisuuteen säädetään Euroopan unionin tasolla yritysvastuudirektiivillä, joka astui voimaan vuonna 2024 (Työ- ja elinkeinoministeriö 2024.)

Kiertotalous kestävän liiketoiminnan mahdollistajana

Miten globaaleja kestävyyshaasteita voidaan taklata yritystoiminnan avulla? Kiertotalousmalli vastaa kestävän kehityksen haasteisiin. Vanhassa lineaarisessa talousmallissa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja heitetään pois. Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pyritään säilyttämään kierrossa mahdollisimman pitkään niin, että niiden arvo säilyy mahdollisimman suurena tuotteen elinkaaren ja materiaalikiertojen läpi. Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu palveluiden käyttämiseen, esimerkiksi jakamiseen, vuokraamiseen, korjaamiseen ja kierrättämiseen. Keskeistä on se, että kiertotaloudessa kasvu ei perustu luonnonvarojen kulutukseen. Kestävän kehityksen osa-alueet, eli ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, huomioidaan kestävässä kiertotaloudessa. Planetaaristen rajojen sisällä toimiminen on edellytys kestävälle tulevaisuudelle. (Kiertotalous-Suomi.)

Kiertotalouteen pohjautuvassa liiketoiminnassa tuotteet ja materiaalit ovat siis käytössä mahdollisimman tehokkaasti ja pitkään. Kun materiaalit voidaan hyödyntää useampaan kertaan, ne tuottavat myös lisäarvoa uudelleen. Kiertotalouden liiketoimintamalleissa on siis keskeistä se, että käytetään vähemmän raaka-aineita ja tuotetaan vähemmän jätettä sekä päästöjä. (Euroopan unioni, 2023.) Nämä tavoitteet kulkevat koko mallin läpi, sisältäen raaka-aineet, suunnittelun, tuotannon, jakelun, kulutuksen, korjauksen, uudelleenkäytön, keräyksen ja lopulta mahdollisen jätehuollon. Kiertotalouden liiketoimintamallit vähentävät tehottomuuksia ja luovat arvoa yrityksille. Näitä malleja pystytään myös monistamaan eri toimialojen välillä. (Kiertotalous-Suomi.)

Kuvio. Kiertotalous on muutakin kuin kierrätystä. Valtioneuvosto (2023).

Kiertotalouden liiketoimintamallit voidaan jakaa viiteen luokkaan (Kiertotalous-Suomi): 

1. Kiertävät raaka-aineet
   Kestävät, korjattavat ja kierrätettävät tuotteet ja uusiutuvat, biopohjaiset, kierrätetyt ja muut vaihtoehtoiset materiaalit sekä energianlähteet
2. Resurssien talteenotto
   Materiaalien ja energian talteenotto sekä palauttaminen uusiokäyttöön
3. Elinkaaren pidentäminen
   Tuotteen käyttöiän pidentäminen esim. tuotesuunnittelu, korjaus, kierrätys, päivittäminen ja jälleenmyynti
4. Tuote palveluna
   Erilaiset palveluratkaisut omistamisen sijaan, palvelu- ja vuokraussopimukset
5. Jakamisalustat
   Vuokraus, yhteiskäyttö ja jakaminen omistamisen sijaan, digitaalisuuden hyödyntäminen

Euroopan unionin tavoitteena on rakentaa ilmastoneutraali kiertotalous vuoteen 2050 mennessä. EU on tehnyt viime vuosina toimenpiteitä muun muassa jätteen määrän vähentämiseen ja tuotteiden kestävyyden parantamiseen liittyen. Myös lainsäädäntöä on päivitetty tai uudistettu liittyen muun muassa ekologiseen suunnitteluun, pakkauksiin, viherpesuun, korjausoikeuksiin ja jätehuoltoon. (Euroopan parlamentti, 2023.) Kestävään kehitykseen ja vastuulliseen yritystoimintaan suuntaavia politiikkaohjelmia ja lainsäädäntöä on jo paljon, mutta lopulta toiminta tai toimimattomuus ratkaisevat. Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää suuria muutoksia päätöksentekijöiltä, yrityksiltä ja kuluttajilta. Voit pohtia tässä kohtaa, minkälaisia kiertotalouteen liittyviä yrityksiä sinä tunnistat? Miten voisit huomioida kiertotalouden periaatteita omassa yritystoiminnassa?

---

Lähteet

Asiakastieto & Iro Research. (11.09.2025). 32 % suomalaisista on vastuullisia kuluttajia – uusi tutkimus jakaa suomalaiset kuuteen eri vastuullisuusprofiiliin. 

Byrne, D. A brief history of ESG: From pioneer to mainstream. Corporate Governance Institute.  Haettu 1.9.2026

Kiertotalous-Suomi. Kiertotalous vie yhteiskuntaa kestävän kehityksen polulle. Haettu 27.5.2026

Kiertotalous-Suomi. Kiertotalouden liiketoimintamallit. Haettu 2.9.2026

European Environment Agency. (29.9.2025). Europe’s Environment 2025. Finland. 

European Commission. (3.7.2026). Corporate Sustainability Reporting. 

Euroopan Unioni. (30.6.2023). Mitä on kiertotalous ja miksi sillä on merkitystä? 

Suomen kestävän kehityksen toimikunta. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. Valtioneuvoston kanslia. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 Haettu 1.9.2026

Työ- ja elinkeinoministeriö. (9.9.2024). Yritysvastuudirektiivin kansallinen toimeenpano käynnistyy. 

Ulkoministeriö. Agenda 2030 -kestävän kehityksen tavoitteet. Haettu 31.8.2026 

Ympäristöministeriö. (15.3.2023). Mitä on kestävä kehitys? 

Yrityksen pyörittäminen

Taina Savonen

Varmuutta liiketoimintaan

Artikkelissa keskitytään niihin asioihin, jotka ratkaisevat yrityksen arjen toimivuuden ja kannattavuuden: markkinointiin, hinnoitteluun, kustannuksiin ja yritysmuodon valintaan. Artikkelin tavoitteena on auttaa jäsentämään omaa liikeideaa käytännön näkökulmasta ja rakentamaan toiminnalle kestävä sekä realistinen taloudellinen pohja.

Yrittäjyys ei edellytä kaiken tietämistä heti alussa – olennaista on, että perusasiat ymmärretään ja niiden varaan rakennetaan yritystoimintaa askel kerrallaan.

Yritysmuodon valinta kannattaa tehdä harkiten

Yritystoiminnan käynnistämisessä yksi keskeisimmistä valinnoista liittyy sopivaan yritysmuotoon. Suomessa yleisimmin käytettyjä vaihtoehtoja ovat toiminimi, osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osuuskunta. Omaa yritysmuotoa voi hahmottaa esimerkiksi Suomen Yrittäjien Näin valitset yritysmuodon -oppaan avulla.

Aloittavalle yrittäjälle toiminimi koetaan usein selkeäksi ja joustavaksi vaihtoehdoksi, sillä sen perustaminen on nopeaa ja hallinnointi kevyttä. Tämä tarkoittaa, että päätöksenteko on yksinkertaista, yrityksen hallinnolliset velvoitteet ovat vähäisiä ja yrityksen arkea voidaan johtaa ilman erillisiä yhtiökokouksia tai hallitusta. Näin yrittäjä voi keskittyä enemmän varsinaisen liiketoiminnan kehittämiseen. Samalla on kuitenkin tärkeää tiedostaa, että vastuu yrityksen velvoitteista on henkilökohtainen. Tämä tekee siitä sopivan erityisesti tilanteisiin, joissa toiminta pohjautuu omaan osaamiseen ja työpanokseen. (Yrittäjät,2021.)

Yritysmuodon valinnalla vaikutetaan merkittävästi verotukseen, vastuisiin ja yritystoiminnan kehittämismahdollisuuksiin. Tämän vuoksi yritysmuodon valintaan on hyvä perehtyä rauhassa ja hyödyntää tarvittaessa asiantuntija-apua. Huolellinen valmistautuminen tuo varmuutta päätöksentekoon.

Markkinointi selkeäksi 4P-mallin avulla

Markkinoinnin kokonaisuutta voidaan jäsentää 4P-mallin avulla, joka tarjoaa käytännönläheisen rungon toiminnan suunnitteluun. Malli koostuu neljästä osa-alueesta: tuotteesta, hinnasta, saatavuudesta ja markkinointiviestinnästä. (Kotler & Armstrong, 2008.) Näitä tarkastellaan aina asiakkaan näkökulmasta – keskeistä on ymmärtää, kenelle tarjotaan ja millaista arvoa tuotetaan (kuva 1)

Kuva 1. Markkinoinnin kilpailukeinot auttavat jäsentelemään kokonaisuutta (mukaillen Kotler & Armstrong, 2008)

Markkinoinnin lähtökohtana on asiakkaan tunnistaminen. Kun tiedetään, kuka asiakas on ja mitä hän tarvitsee, voidaan rakentaa toimiva kokonaisuus tämän ymmärryksen varaan. Tuote tai palvelu on markkinoinnin ydin, sillä se määrittää, millaista arvoa asiakkaalle tuotetaan. Yrityksen tuotteita tai palveluita voidaan tarkastella esimerkiksi laadun, ominaisuuksien, muotoilun, brändin ja palvelun näkökulmasta. Selkeä ja asiakkaan tarpeisiin vastaava tuote luo perustan koko markkinoinnille.

Hinnoittelu vaikuttaa siihen, kokeeko asiakas tuotteen tai palvelun olevan hintansa arvoinen. Hinnan tulee kuitenkin kattaa syntyneet kustannukset ja tuottaa riittävä korvaus tehdystä työstä. Samalla sen tulee vastata asiakkaan kokemaan hyötyyn. Tasapainon löytäminen edellyttää usein kokeilua, seurantaa ja tarvittaessa hienosäätöä.

Saatavuus kuvaa sitä, miten ja missä asiakas voi hankkia tuotteen tai palvelun. Tähän kuuluvat jakelukanavat, sijainti sekä asioinnin helppous ja sujuvuus. Tavoitteena on varmistaa, että ostaminen on asiakkaalle mahdollisimman vaivatonta ja luontevaa.

Markkinointiviestinnän tehtävänä on tehdä yritys näkyväksi ja viestiä, miten sen tuotteet tai palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Keinoina voivat olla esimerkiksi verkkonäkyvyys, suositukset ja henkilökohtaiset kohtaamiset. Olennaista on valita kanavat ja tavat, jotka tavoittavat määritellyn asiakasryhmän ja tukevat heidän päätöksentekoaan.

Kun tuote vastaa asiakkaan tarpeisiin, hinta on perusteltu, saatavuus sujuvaa ja viestintä selkeää, muodostuu kokonaisuus, joka luo arvoa sekä asiakkaalle että yritykselle.

Kustannukset hallintaan – kannattavuus näkyväksi

Yritystoiminnassa kustannukset muodostuvat sekä kiinteistä, että muuttuvista kustannuksista Kiinteitä kustannuksia ovat esimerkiksi vuokrat ja mahdolliset palkat, kun taas muuttuvat kulut liittyvät esimerkiksi materiaalihankintoihin tai palveluiden tuottamiseen.

Kun kustannukset tehdään näkyviksi ja niitä seurataan säännöllisesti, syntyy parempi ymmärrys siitä, millä tasolla hinnoittelun tulee olla. Näin voidaan tehdä tietoisia päätöksiä ja välttää tilanteita, joissa työstä ei saada riittävää korvausta.

Kannattavuus syntyy yksinkertaisesti siitä, että tulot ylittävät menot, mutta käytännössä tämä vaatii suunnittelua ja seurantaa. Kun markkinointi, hinnoittelu ja kustannukset ovat tasapainossa, voidaan rakentaa toimintaa, joka kestää aikaa ja mahdollistaa hallitun kasvun.

Lähteet

Kotler, P. & Armstrong, G. 2018. Principles of marketing (17. painos).

Yrittäjät 2021. Näin valitset yritysmuodon (PDF-julkaisu).

Tekoälyn hyödyntäminen yrittäjän alkutaipaleen sparraajana 

Päivi Käri-Zein ja Riitta Räisänen

Tekoäly on tullut erottamattomana osana yrittäjienkin arkeen. Se tuottaa sitä suurempaa hyötyä yrittäjälle mitä enemmän sillä on tietoa käytettävänä. Eettisesti on hyvä huomioida, että maksuttomissa online tekoälytyökaluissa tiedot siirtyvät automaattisesti sovelluksen omistajalle. Tämän vuoksi maksullinen työkalu olisi tarkoituksenmukaisempi valinta yrittäjälle. 

Seuraavaksi tarkastelemme tekoälyn hyötyjä ja käyttökohteita erityisesti aloittaville yrittäjille. Tässä muutamia vinkkejä tekoälyn hyödyntämiseen ja oman ajattelun laajentamiseen.

Liiketoiminnan suunnittelu ja ideointi 

Yrityksen perustaminen alkaa usein ideasta, jota täytyy testata ja kehittää. Tekoälytyökalut voivat auttaa aloittavaa yrittäjää monin tavoin. Esimerkiksi Copilot, ChatGPT, Gemini AI voivat tuottaa uusia liiketoimintaideoita, auttaa tunnistamaan markkinarakoja ja analysoimaan kilpailutilannetta (Tarkista eettiset haasteet mm. käytä varoen ilmaisversioita).

Tekoäly nopeuttaa ideointiprosessia merkittävästi, joskaan se ei kuitenkaan korvaa yrittäjän omaa arviointia, vaan toimii pikemminkin sparraajana ja lopulliset päätökset vaativat edelleen inhimillistä harkintaa ja kontekstin ymmärtämistä.

Aloittava yrittäjä voi käyttää tekoälyä sparrailemalla esimerkiksi seuraaviin aiheita: 

• liiketoimintasuunnitelman luonnostelu 
• kohderyhmien ideointi ja määrittely 
• ympäristöanalyysin laatiminen 
• arvonluontimallien hahmottaminen 

Markkinointi ja asiakasviestintä

Markkinointi ja yrityksen näkyvyys on usein yksi suurimmista haasteista uudelle yrittäjälle. Tekoäly voi helpottaa toteuttamaan markkinointia tuottamalla sisältöä ja analysoimalla asiakaskäyttäytymistä. Sisällöntuotannosta esimerkkeinä toimivat blogi- ja mainostekstit sekä somepostaukset. Hyvä konkreettinen esimerkki on hyödyntää Copilotia tai ChatGPT:tä ym. ja pyytää kirjoittamaan viisi LinkedIn, Instagram tai Facebook päivitystä uudesta palvelusta valitulle kohderyhmälle. Tämä voi olla aloittavalle yrittäjälle merkittävä etu, sillä näin saavutetaan parempaa näkyvyyttä pienellä budjetilla ja säästetään aikaa.  

Kohdennettu markkinointi 

Tekoälypohjaiset markkinoinnin analyysityökalut pystyvät tunnistamaan asiakassegmenttejä ja ennustamaan ostokäyttäytymistä. Markkinoinnin analyysityökaluista kokeilunarvoisia ovat esimerkiksi Google Analytics, Mailchimp ja HubSpot, jos yrittäjä on toiminut jo jonkin aikaa markkinoilla. Osasta edellä mainituista työkaluista on saatavilla ilmaisversioita. Analyysityökalujen avulla pystyy kohdistamaan yrityksen markkinointia tehokkaammin ja vähentää hukkaan meneviä resursseja. 

Asiakaspalvelu 

Chatbotit ja automaattiset vastausjärjestelmät voivat hoitaa asiakaskyselyjä ympäri vuorokauden. Tämä mahdollistaa yrityksessä korkean palvelutason ilman suurta henkilöstöä, mikä on erityisen tärkeää pienyrittäjälle. Asiakaspalvelun Chatbot vastaa automaattisesti asiakkaan kysymyksiin iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina, kun yrittäjä itse ole tavoitettavissa. Asiakaspalvelun Chatbot vaatii yrittäjältä sopivan ohjelman käyttöönoton (esimerkiksi Tidio, ManyChat) ja vastausten luonnin esimerkiksi yrityksen aukioloajat, tilausten toimitusajat, tilausten palautustiedot, valikoiman jne. Osassa ohjelmissa on valmiita vastauspohjia, joita hyödyntämällä pääsee hyvin alkuun ja Chatbot kehittyy käyttämällä. AI:sta hyöty asiakaspalveluun on 24/7 palvelu ja se säästää henkilöstöresursseja. 

Sisäinen tehokkuus ja ajansäästö

Aloittavan yrittäjän työ on hyvin monipuolista ja vaatii paljon manuaalista työtä. Yrittäjä saattaa vastata itse sekä myynnistä, hallinnosta, markkinoinnista että asiakaspalvelusta. 

Tekoälyn avulla aloittava yrittäjä voi automatisoida monia rutiinitehtäviä kuten esimerkiksi sähköpostien lajittelua (tärkeät – tarjoukset – roskaposti) ja hyödyntää tekoälyä auttamaan kalenterinhallinnassa ja ajanhallinnassa. Tekoälytyökalu voi ehdottaa asiakkaalle vapaita aikoja kalenterista ja varata aikoja kalenterista yrittäjän puolesta.  Tekoälyn avulla pystytään myös automatisoimaan laskutus, laskujen lähettäminen ja maksujen muistuttaminen asiakkaille. Myös raporttien analysoinnissa ja kokousmuistioiden tekemisessä tekoälystä saa oivallisen digiapurin. 

Automaatio vapauttaa yrittäjän aikaa strategisempaan työhön, kuten liiketoiminnan kehittämiseen. Tämä on yksi tekoälyn merkittävimmistä hyödyistä, sillä ajankäyttö on yrittäjän tärkeimpiä resurssejasi. 

Taloushallinto  

Tekoälypohjaiset taloushallinnon työkalut ovat kehittyneet nopeasti. Ne voivat auttaa analysoimaan yrityksen kassavirtaa, tunnistaa kustannusriskejä ja jopa ennustaa yrityksen tulevaa taloudellista kehitystä. Taloushallinnon tekoälytyökaluja on helppo hyödyntää kirjanpitojärjestelmien yhteydessä esimerkiksi Procountor, Holvi, Netvisor ja niistä parhaimmat tiedot tarjoaa kirjanpitäjä tai kirjanpitotoimiston edustaja. Aloittava yrittäjä voi hyödyntää tekoälyä esimerkiksi budjetoinnissa, hinnoittelustrategian suunnittelussa, myyntiennusteiden laatimisessa, kannattavuusanalyysissä.  

Tekoälyyn perustuvat analyysit voivat auttaa tekemään perustellumpia päätöksiä ja vähentämään taloudellisia riskejä. Sen merkitys yrittäjyydessä tulee kasvamaan entisestään. Tietosuoja ja turvallisuus ovat tärkeimmät asiat hallita tekoälyn käytössä. Muun muassa luottamuksellista tietoa ei voi suoraan syöttää tekoälyyn. Yrittäjä on vastuussa asiakkaiden henkilötiedoista ja siksi on tärkeää tuntea GDPR säädökset. Tulevaisuudessa yhä useammat työvaiheet automatisoituvat, ja tekoäly integroidaan osaksi lähes kaikkia liiketoimintaprosesseja. Aloittavan yrittäjän on ymmärrettävä, että tekoälyn hyödyntäminen ei ole enää kilpailuetu, vaan välttämättömyys. Ne yrittäjät, jotka osaavat käyttää tekoälyä tehokkaasti, voivat kilpailla suurempien yritysten kanssa tasavertaisemmin. Tekoäly kehittyy nopealla vauhdilla, mutta ihmisen on tehtävä lopulta kuitenkin tarvittavat ratkaisut.

Tekoäly kehittyy nopeasti ja tarjoaa aloittavalle yrittäjälle jatkuvasti uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen. Samalla yrittäjän on päivitettävä osaamistaan ja arvioitava kriittisesti uusien työkalujen hyötyjä ja riskejä. Tulevaisuudessa kyky hyödyntää tekoälyä tarkoituksenmukaisesti voi muodostua merkittäväksi kilpailueduksi.

Tekstin sisällön ideoinnissa on hyödynnetty ChatGPT 3.5 ja Microsoft Copilot -kielimalleja.

---

Lähteet

Moilanen, T. 2024. Tekoälyn hyödyntäminen pk-yrityksissä. Teoksessa A. Alamäki, K. Wirenius, T. Moilanen & T. Leppäniemi (toim.), Tekoäly työtä, osaamista ja liiketoimintaa uudistamassa, s. 160. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. 

Moilanen, T., & Laatikainen, E. 2024. Tekoäly mullistaa liiketoiminnan. Teoksessa A. Alamäki, K. Wirenius, T. Moilanen & T. Leppäniemi (toim.), Tekoäly työtä, osaamista ja liiketoimintaa uudistamassa, s. 161–165. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. 

Moilanen, T., & Laatikainen, E. 2024. Tekoälyn mahdollisuudet käytännön yrityselämässä. Teoksessa A. Alamäki, K. Wirenius, T. Moilanen & T. Leppäniemi (toim.), Tekoäly työtä, osaamista ja liiketoimintaa uudistamassa, s. 166–169. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. 

Rissanen, J., Ritala, P., & Ruokonen, M. 29.4.2024. Tekoäly mullistaa bisneksen: Miten tulevaisuudessa myydään? [Podcast-jakso]. Myyntiradio Academic. Kuuntele Spotifyssa

Yrittäjät.io. 16.2.2026. Yrittäjän opas tekoälyn hyödyntämiseen: Esimerkkejä ja vinkkejä yrittäjille Yrittäjä.ion-blogi.  Luettu 10.6.2026.

Yrittäjät s.a. Yrittäjät ja tekoäly: Tehoa liiketoimintaan. 

Kohti yrittäjyyttä

Maija Eerola

Yrittäjyys yli 50-vuotiaana ei useinkaan synny yhdestä päätöksestä vaan vähitellen etenevästä prosessista. Liikeidean juuret voivat löytyä työuran aikana kertyneestä osaamisesta, harrastuksesta, omasta kiinnostuksen kohteesta tai pitkään mukana kulkeneesta unelmasta. Yrittäjyys on matka, joka alkaa usein jo kauan ennen yrityksen perustamista.

Kiteytä, testaa ja verkostoidu

Yrittäjyyttä voi lähestyä pienin askelin ja omaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Ajatusta voi testata, omaa palvelua tai tuotetta voi kehittää vähitellen ja yrittäjyyteen liittyviä vaihtoehtoja voi kartoittaa rauhassa. Jokainen kokeilu lisää ymmärrystä siitä, mikä tuntuu omalta ja mikä ei. Samalla epävarmuus usein vähenee ja luottamus omaan tekemiseen kasvaa. Pysähdy tarkastelemaan tähänastisen matkan varrella syntyneitä oivalluksia ja muutoksia. 

Yrittäjyyttä ei tarvitse pohtia yksin. Usein omat ajatukset selkiytyvät, kun niitä pääsee jakamaan muiden kanssa. Vertaiskeskustelut, mentorointi ja asiantuntijoiden tuki voivat auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia, arvioimaan omia vahvuuksia ja löytämään vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Samalla huomaat, ettet ole ainoa, joka pohtii työuran seuraavia suuntia tai yrittäjyyden mahdollisuuksia.

Tukea yrittäjyyteen

Aiempien artikkelien tehtävät ovat auttaneet sinua matkallasi kohti yrittäjyyttä. Olisiko nyt oikea hetki mennä yritysneuvojan juttusille oman idean kanssa ja pohtia yhdessä juuri sinulle sopivia askelia jatkoon?  Liiketoimintamalli-työkalun avulla voit esitellä konkreettisesti ideaasi yritysneuvojalle. 

Vinkit aloitteleville yrittäjille -podcastista voit kuunnella konkreettisia vinkkejä, kokemuksia ja neuvoja aloitteleville yrittäjille. Podcastissa keskustellaan siitä, minkälaista tukea aloittava yrittäjä voi saada ja mitä asioita tulisi huomioida. Äänessä ovat liiketoimintakehittäjä Kirsi Vuollet Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:sta ja TKI-asiantuntija Marja Kiijärvi LAB-ammattikorkeakoulusta.

Kohti omannäköistä yrittäjyyttä

Tämän päivän työelämässä yrittäjyys tarjoaa yhden mahdollisen tavan hyödyntää omaa osaamista uudella tavalla. Se voi avata mahdollisuuksia tehdä merkityksellistä työtä, toteuttaa omia ideoita ja rakentaa työarkea omien tavoitteiden sekä arvojen mukaisesti. Kokemus on usein yrittäjyyden merkittävävoimavara. Siksi yrittäjyyttä pohtiessa olennaisinta ei välttämättä ole kysyä, onko liian myöhäistä aloittaa, vaan pohtia, mitä kaikkea oma osaaminen, elämänkokemus ja verkostot voivat vielä mahdollistaa.

Moni yllättyy huomatessaan, kuinka paljon käyttökelpoista osaamista ja verkostoja on kertynyt vuosien varrella. Se, mikä on tuntunut tavalliselta työuralta, voikin muodostaa perustan täysin uudelle alulle. Juuri tästä syystä yrittäjyyden tarkastelu voi avata uusia näkökulmia omaan tulevaisuuteen myös silloin, kun työuraa on jo takana useita vuosikymmeniä.

Kohti yrittäjyyttä kulkeminen ei aina tarkoita valmista päätöstä yrityksen perustamisesta. Se voi olla myös oman osaamisen tunnistamista uudella tavalla, vaihtoehtojen punnitsemista ja rohkeutta nähdä uusia mahdollisuuksia. Jokainen askel lisää ymmärrystä siitä, millainen työ ja tulevaisuus tuntuvat juuri itselle merkityksellisiltä.

Yrittäjyyden polku alkaa usein pienestä kipinästä, ajatuksesta tai unelmasta. Kun sille antaa tilaa kasvaa, voi se johdattaa vielä yli 50-vuotiaana kohti täysin uusia mahdollisuuksia. 

Oppaita ja muita materiaaleja

---

Lähteet

Eerola, M. & Kiijärvi, M. 20.7.2026. Viisikymppisenä yrittäjäksi – tarina rohkeasta urakäänteestä. Verkkoartikkeli. LAB Focus. 

Haaga-Helia 2026. Saara Toivonen: Potkua tekemiseen ja oman unelman toteuttamiseen. Verkkoartikkeli. Haaga-Helia.

Yrittäjätarinat                            

Videot

• Lankojen Lumo design Raija Lahti
• Seikkailuviikari Oy
• Konsultointi Tonder
• Stimilon
• Leena’s B&B
• Dome Upcycling

Artikkelit

• Lankojen Lumo Design Raija Lahti
• Seikkailuviikari Oy
• Ikkunainen
• Kouvolan Kukkakauppa
• Digineuvola by Mirva Harjukari
• Kaisa Nevä: Pyörät pyörimään Kipinää yrittäjyyteen -valmennuksella
• Saara Toivonen: Potkua tekemiseen ja oman unelman toteuttamiseen
• Uusi suunta 50+: yrittäjyys avasi Pian polun oman näköiseen työhön
• Kimmo loi omista vahvuuksistaan yritystoimintaa
• Uusi suunta 50+: Kati Boijer rakentaa yrittäjyyttä kokemuksen pohjalta
• Juha Kaarenmaa: Voisiko omasta intohimosta tehdä yritystoimintaa

Podcastit

• Kokemuksia Kipinää yrittäjyyteen valmennuksesta – Haaga-Helia | Podcast on Spotify
• Unelma yrittäjyyteen 
• Vinkit aloittaville yrittäjille