1. Hungry for Finland – Suomen ruokamatkailustrategian jalkautusStrategian jalkautusvaihe
Kristiina Havas
Ruokamatkailustrategian jalkautushanke toteutettiin 1.3.2015-9.6.2017 välisenä aikana maa- ja metsätalousministeriön (MAVI, maaseutuvirasto) ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rahoittamana (MAVI 250.000 euroa ja Haaga-Helia amk 62.500 euroa). Hankkeen kick off toteutettiin 26.5.2015 (osallistujia 98). Tilaisuudessa esiteltiin strategian painopistealueet, tehdyt valinnat ja toimenpiteet. Keittiömestari Jaakko Sorsa FINDS-ravintolasta Hong Kongista valotti Skandinavian merkitystä ja suomalaisuutta ruokamatkailussa.
Matka 2017 –messujen yhteydessä toteutettiin ruokamatkailustrategian jalkauttamisvaiheen yhteenvetofoorumi: Hungry for Finland – ruokamatkailu nosteessa 20.1.2017 klo 9.00-12.00 (osallistujia noin 120). Tapahtumasta laadittiin video. Esitykset löytävät täältä.
Projektin tavoitteena oli saada ruokamatkailun kehittämisen suunta yhtenäiseksi ja verkosto toimivaksi. Strategian jalkauttamisprojektissa laadittiin ruokamatkailun kehittämiseen työkaluja, Hungry for Finland työpajakonsepti työpajoineen ja muine yhteistyöfoorumeineen sekä markkinointiviestintään liittyviä toimenpiteitä.
Suomelle laadittiin ensimmäinen ruokamatkailustrategia laajalla yhteistyöllä. Strategia valmistui keväällä 2015. Strategiatyön käynnistäjiä ja rahoittajia olivat maa- ja metsätalousministeriö ja Visit Finland. Strategia syntyi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun koordinoimana. Strategiasta on laadittu myös video. Alla oleva RUOKA&MATKAILU kehittämiskaari kuvaa ruokamatkailun kehittämisen valtakunnallisia toimenpiteitä, joita Haaga-Helia amkn Haagan toimipiste on koordinoinut.
1.1 Miksi ruokamatkailua?
Ruokamatkailu on kasvavimpia matkailun sektoreita maailmalla. Ruoan merkitys matkailuelämyksessä kasvaa nopeasti. Ruokamatkailua ovat matkailijoiden kohtaamat paikallisuuteen ja tarinoihin perustuvat, ruokaan liittyvät elämykset. Ruoan kytkeminen vahvasti paikallisiin tuottajiin, tarinoihin ja paikalliskulttuurin tuo osaltaan mielenkiintoa kohteeseen ja vahvistaa kohteen profilointia. Nämä asiat auttavat myös matkailumarkkinoinnissa. Suomalaisille ja ulkomaisille matkailijoille kehitettävillä ruokaelämyksillä ja ruokamatkailutuotteilla on hyvä mahdollisuus parantaa ruokakulttuurin tunnettuutta ja imagoa, lisätä suomalaisen ruokamatkailun houkuttelevuutta ja sitä kautta luoda Suomi-kuvaa (esim. TEM, Matkailun tiekartta 2015-2025).
Kun Suomesta tehdään ulkomailla digitaalisia hakuja, toiseksi suosituin hakusanakokonaisuus on Visit Finlandin vuonna 2015 teettämän laajan, kansainvälisen, Bloom Consultingin tekemän tutkimuksen mukaan paikallinen ruokakulttuuri. Ensimmäisinä tulivat luontoon liittyvät asiat.
Visit Finlandin toisen, ”Modernit humanistit ja matkustaminen Suomeen”- tutkimuksen mukaan hyvään kulttuurilomaan kuuluu oleellisesti paikalliseen ruokakulttuuriin tutustuminen sekä paikallinen elämäntapa. FoodTravelMonitor2016 –tutkimusraportin mukaan 81% ulkomaisista vastaajista koki, että ruoka-/juomakokemus auttaa paremmin ymmärtämään paikallista kulttuuria. On selvää ja kiistatonta, että matkailussa kulttuuri ja sen keskeisenä osana ruokakulttuuri ovat yhä keskeisemmässä roolissa vetovoimatekijöinä.
Ruoka tulee saada yhä tärkeämmäksi ja elämyksellisemmäksi osaksi Suomen matkailua. Suomen matkailun kilpailukyvyn takia ruokamatkailun kehittämiseen tulee panostaa. Kilpailemme kovassa sarjassa, vaaditaan yhteistyötä! Mitä useampi kokki sen maukkaampi soppa!
Ruokamatkailua on maukas ravintolaruokailu, totta kai. Mutta myös katuruoka, torit, kauppahallit, erikoismyymälät, viinitilat, juustolat. Matkailija poimii metsästä, kalastaa, on mukana tekemässä ja kokemassa. Tärkeinä mausteina ovat tarinat, niistä jää iso muistijälki.
Keväällä 2018 toteutetaan ruokamatkailun tarinallistamiseen liittyvät työpajat kullakin matkailun suuralueella (4 aluetta). Hankkeen rahoittajina ovat OKM (Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen –rahoitus ja Haaga-Helia amk).
1.2 Suomen ruokamatkailustrategian jalkautusvaiheen keskeisiä toimenpiteitä
Ruokamatkailun kehittämiseen laadittiin tuotesuositukset yhteistyössä Visit Finlandin teema- ja kärkihanke vastaavien kanssa.
Syksyllä 2015 valmisteltiin ruokamatkailun työpajojen modulaarinen konsepti. Työpajojen muoto rakentui seuraavanlaiseksi:
- Ruokamatkailustrategia pähkinänkuoressa
- Suomen huippuja, Ruokamatkailukilpailun satoa
- Kolme minuuttia ruokamatkailun trendeistä What is cooking?
- Ruokamatkailun asiakkaita ja tarpeita – Who is Hungry for Finland?
- Ruokamatkailun alueprofiili
- Ruokamatkailun ”kattaus”
- Miten tästä eteenpäin? Osallistujien ja alueen toimenpiteet ruokamatkailun kehittämiseksi
Työpajojen osallistujat saivat ruokamatkailun tuotesuositukset sekä Evästä matkailuun ruokamatkailun kehittämisen työkirjan.
What is cooking? kokonaisuuteen koottiin opintomatkojen antia. Sekä Kööpenhaminan että Islannin ruokamatkailutapahtumia voi suositella opintomatkan kohteeksi.
Ruokamatkailun työpajoja toteutettiin yhteensä 13 ja osallistujia pajoissa oli noin 300. Työpajoissa oli sekä yrittäjiä että alueen kehittämisen koordinaattoreita, joille osaltaan kuuluu toimenpiteiden jatkotyöstö yhteistyössä yrittäjien kanssa. Työpajoista laadittiin yhteenveto joka toimitettiin kaikille osallistujille.
Suomen ruokamatkailun markkinointiin ja myyntiin tuotettiin ruokamatkailun yhtenäinen tarina videon ja esitteen muodossa. Nämä materiaalit ovat kaikkien toimijoiden käytössä. Visit Finlandin Hungry for Finland sivusto rakentuu ruokamatkailun videosta, esitetekstistä, kuvista ja artikkeleista. Sivulta ohjataan My Stay – kokonaisuuteen, josta löytyvät ruokamatkailun kärkituotteet.
1.3 Strategian jalkautuksen päätuloksia ovat
- Tunnistettu kärkituotteita, joita tuodaan esille
- Ruokamatkailun alueprofiilit
- Yhteys alueelliseen kehittämiseen
- Ruokamatkailun kehittämistarpeet
Suomen ruokamatkailun vahvuuksina työpajoissa pidettiin mm. Suomen luontoa ja sen antimia, paikallisia raaka-aineita ja ruokamatkailutarjontaa sekä perinteitä.
Kehittämisalueiksi nähtiin mm.
- Asiakasymmärryksen lisääminen
- Elämyksellisyys tuotteistamiseen
- Asiakkaan osallistaminen, tarinat mukaan
- Markkinointi ja myynti
Työpajojen runsaasta sadosta voi tiivistää viisi kehittämisteemaa: tuotekehitys, markkinointi ja myynti, laatu ja palvelu, yhteistyö sekä raaka-aineet.
Innostus ruokamatkailun kehittämiseen on levinnyt kansalliselle tasolle. Ruokamatkailun kehittämisen työpajoja pidettiin yhteensä 13 ja niihin osallistui noin 300 matkailuyrittäjää ja alan kehittäjää. Lisäksi oli muita kansallisia foorumeita, joissa ruokamatkailun kehittämisen teema oli mukana.
Kansainvälisten kiinnostavien ruokamatkailun kärkituotteiden määrä on kasvanut. Matkailualueilla on kärkituotteita, jotka heijastavat alueen raaka-aineita, historiaa, perinteitä, tarinoita ja elämäntapaa. Ruokamatkailustrategian tavoitteena on tukea suomalaisen ruokakulttuurin, Taste of Place -ajattelun kehittymistä. Kehittämistyö on hyvässä vauhdissa.
Suomen ruokamatkailun imagomarkkinointiin tuotettiin video ja videota tukeva markkinointiesite. Imagomarkkinointiin saatiin ruokamatkailun yhtenäinen tarina ja punainen lanka kaikkien toimijoiden käyttöön.
Visit Finlandin tuoteteemoihin on saatu Hungry for Finland kokonaisuus ja kansainvälisellä facebook -kampanjalla on saatu hyviä tuloksia.
Suomen Ruokamatkailustrategian jalkauttamisprojektin katsotaan onnistuneen niin määrällisten kuin laadullisten mittareiden osalta. Ruokamatkailustrategian toteutuminen jatkuu ja kattavuus laajenee myös tulevina vuosina, jolloin toimiala ja Suomi saa kasvavaa hyötyä.
Tutustu Ruokamatkailustrategia 2015-2020 (PDF)
2. Hungry for strategiset kumppanit
Suomen ensimmäisessä ruokamatkailustrategian missiossa todetaan, että mitä useampi kokki sen maukkaampi soppa! Strategiassa on kunkin tekemisen kokonaisuuden jälkeen vastuutettu eri tahoja. Strategian jalkautusvaiheessa on tehty yhteistyötä laajasti huomioiden tarkoituksenmukaisuus ja resurssit.
Pro
jektin rahoittajia olivat maa- ja metsätalousministeriö (MAVI, maaseutuvirasto) ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
Tärkeänä operatiivisena yhteistyökumppanina on toiminut Visit Finland (Finpro Oy), joka vastaa asiantuntijana ja aktiivisena toimijana ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun edistämisestä. Visit Finland (Finpro Oy) ja Haaga-Helia amk tekivät kolmevuotisen (4.1.2016) yhteistyösopimuksen yllä olevasta yhteistyötä kuvaavasta visuaalistikasta.
Ruokamatkailun työpajojen yhteistyötahoina alueilla ovat olleet matkailun alueorganisaatiot, Pro agriat, Maa- ja kotitalousnaiset tai alueellisen ruokamatkailuprojektin koordinoijataho.
Strategian jalkautusprojektin ohjausryhmä edusti laajasti eri yhteistyökumppaneita:
- Reijo Martikainen, ylitarkastaja, Maaseutuvirasto, puheenjohtaja
- Jouni Ahonen, vararehtori, kaupallisten palveluiden johtaja, Haaga-Helia amk
- Terhi Hook, kehittämispäällikkö, Visit Finland
- Anneli Leivo, päällikkö/ Tuula Pohjalainen, projektipäällikkö, Luontopalvelut, Metsähallitus
- Marjaana Nelimarkka, freelancer-ruokatoimittaja
- Miia Nätti, kehityspäällikkö, Maa- ja kotitalousnaiset
- Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies, MTK ry
- Päivi Töyli, projektipäällikkö, Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä -hanke
- Heidi Valtari, Maaseudun Elinkeinot ja osaaminen -verkosto, MESI
- Kirsi Viljanen, MMM, erityisasiantuntija, lähiruokakoordinaattori
Projektitiimi:
- Kristiina Havas, matkailun lehtori, projektipäällikkö
- Kristian Sievers, matkailun lehtori, projektikoordinaattori
- Kristiina Adamsson, tutkimus- ja kehittämismenetelmien lehtori, projektikoordinaattori
What next?
Ruokamatkailun kehittäminen jatkuu. Haluatko jatkossa olla mukana? Olisiko seuraava vaihe H4F members? 100 ruokamatkailuyritystä sitoutuvat yhteisiin toimenpiteisiin.
Ruokamatkailun tarinallistaminen käynnistyy syksyllä 2017 / keväällä 2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt rahoituksen tarinallistamisen kehittämiseen.
3. Hungry for tarina & viestintä
Elämyksellisyyteen kuuluu paitsi tietysti erinomainen ruoka ja viihtyisät tai vaikuttavat puitteet, myös kiinnostava ja mieleenpainuva tarina. Tarina, joka on tarpeeksi todellisuuteen pohjautuva, mutta kuitenkin mukaansatempaava. Suomalaisilla on erittäin hyvää konkreettista osaamista, mutta mielikuvien, tarinoiden, illuusioiden kohdalla on selkeä oppimistarve. Matkailu on elämystoimintaa, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Elämyksellisestä matkailutuotteesta voidaan pyytää asiakkaalta korkeampi hinta kuin peruspalvelusta (Pine & Gilmore. 1999. The Experience Economy).
Tarinat tekevät ruokamatkailusta kiinnostavamman ja elämyksellisemmän, helposti ostettavan, ne jättävät muistijäljen. Jakaminen sosiaalisessa mediassa ja uudelleen ostettavuus kasvavat. Tarinoilla vaikutetaan tunteisiin. Tarinoilla on merkitystä ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen. Kanavat ja muodot ovat erilaisia digimaailmasta henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen.
Ihmiset ja heidän tarinansa inhimillistävät elämyksen. Ne tekevät elämyksestä houkuttelevan. Tarinan tulisi olla innovatiivinen, sen tulisi luoda eräänlainen käsikirjoitus matkakohteen ruuasta. Tarinan tulisi löytää uusia näkökulmia, jotka tuovat esiin erottavia tekijöitä. Digiaika tarjoaa suuren määrän uusia kanavia, se edistää keskusteluja ja luo uusia yleisöjä (UNWTO Gastronomy network action plan 2016/2017).
Tarinan kertomisen taito, ruokakäsikirjoituksen laatiminen ja pyrkimys löytää uusia, innovatiivisia näkökulmia tuomaan esiin ruokamatkailukohteen ainutlaatuisuutta ovat nousseet tärkeiksi tekijöiksi tähdättäessä ruokamatkailukohteen menestykseen. Brändäyksessä tarvitaan sekä sisäistä brändäystä (oma henkilökunta omaksuu ja elää todeksi brändiä) että ulkoista brändäystä, joka usein on kollektiivinen ponnistus. Ulkoisen brändin rakentavat ja siitä viestivät ja sitä toteuttavat tavallisesti useat toimijat ja tahot. Heillä on yhteinen, selkeä ja yhtenevä brändikäsitys(UNWTO).
3.1 Suomen ruokamatkailun yhtenäinen tarina
Matkailijoille ja potentiaalisille matkailijoille kerrotaan ruokamatkailun yhtenäisessä tarinassa asioita, jotka ovat Suomen matkailulisia vetovoimatekijöitä muutenkin, mutta korostuvat ruoantuotannon ja kasvuolosuhteiden osalta. Kaikki ruokamatkailun parissa toimivat voivat vapaasti käyttää Ruokamatkailuprojektissa tuotettuja videoita ja esitettä. Yhtenäisen tarinan ytimenä ovat aitous, turvallisuus, luovuus, perinteet, paikallisuus, yksinkertaisuus, keskiyön aurinko, vastakohdat (arktisuus / yötön yö), puhtaus, itä vs. länsi, pohjoismainen keittiö ja korkea laatu.
Kieliversiot (en, fi, de, it, ch).
Videot
https://www.youtube.com/user/VisitFinland/videos
http://www.hungryforfinland.fi/videot
Hungry for Finland
Finnish food experiences, naturally
http://www.e-julkaisu.fi/visit_finland/hungry_for_finland
http://www.e-julkaisu.fi/visit_finland/appetit_auf_finnland
3.2 Miltä revontuli maistuu?
– Björn Ylipää, Storytelling by food
Hungry for Finland – Ruokamatkailu nosteessa foorumissa 20.1.2017 MATKA –messuilla esiintyi Björn Ylipää, Storytelling by food, Food Design, Måltidsvision
Björn is the former lumberjack, blues singer and pizza baker, who left Pajala in the North for new challenges in southern Sweden. The studies at the School of hospitality, culinary arts and meal science at Campus Grythyttan was a cultural shock but also gave the spark for Måltidsvision’s businessidea.
Björn, the creative director at Måltidsvision, likes to get his inspiration from the Nordic nature. He is the company’s expert in storytelling, experiences and beverages. He is also a lecturer in Communication of food and Meal design at the Kristianstad University.
Storytelling by food
We like to listen to a good story and storytelling in tourism and experience economy are more and more important. To tell stories around the campfire while eating has been important since ancient times. How does your story taste? And communicate to all senses. Storytelling by food is putting these two things together and telling stories within a food and drink experience. How do the Northern lights taste? It´s not just about the sensation of taste, it´s about capturing the magic moment of standing there in the snow waiting, and looking up in the sky to get a chance to catch the taste. A Nordic company producing paper telling a story about where they get there raw material. Could we use storytelling by food, for example to learn about the Swedish Right of Public Access in the countryside to immigrants? The life cycle of the salmon from the rivers to the sea and back, can we tell that story with food and drink?
Our mission is ”in a unique way and through an artistic presentation using food and drink to communicate messages and create engagement.”
3.2 Ruokamatkailukilpailun 2015 voittajien videot ja hyvät käytänteet olivat työpajojen sisältöä
Vuoden 2015 ruokamatkailukilpailun voittajille laadittiin lyhyet markkinointivideot, joissa yrittäjät olivat äänenä. Kieliversiot tekstitettiin. Lyhyet videot ovat tämän päivän markkinointia!
PK-yrityksen budjettiin sopivalla tuotannolla ja Youtube –levitykseen optimoidulla sisältörakenteella on toteutettu Helsingin videojalanjälkiprojektissa (Helsingin matkailusäätiön ja Haaga-Helian projekti) 5 esimerkkivideota, jotka liittyvät ruokamatkailuun. Videot ovat esimerkkejä matkailumarkkinointiin.
Little Helsinki travel guide
What to do in Helsinki? Check out our must do tips and get the most out of your time in Helsinki!
Print your foodie tips on a map
3.4 Viestinnästä
Ruokamatkailustrategian jalkautusprojektille laadittiin internetsivut, jotka noudattelevat strategian rakennetta ja sisältöä. Projektin muita viestintäkanavia olivat uutiskirjeet, tiedotteet, ruokamatkailustrategian jalkautuksen 2015-2017 kokoava seminaari (19.1.2017), artikkelit, Instagram, Facebook ja Twitter. Yhteistyökumppanit ovat aktiivisesti jakaneet myös projektista tiedotettavia asioita.
3.5 Facebook-kampanjat
Ruokamatkailun viestinnässä ja markkinoinnissa entistä tärkeämpää on sosiaalisen median käyttö. Projektin viestintään liittyen testattiin facebook-markkinointia ja -kilpailuja kahdessa teemassa; joulukohteisiin ja kartanoihin liittyen.
Kampanjat toteutti FlowHouse Oy, joka on digitaalisen markkinoinnin, sosiaalisen median ja matkailumarkkinoinnin riippumaton asiantuntijatalo.
Kampanjaraportit kertovat tarkemmin toteutuksesta ja tuloksista.
Hungry for Christmas -kampanja
Joulukampanjan lukuja
Mainoskampanja näkyi 10 993 FB-käyttäjälle ja sen myötä sivustolle klikattiin 423 kertaa. Yhden klikkauksen hinta
0,47 € on ok hinta, kun katsotaan joulukuun aikaisia kampanjoita (kilpailua joulusesongin myötä).
Facebook antaa myös mainoksille osuvuuspisteet, jotka tässä on 7/10 eli mainontaan on reagoitu positiivisesti. Osuuvuuspisteet mittaavat mainoksen sopivuutta valittuun kohderyhmään asteikolla 1-10. Mainosjulkaisu keräsi myös 41 tykkäystä. Mainontaan reagoivat erityisesti naiset, alla mainonnan kohdentuminen ja reagointi demografisten taustojen valossa.
Kampanjointiin käytetty budjetti oli yhteensä 200 €.
*Klikkaukset on yhteenlaskettu summa mainoksen kaikista saaduista klikkauksista, esim. linkin klikkaukset, tykkäykset, jaot, kommentit. Yksi käyttäjä voi saada aikaan useamman klikkauksen = esim. tykkäämällä mainoksesta ja klikkaamalla linkkiä = 2 klikkausta.
**Mainokselle asetettu tavoite = Tavoitteena saada sivustolle kävijöitä tai sitoutuminen päivitykseen. Sivustoklikkauksissa lasketaan mainoksessa olevan sivustolle ohjaavan linkin sekä Facebook-sivulla päivityksissä ulkopuolelle ohjaavien linkkien klikkaukset. Raportissa voi olla yhden käyttäjän useampia linkin klikkauksia.
Kampanjassa mainontaa kohdennettiin heidän kiinnostuksensa mukaan, mm. joulutapahtumista kiinnostuneille henkilöille.
Maksettu mainontaa tukemaan FlowHouse teki Hungry from Finland Facebook-sivulle ajatettuna 12 päivitystä, jotka ohjasivat osallistuvien tapahtumien sivuille sekä kilpailuun.
KAMPANJASIVU
+ Kampanjasivulla vierailuita oli 987 ja sitä jaettiin 10 kertaa (tapahtumasivulle lisättyjen jakonappien kautta, muuta raporttia esim. henkilökohtaisten FB-päivityksien kautta, emme saa).
+Kampanjasivullamukanaolevientapahtumienomillesivuilleklikattiin 89kertaa. + Plussaa tapahtumien omasta Instagram-kuvavirrasta kampanjasivulla, joka nosti esiin julkaistuja ajankohtaisia käyttäjien ja tapahtuman järjestäjien kuvia, jolla sivustolle saatiin elävöittävää kuvaa käyttäjien kokemuksista (ideoita ja inspiraatiota, että tapahtumaan kannattaa mennä paikan päälle).
Haasteina kampanjan tuloksellisuudessa ja tulosten mittaamisessa
Kokonaisuutta oli hankala ”hallinnoida” kun itse tapahtumanjärjestäjät eivät olleet mukana toteutuksessa – tiedotimme kampanjasivulla tapahtumista, mutta mukana kampanjassa olleet tapahtumat eivät tiedottaneet aiheesta mitään. Hungry for Finland FB-sivut oli vasta perustetut ja niillä ei ollut kohderyhmään kuuluvia tykkääjiä, niin tapahtumien kautta viestinnällä olisi saatu tavoitettua parhaiten tapahtumakävijät. Tiedottamista olisi tarvinnut todella, että olisimme saaneet kiinni myös tapahtumassa vierailleet kävijät, jotka ovat ottaneet kuvia tapahtumassa. Osallistumisia kilpailuun tuli ainoastaan 5 kappaletta.
Tapahtumille toimitettu ohjeistus kampanjan tiedottamisesta:
Hungry for Christmas esittelee vinkkejä pääkaupunkiseudun joulutapahtumiin – samalla olemme lisänneet mukaan kuvakilpailun, jossa haetaan kuvallista näkemystä joulun tunnelmasta esim. joulutapahtumasta, jouluisesta hetkestä ja kokemuksesta, jouluisesta koristeesta, jouluun liitettävästä ruoasta tai herkusta. Kampanjasivu löytyy osoitteesta: http://hungryforchristmas.pgtb.me/nhbSjs
Toivoisimme, että voisitte tiedottaa kuvakilpailusta myös omalla Facebook-sivuillanne / verkkokanavissanne joko julkaisemalla päivityksen kampanjasta Facebook-sivullenne tai jakamalla Hungry for Finland Facebook-sivulle (www.facebook.com/hungryforfinland) julkaistavia päivityksiä. Kannattaa liittyä sivun tykkääjäksi, Facebook-sivu toimii joulukampanjan lisäksi Hungry for Finland –ruokamatkailuun tiedottamiskanavana > tykkää siis www.facebook.com/hungryforfinland !
Esimerkkipäivitys: (päivitystä saa muokata omaan viestintään sopivaksi. Tärkeintä on, että mukaan tulee kampanjasivun linkki)
Hungry for Christmas etsii jouluisia hetkiä, kokemuksia ja kuvallisia kertomuksia jouluisesta ruoasta tai herkuista. Nappaa tunnelmallinen kuva tapahtumasta ja osallistu kuvakilpailuun. Voittajalle luvassa jouluisia tuotepalkintoja! http://hungryforchristmas.pgtb.me/nhbSjs
Emme pystyneet mittaamaan sitä, kuinka moni kampanjasivulla vierailleista kävi esim. tapahtumissa, joista tiedotimme.
Kartanot-kampanjan lukuja
Kartanot-kampanjan lukuja voi lukea täältä.
3.6 Hungry for Finland kansainväliseen jakeluun
Visit Finlandin internetsivuilla on ruokamatkailu nostettu matkailun kärkiteemoihin. Experiences kokonaisuudessa ovat Get Outdoors, Live Culture, Relax, Stopover ja Hungry for Finland. Hungry for Finland sivusto rakentuu ruokamatkailun videosta, esitetekstistä, kuvista ja artikkeleista. Sivulta ohjataan My Stay – kokonaisuuteen, josta löytyvät ruokamatkailun kärkituotteet. Eri kielialueilla (Saksa, UK, Ranska, italia) toteutetaan Hungry for Finland Facebook –kampanjaa, josta potentiaalisia matkailijoita ohjataan Visit Finlandin imago- ja tuotesivulle ruokamatkailun pariin.
Hungry for Finland sivuille laaditut artikkelit, Milla Visuri
Meet Finland’s wild food experts
Wild Food of Finland
Maailman matkailujärjestön (UNWTO) toinen ruokamatkailujulkaisu (2017) on ilmestynyt.
Sivuilla 70-73 on artikkeli Suomen ruokamatkailun kehittämisestä Hungry for Finland.
3.7 Matkanjärjestäjät, median edustajat ja bloggarit
Matkanjärjestäjät, median edustajat ja bloggarit ovat tärkeitä vieraita ruokamatkailutuotteiden tunnettuuden lisäämisessä ja tuotteiden saamisessa matkanjärjestäjien ohjelmiin. Visit Finland on laatinut Matkanjärjestäjien tutustumismatkat ABC, mikä auttaa yritystä valmistautumaan huolella vierailuun.
Helsinki Marketing analysoi vuodelta 2016 mediavierailtaan saatuja artikkeleita ja videoita yhteensä 211. Vuonna 2015 vastaava luku oli 111. Suosituimmat teemat vuonna 2016 olivat Design & Art, Food Culture sekä Sauna ja Architecture. Kuva-aineistoa tarkasteltaessa ruokaan liittyvät kuvat olivat eniten edustettuina. Kaikissa artikkelissa oli positiivinen sävy. Isoimmat mediat olivat: Financial Times, Lonely Planet, National Geographic, China daily ja Hola.com.
4. Hungry for alueprofiilit
Kristiina Havas
Miltä Lappi maistuu? Parhaimmillaan alueen ruokamatkailuprofiilista voi muodostua matkailun vetovoimatekijä ja vahva brändielementti, jopa brändi. Ruokamatkailustrategian painopistealueista Taste of place’n tulisi näkyä alueellisessa ruokamatkailuprofiilissa.
Taste of place
Alueellinen ruokakulttuuri, suomalaisuus ja suomalainen elämäntapa maistuvat
Suomalainen ruoka on persoonallista ja ruoassa huomaa alueelliset erot. Tarjoamme ylpeästi Karjalassa karjalaista ja Lapissa lappilaista ruokaa. Arkisten ja jopa outojen suomalaisten asioiden tuotteistaminen on mahdollisuus. Maassamme kohtaavat itä ja länsi ja molempien vaikutus on tärkeä osa ruokakulttuuriamme. Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia
Ruokamatkailun työpajoissa (13) on työstetty ruokamatkailun alueprofiileja. Alueet (maakunnat) ovat ruokamatkailun kehityksessä eri vaiheissa. Työpajojen tuloksena voidaan karkeasti sanoa, että 80 % on keskenään samanlaista ja 20 % muista alueista poikkeavaa tarjontaa. Tarjonta voi olla myös hyvin erilaista, kartanoateriasta porosipseihin. Profilointi on haastavaa, mutta parhaimmillaan paikallinen ruoka ja juoma vahvistaa alueen matkailulista identiteettiä ja siten matkailun vetovoimaa ja lisää matkailutuloa.
Alueelliset ruokamatkailun tapahtumat ajoittuvat hyvin samoihin aikoihin ja siten syövät toisiltaan asiakkaita. Tapahtumien ketjuttaminen suurempina alueellisina kokonaisuuksina voisi tuoda kaikille winwin-tilanteen.
4.1 Työpajojen tulokset
4.2 Vinkkejä ruokamatkailun alueprofiilien jatkotyöstämiseen
Vinkkejä ruokamatkailun alueprofiilien jatkotyöstämiseen
4.3 Linda Saukko-Raudan kuvitusta alueista
Linda Saukko-Raudan kuvitusta alueista
4.4 Suomesta Slow Food Travel destinaatioita?
Kansainvälisen Slow Food organisaation aloitteesta on vastikään käynnistynyt Slow Food Travel -projekti, jossa määritetään laatukriteerit Slow Food Travel destinaatioksi pyrkivälle matkailukohteelle. Projektilla pyritään edistämään paikallista, perinteistä ja käsityöperinteeseen nojaavaa ruokakulttuuria.
Tavoitteina projektille ovat mm. ainutlaatuisia gastronomisia arvoja omaavien alueiden esiin nostaminen, matkailullisten ohjelmien ja palveluiden kehittäminen paikallista kulttuuria, alkutuotantoa ja gastronomiaa edistävällä tavalla. Lisäksi projektin tavoitteena on lisätä matkailijoiden tietoisuutta ruokatuotannon alkuperän, kulttuurisen perinnön ja paikallisen gastronomian merkityksestä. Tavoite on tuoda yhteen ja luoda suhteita eri matkailukohteiden yritysten välillä kestävän matkailumallin luomiseksi ja levittämiseksi. Slow Food Travel -projekti pyrkii siis osallistamaan Slow Food matkailukohteeksi haluavan alueen kaikkia toimijoita verkottumisen, koulutuksen ja viestinnän keinoin.
Suomen ensimmäinen Slow Food Travel Forum pidettiin Fiskarsissa 30.5.2017
Slow Food Travel -laatukriteerit
5. Hungry for asiakkaat
Ruokamatkailu pääkohderyhmänä on Visit Finlandin määrittelemä, Suomen kansainvälisen matkailumarkkinoinnin pääkohderyhmä eli Modernit humanistit. Moderni humanisti eli MoHu on loppujen lopuksi aika tavallinen matkailija, vaativa kyllä ja tietää, mitä tahtoo. MoHu ei kuitenkaan odota mitään erityisen ihmeellistä, vaan haluaa tutustua ja kokea suomalaisen luonnon, kulttuurin ja elämäntavan sellaisena kuin se on. Uteliaisuus, monipuolisuus ja aktiivisuus on MoHulle leimallista. Yhden matkan aikana halutaan tehdä ja nähdä paljon.
5.1 Ruokamatkailun kohderyhmät
Modernit humanistit
Moderneilla Humanisteilla on kiinnostusta hiljaiseen luonnon kokemiseen ja erämaan rauhaan. Tavallisille moderneille humanisteille matka on pieni seikkailu tuntemattomaan. He hakevat uutta tai itselleen uudenlaista kohdetta ja ovat saattaneet innostua näkemästään kohteen markkinoinnista. Kohteeseen pääseminen helposti ei ole valinnan kriteeri. Lomalla on yleensä jonkinlainen suunnitelma tai ohjelma, sillä lomalla ei haluta olla täysin vapaana aikatauluista ja suunnittelusta.
Ruokamatkailunkehittämiseen on jokaiselle pääkohderyhmälle laadittu asiakasprofiili-lomake, jonka avulla yritys tai alue voi tunnistaa vahvuutensa, heikkoudet, kehittämiskohteet ja asiakasta ärsyttävät asiat.
- Tutustu asiakasryhmääsi koskevaan lisämateriaaliin
- Tutustu persoonaa ilahduttaviin ja kiukuttaviin ruokamatkailun ominaisuuksiin
- Keskustelkaa ja valitkaa seuraavat:
- Alueen/yrityksen tärkeimmät vahvuudet (3-5 kpl)
- Tärkeimmät ilahduttavat ominaisuudet, joita alue tai yritys voisi tarjota (3-5)
- Mitä meiltä puuttuu? Mikä vaatii paljon työtä? (3-5 kpl)
- Poistettavat asiakasta kiukuttavat ominaisuudet (3-5 kpl)
Lue lisää
Visit Finlandin materiaalit liittyen Moderneihin Humanisteihin
Terhi Hookin raportti Italian Slowfood markkinointitapahtumasta
Gastronomistas-blogi Helsinki Marketingin vieraana
Terhi Hookin raportti Grune Woche -tapahtumasta
Aasialaiset matkailijat
Aasialaisten ja erityisesti kiinalaisten matkailijoiden matkailu Suomeen on voimakkaassa kasvussa. Ruokamatkailun kehittämisessä kohderyhmässä on haasteita, mutta myös paljon mahdollisuuksia ja tällekin profiilille laadittu lomake auttaa kehittämisessä.
Ruokamatkailunkehittämiseen on jokaiselle pääkohderyhmälle laadittu Asiakasprofiili-lomake, jonka avulla yritys tai alue voi tunnistaa vahvuutensa, heikkoudet, kehittämiskohteet ja asiakasta ärsyttävät asiat.
- Tutustu asiakasryhmääsi koskevaan lisämateriaaliin
- Tutustu persoonaa ilahduttaviin ja kiukuttaviin ruokamatkailun ominaisuuksiin
- Keskustelkaa ja valitkaa seuraavat:
- Alueen/yrityksen tärkeimmät vahvuudet (3-5 kpl)
- Tärkeimmät ilahduttavat ominaisuudet, joita alue tai yritys voisi tarjota (3-5)
- Mitä meiltä puuttuu? Mikä vaatii paljon työtä? (3-5 kpl)
- Poistettavat asiakasta kiukuttavat ominaisuudet (3-5 kpl)
Lue lisää
Visit Finlandin Katse Kiinaan -julkaisu
Venäläiset matkailijat
Venäläinen matkailija etsii lomallansa monipuolista tekemistä ja sellaisia elämyksiä, jotka antavat loman jälkeen mahdollisuuden kertoa ja kehua niistä omassa tuttavapiirissä. Matkan varausvaiheessa venäläinen matkailija pyrkii etsimään sellaisen vaihtoehdon, että hän kokee saavansa matkansa mahdollisimman edullisesti. Matkabudjettia säästetään kuitenkin reippaastikin varsinaiselle lomalle ja se käytetään kokonaisuudessaan. Kohteiden kannattaa huomioida tämä.
Vaihtoehtoja aktiviteeteista ja ostoksista on syytä olla paljon tarjolla, jotta venäläinen kokee tehneensä hyvän ostoksen, löytävänsä järkevän käyttökohteen lomabudjetille ja saavansa ennennäkemättömiä elämyksiä lomaltansa.
Venäläisen matkailijan loma jatkuu pitkälle matkan jälkeen, kun hän jakaa kokemuksiaan ystävien, tuttujen ja sukulaisten kanssa. Paras markkinointikeino Venäjälle onkin edelleen tyytyväinen matkailija kohteessa, joka vie viestiä eteenpäin.
Ruokamatkailunkehittämiseen on jokaiselle pääkohderyhmälle laadittu Asiakasprofiili-lomake, jonka avulla yritys tai alue voi tunnistaa vahvuutensa, heikkoudet, kehittämiskohteet ja asiakasta ärsyttävät asiat.
- Tutustu asiakasryhmääsi koskevaan lisämateriaaliin
- Tutustu persoonaa ilahduttaviin ja kiukuttaviin ruokamatkailun ominaisuuksiin
- Keskustelkaa ja valitkaa seuraavat:
- Alueen/yrityksen tärkeimmät vahvuudet (3-5 kpl)
- Tärkeimmät ilahduttavat ominaisuudet, joita alue tai yritys voisi tarjota (3-5)
- Mitä meiltä puuttuu? Mikä vaatii paljon työtä? (3-5 kpl)
- Poistettavat asiakasta kiukuttavat ominaisuudet (3-5 kpl)
Seniorimatkailijat
Suomen ja monien tärkeiden matkailun kohdemaiden väestö ikääntyy. Tällä hetkellä on globaalisti on jo yli miljardi yli 60-vuotiasta ihmistä. Suomessakin asuu yli 2 miljoonaa yli 50-vuotiasta ja yli miljoona yli 65-vuotiasta. Seniorit arvostavat yksilöllistä räätälöintiä, paikalliseen elämään tutustumista ja laadukkaita matkakohteita. Seniorimatkailu on ympärivuotista ja monimuotoista. Monet eläkkeelle siirtyneet ihmiset ovat työssään tai lomillaan matkustelleet ympäri maailmaa ja hakevat nyt aivan omantyyppisiään kokemuksia
Ruokamatkailunkehittämiseen on jokaiselle pääkohderyhmälle laadittu Asiakasprofiili-lomake, jonka avulla yritys tai alue voi tunnistaa vahvuutensa, heikkoudet, kehittämiskohteet ja asiakasta ärsyttävät asiat.
- Tutustu asiakasryhmääsi koskevaan lisämateriaaliin
- Tutustu persoonaa ilahduttaviin ja kiukuttaviin ruokamatkailun ominaisuuksiin
- Keskustelkaa ja valitkaa seuraavat:
- Alueen/yrityksen tärkeimmät vahvuudet (3-5 kpl)
- Tärkeimmät ilahduttavat ominaisuudet, joita alue tai yritys voisi tarjota (3-5)
- Mitä meiltä puuttuu? Mikä vaatii paljon työtä? (3-5 kpl)
- Poistettavat asiakasta kiukuttavat ominaisuudet (3-5 kpl)
Perhematkailijat
Kotimaiset ja kansainväliset perheet ovat monelle Suomen matkailukohteella ja yritykselle tärkeitä asiakkaita. Lapsiperheiden ruokailua matkalla tutkineessa opinnäytetyössä selvisi, mm. lomalla ruokailuun vaikuttavat melko samat piirteet niin arkena kuin matkailtaessa. Lasten kanssa halutaan pitää kiinni ruokarytmeistä ja matkalla oltaessa lapsiperheet haluaisivat ruoan olevan alusta alkaen tehtyä Toiveena olisi terveellistä, tuoretta ja mahdollisimman paikallista ruokaa. Palvelussa arvostetaan sitä, että ravintolassa otettavan lapset huomioon ja että lapsetkin koetaan laadukkaan asiakaspalvelun ansaitseviksi asiakkaiksi. Lisätietoja pääkaupunkiseudun lapsiperheiden ruokailusta matkalla voi lukea Sanna Höglund-Laurikaisen opinnäytetyöstä
Ruokamatkailunkehittämiseen on jokaiselle pääkohderyhmälle laadittu asiakasprofiili-lomake, jonka avulla yritys tai alue voi tunnistaa vahvuutensa, heikkoudet, kehittämiskohteet ja asiakasta ärsyttävät asiat.
- Tutustu asiakasryhmääsi koskevaan lisämateriaaliin
- Tutustu persoonaa ilahduttaviin ja kiukuttaviin ruokamatkailun ominaisuuksiin
- Keskustelkaa ja valitkaa seuraavat:
- Alueen/yrityksen tärkeimmät vahvuudet (3-5 kpl)
- Tärkeimmät ilahduttavat ominaisuudet, joita alue tai yritys voisi tarjota (3-5)
- Mitä meiltä puuttuu? Mikä vaatii paljon työtä? (3-5 kpl)
- Poistettavat asiakasta kiukuttavat ominaisuudet (3-5 kpl)
5.2 Asiakkaat ja heidän toiveensa
Asiakkaisiin ja heidän odotuksiin ja toiveisiin liittyviä opinnäytetöitä on tehty useita. Tässä linkki muutamiin
- Lapsiperheiden ruokailu matkalla, opinnäytetyö, Sanna Höglund-Laurikainen
- Suomalainen ruoka ulkomaalaisen matkailijan näkökulmasta, opinnäytetyö, Ville Tillgren
- Ulkomaalaisten matkailijoiden kiinnostus suomalaista ruokaa kohtaan, opinnäytetyö, Petra Pusa
- Ruoalla on merkitystä kotimaan matkalla, opinnäytetyö, Jennifer Rajainmäki
- Mitä venäjäksi kirjoitetaan suomalaisesta ruoasta ja ruokakulttuurista, opinnäytetyö, Aleksandra Shakhnovich
6. Hungry for kärkituotteet
Ruokamatkailustrategian lähtökohtana on, että ruokamatkailua Suomessa kehitetään kärkituotevetoisesti. Tärkeimmät toimenpiteet olivat tuotesuosituksien laatiminen, vuosina Ruokamatkailukilpailun järjestäminen 2015 ja 2017 sekä ruokamatkailun kärkituotteiden valinta.
Ruokamatkailun tuotteiden kehittämiseen strategissa määriteltiin kolme painopiste-aluetta.
Taste of place
Suomalainen ruoka on persoonallista ja ruokailussa huomaa alueelliset erot. Tarjoamme ylpeästi Karjalassa karjalaista ja Lapissa lappilaista ruokaa. Arkisten ja jopa outojen suomalaisten asioiden tuotteistaminen on mahdollisuus. Maassamme kohtaavat itä ja länsi ja molempien vaikutus on tärkeä osa ruokakulttuuriamme.
Pure pleasure
Suomessa koettavat vahvat luontokokemukset saavat tukea puhtaasta ruoastamme. Revontuliruokailu, ruokailu merellä, järvellä, rannalla tai tunturin laella ovat kaikki suomalaisia ruokakokemuksia. Euroopan puhtaimmat raaka-aineet, puhdas vesi ja ilma, arktisen valoilmaston raaka-aineisiin tuomat aromit ja flavonoidit, luomu- ja lähiruoka sekä korkealaatuinen elintarviketeollisuus, tuottavat terveellistä ruokaa myös erityisruokavalioiden tarpeeseen. Suomen luonnon antimet itse kerättynä ja valmistettuna antavat mahdollisuuksia ainutlaatuisiin, osallistaviin, mieltä ja ruumista ravitseviin elämyksiin.
Cool and creative from Finland
Suomessa on kansainvälisesti tunnustettuja tähtikokkeja, mutta myös uusia, innovatiivisia ruokailukokemuksia. Ravintolapäivä, Taste of Helsinki, Flow Festival ja suomalainen katuruoka ovat jo nostaneet Suomen ruokatrendien luojaksi. Suomen matkailussa voidaankin hyödyntää omaleimaisia ruokailmiöitä ja kärkituotteita osana kansainvälistä Nordic Kitchen-trendiä.
Uusia ruokailmiöitä tulee jatkossa ideoida, rakentaa ja hyödyntää. Eli pelkästään ruoasta voidaan kehittää matkailutuote, voimme olla kiinnostavia myös puhtaille ruokamatkailijoille, ns. foodiet.
6.1 Tuotesuositukset
Ruokamatkailun tuotesuositukset on laadittu yrityksille ja kehittäjille työvälineeksi laadukkaan, elämyksellisen ja kannattavan ruokailukokemuksen tuottamiseen. Ruoka on yhä tärkeämpi osa matkailukokemusta ja matkustusmotiivia. Tavoitteena on saada ruoka tärkeäksi, elämykselliseksi ja ostettavaksi osaksi Suomen matkailua!
Ruokamatkailun tuotekehityksessä on hyvä huomioida myös suomalaiset ravitsemussuositukset
Lue lisää
Matkailuyritykset voivat hyödyntää mm. hyvinvointimatkailun, kulttuurimatkailun ja Outdoors -tuotesuosituksia tuotteiden kehittämiseen ja kuvaamiseen.
http://www.visitfinland.fi/tuoteteemat/hyvinvointimatkailu/tuotesuositukset/
6.2 Ruokamatkailukilpailu
Kilpailulla tavoitteena on sekä 2015 että 2017 rohkaista ruokaan ja matkailuun liittyviä yrityksiä ja verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun on haettu yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista ja etsiä ruokamatkailun kärkituotteita.
Kilpailun toteuttajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Visit Finland (Finpro) ja MTK. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
Vuonna 2017 Hungry for Finland – Kansallinen ruokamatkailukilpailu on Suomi 100 ohjelmassa
Ruokamatkailukilpailun arviointiryhmä:
- Kirsi Viljanen, lähiruokaohjelman koordinaattori, maa- ja metsätalousministeriö,
- Terhi Hook, kehittämispäällikkö, Visit Finland (Finpro),
- Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies, MTK
- Mariaana Nelimarkka, freelance – ruokatoimittaja
Vuoden 2015 voittajasta ja kolmesta merkittävästä ruokamatkailuteosta laadittiin videot.
Hungry for Finland – kansallisen ruokamatkailukilpailun voittajat palkittiin 6.9.2017.
Vuoden 2015 ruokamatkailunkilpailun opit ja tulokset on koottu julkaisuun
http://www.e-julkaisu.fi/haaga-helia/hungry_for_finland_loppuraportti/mobile.html#pid=1
Tiedote vuoden 2017 kilpailun etenemisestä
Suomen ruokamatkailukilpailu 2015 from HungryforFinland
6.3 Ruokamatkailun kärkituotteet
Strategian mukaisesti Suomen ruokamatkailutarjonnasta valittiin kärkituotteet. Kärkituotteiden kriteeristönä käytettiin Visit Finlandin kansainvälistymiskriteerejä ja My Stay-tuotekriteerejä.
Valmistelussa käytiin läpi ja analysoitiin mm. Ruokamatkailukilpailu 2015 hakijoita, HF4-työpajakierroksen tuloksia sekä strategian laatimisessa tehtyjä alueelliset kyselyjä ja selvityksiä. Tuloksena oli 45 ehdokasta, joiden pohjalta raati valitsi 14 kärkituotetta ja 10 kymmenen hyvää tuotetta eri alueilta Suomesta ja eri painopiste-alueilta.
Suomen ruokamatkailun kärkituotteet
Majatalosta majataloon yrttiretki
Karjalainen ruokaretki
Feel the Nature marja- ja sieniretki Nuuksiossa
Mustion Linnan kalaasit
Parppeinpirtin karhunpeijaiset
Kitkan viisas
Arctic Power Berries
Malmgårdin kartano
Ravintola Smakby
Ravintola Säräpirtti
Tertin kartano
Food&Fun Festival
Satoa ruokafestivaali
Studioravintola Tundra
Asiantuntijaraati
Terhi Hook, Visit Finlandin näkemys
Merja Hart, Travel Experience, Incoming-toimiston näkemys
Sami Rekola, Haaga-Helia amk, ruokatuotannon ammattilaisen näkemys
Oheisessa esityksessä esillä kaikki Suomen ruokamatkailun kärkituotteet
Ruokamatkailun kärkituotteet from HungryforFinland
7. Hungry for more?
Tämä kokonaisuus pitää sisällään ulkomaisten opintomatkojen antia (Lontoo, Berliini, Reykjavik ja Kööpenhamina), muutaman tuoreen kansainvälisen tutkimuksen päätuloksia koskien ruokamatkailua, kokoaa hankkeessa tehdyt opinnäytteet linkkeineen ja tarjoaa hankkeen tuottamaa visuaalista kuvamateriaalia kehittäjien ja yrittäjien käyttöön.
Benchmarkkaa
– Inspiraatiota, meiltä ja muualta
Ruokatapahtumassa -Food & Fun Reykjavik ja Turku
koonnut Kristiina Adamsson, valokuvat Kristiina Adamsson
Tutustumassa ruokatapahtumiin: Food & Fun, Reykjavik ja Turku from HungryforFinland
Opintomatkalla Lontoossa
koonnut Kristiina Adamsson, valokuvat Kristiina Adamsson
Lontoon opintomatka marraskuu 2016 from HungryforFinland
Opintomatkalla Berliinissä
koonnut Kristiina Adamsson, valokuvat Kristiina Adamsson
Berliinin opintomatka tammikuu 2017 from HungryforFinland
Opintomatkalla Kööpenhaminassa
koonnut Kristiina Adamsson, valokuvat Kristiina Adamsson ja Kristiina Havas
Tutustumassa ruokatapahtumiin, Copenhagen Cooking, Kööpenhamina from HungryforFinland
Ruokakävelyllä Curtin kanssa New Yorkissa
kirjoittanut Kristiina Havas, valokuvat Kristiina Havas
Kolmetuntisesta ruokakävelystä kaksi vietetään 117 vuotiaassa entisessä keksitehtaassa Chelsea Marketissa, joka on kuin valtavan iso ja upea kauppahalli ruokatuottajineen, kahviloineen ja ravintoloineen. Rakennuksen yläkerroksissa on lukuisia luovan sektorin toimijoita.
Opi
Hankkeen aikana tehdyt opinnäytteet 2012-2017
RUOKA&MATKAILU -hankkeessa on tehty vuosina 2012-2017 useita opinnäytetöitä. Ne ovat toimineet sisällön tuotantona hankkeessa ja samalla tarjonneet restonomi-opiskelijoille aitoja tutkimus- ja kehittämiskohteita. Kaikki työt, jotka ovat yltäneet vähintään arvosanaan 3 asteikolla 1-5 on koottu tähän dokumenttiin.
Asiakkaat ja heidän toiveensa
- Lapsiperheiden ruokailu matkalla, opinnäytetyö, Sanna Höglund-Laurikainen
- Suomalainen ruoka ulkomaalaisen matkailijan näkökulmasta, opinnäytetyö, Ville Tillgren
- Ulkomaalaisten matkailijoiden kiinnostus suomalaista ruokaa kohtaan, opinnäytetyö, Petra Pusa
- Ruoalla on merkitystä kotimaan matkalla, opinnäytetyö, Jennifer Rajainmäki
- Mitä venäjäksi kirjoitetaan suomalaisesta ruoasta ja ruokakulttuurista, opinnäytetyö, Aleksandra Shakhnovich
- Mitä englanniksi kirjoitetaan suomalaisesta ruoasta ja ruokakulttuurista, opinnäytetyö, Anu Pitkänen ja Jenni Hakala-Deiro
Benchmarkkausta Skandinaviassa
- Ruokamatkailu Tanskassa & Norjassa, opinnäytetyö, Emma Nurvala
- Det nya matlandet – Oppia ruotsalaisesta ruokamatkailusta, opinnäytetyö, Maiju Kettunen
Reseptiikkaa
- Villiruokamoduuli: Tuotekehitystä Suussasulavalle & RUOKA&MATKAILU –hankkeelle, opinnäytetyö, Jessica Wahl ja Olli Partanen
- Ennen saunaa, saunassa ja saunan jälkeen – ruokaa ihanteelliseen saunaelämykseen, opinnäytetyö, Marilla Happonen
- Suomalainen aamiainen ulkomaalaisen silmin & Herää Suomi -opas, opinnäytetyö, Anu Hirvonen
- Makujen matka Etelästä ja Pohjois-Suomeen, opinnäytetyö, Noora Eskola
Tarinallisuus ruokamatkailussa
- Food in the Woods: Opas tarinallistetun elämyspainotteisen ateriakokonaisuuden luomiseksi, opinnäytetyö, opinnäytetyö, Tiia Boström
- Tarinoiden käyttö matkailu- ja ravintola-alalla, opinnäytetyö, Johanna Myllyniemi
Lähiruoka
- Lähiruoka Suomessa, opinnäytetyö, Hennileena Kankaanranta
- Lähiruoan merkitys Turun saariston matkailuyrittäjille, opinnäytetyö, Jura Männistö ja Roni Pohjalainen
Tuotteistaminen, tuotekehitys
- Ruokamatkailun taloudelliset mittarit, opinnäytetyö, Yonna Kivinen, ei vielä julkaistu
- Museoiden ruokapalveluiden kehittäminen, opinnäytetyö, Nicklas Andersson, ei vielä julkaistu
- Cool and Creative -ruokamatkailutuotteiden kartoitus pääkaupunkiseudulla, opinnäytetyö, Sonja Forsström
- Hyvinvointimatkailuyritysten ruokapalvelut, opinnäytetyö Päivi Pahikainen-Kalakoski,ei vielä julkaistu
- Loviisan alueen ruokamatkailukartoitus, opinnäytetyö, Kirsi Makkonen
- Vieraanvaraisuutta ruokamatkailuyrityksiin, opinnäytetyö, Tiina Ratalahti, ei vielä julkaistu
- Syödään yhdessä ravintolassa – Palvelumuotoiltu sosiaalisen syömisen työkalupakki ravintoloille, opinnäytetyö, Anne Rantala
- Millaista pitäisi Suomen ruokamatkailun olla? opinnäytetyö, Heidi Kaipanen.
- Hiljaisuus ja sen tuotteistaminen Pellas Gästhemissä, opinnäytetyö, Mirka Oinonen
- Hyvinvointi on kokonaisvaltaista – ruoka osana suomalaista hyvinvointimatkailua, opinnäytetyö, Hanna Ryynänen
- Suomi ruokamatkailumaana: haasteet ja mahdollisuudet yritysten näkökulmasta, opinnäytetyö, Salla Salminen ja Sonja Petersen.
- Katuruokatapahtumat matkailun elävöittäjinä Helsingissä, opinnäytetyö, Sarita Perovirta ja Kati Kujanpää
Ruokamatkakilpailu
- Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailun satoa 2015, opinnäytetyö, Saara Linna
- Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailu 2017, opinnäytetyö, ei vielä julkaistu
Omaksu
Ruokamatkailuun liittyviä tuoreita kansainvälisiä tutkimuksia
koonnut Kristiina Adamsson, Valokuvat Visit Finland ja RUOKA&MATKAILU-hanke
Ruokamatkailuun liittyviä kansainvälisiä tutkimuksia from HungryforFinland
Kehitä
Tehtäviä yrittäjille ja kehittäjille ruokamatkailun kehittämiseksi
koonnut Kristiina Adamsson
Yrittäjille ja kehittäjille erilaisia tehtäviä ruokamatkailun kehittämisen avuksi from HungryforFinland
Käytä
RUOKA&MATKAILU-hankkeen piirroskuvat, Linda-Saukko Raut
Hyödynnä
RUOKA&MATKAILU-hankkeen valokuvia
Tilaa sparrausta!
Ruokamatkailun sparrausta ja käytännönläheistä, innostavaa koulusta yrityksille ja kehittäjille
Asiakkaat ja asiakasymmärrys
Kuka on asiakkaasi? Kuka on tärkein ja kannattavin asiakkaasi? Asiakkaanpolku? Kansainväliset asiakkaat? Millaisia ovat asiakkaina: modernit humanistit, kiinalaiset, japanilaiset, venäläiset, intialaiset, perhematkailijat seniorit, foodiet?
Tuotteistaminen ja tarinat
Mitä on ruokamatkailu? Miten ruokamatkailua tehdään? Miten luodaan menestyväruokamatkailutuote? Mitkä ovat painopistealueet Suomen ruokamatkailussa: taste of place, cool and creative and pure pleasure -tuotteet. Suomalaisen ruokamatkailun alueprofiilit? Jujut ja jipot, meiltä ja muualta! Miten rakentaa elämyksiä ja tarinoita?
Ruokatuotteet ja -palvelut
Tarvitsetko apua ruokalistasuunnitteluun, kasvisruokavaihtoehtoihin, vegaaniruokaan? Kaipaatko ideoita leivontaan tai jälkiruokiin? Katuruokaan? Luontoruokailuun? Villiruokaan? Suomalaisiin perinteisiin? Kaipaako sieni- tai marjaretkesi uutta ajatusta?
Myynti- ja markkinointi
Miten myyn ruokamatkailutuotteitani? Mitkä ovat oikeat kanavat ja yhteistyökumppanit markkinointiin? Miten yhteistyötä kannattaisi tehdä? Miten Twitter, Facebook ja Instagram toimii ruokamatkailussa? Millaisia kuvia olisi hyvä käyttää? Miten saada eloon ruokamatkailutuote? Hungry for Finland! Ruoka tärkeäksi, elämykselliseksi ja ostettavaksi osaksi Suomen matkailua!
Palvelu ja vieraanvaraisuus
Miten erottua? Uniikkien elämysten luomiseen tarvitaan vieraanvaraisuutta. Yrityksen itsensä näköinen, aito, vieraanvarainen palvelu on voimavara. Vieraanvarainen palvelu on enemmän kuin hyvä palvelu. Se on aitoa välittämistä, kuuntelemista ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Vieraanvaraisuudella on suuri vaikutus asiakaskokemukseen ja asiakasiloon. Autamme tässä.
Ota yhteyttä! Keskustellaan!
Klaus Lüttjohann, Klaus.Luttjohann@haaga-helia.fi, puh. 029 447 1010
Kristiina Havas, Ruokamatkailun projektipäällikkö, puh. 0500-688332, kristiina.havas@haaga-helia.fi
Visit Finland Akatemian kouluttaja
Ruokamatkailun tarinallistamisen työpajat keväällä 2018
Matkailun suuralueilla (4 kpl) toteutetaan tarinallistamisen työpajat OKMn ja Haaga-Helia amkn rahoituksella keväällä 2018. Työpajat ovat yrittäjille ja matkailun kehittäjille ilmaisia. Lisätietoa: Kristiina Havas, projektipäällikkö, kristiina.havas@haaga-helia.fi